By Laura Perkett
Sinä sanot ”peruna”, minä sanon ”potahto”. Kun kuulen ihmisten puhuvan operetista versus kevytoopperasta versus opéra comique, ajattelen aina: ”Hetkinen, eikö ne ole kaikki aika lailla samaa?”. Miten musiikkiteatteri joutui tähän sekaan? Ja miksi Lyric Opera of Chicago on viime kausillaan esittänyt musiikkiteatteriteoksia, kuten Oklahoma! ja Showboat? Näitä kysymyksiä herää aika ajoin, ja olen varmaan itsekin joskus kysynyt niitä. Kevytooppera, opéra comique ja operetti eivät ole aivan sama asia, vaikka niillä on paljon yhtäläisyyksiä. Niiden yhtäläisyyksien vuoksi ja koska ne ovat aikojen kuluessa vaikuttaneet toisiinsa, niiden termit voivat mennä sekaisin. Kevytoopperaa ja operettia käytetään yleensä vaihdellen. Kevyeen oopperaan erikoistuneet yhtiöt ohjelmoivat kausillaan operetin lisäksi yhä useammin myös klassista musiikkiteatteria. Vaikka musiikkiteatteri nykymuodossaan onkin täysin eri asia kuin ooppera, operetti-, kevytooppera- ja opéra comique -perinteiden voidaan katsoa vaikuttaneen teatterin kehitykseen ja olleen sen edelläkävijöitä. Miten näiden termien ja lajityyppien päällekkäisyyksiä voi sitten ymmärtää?
Le Sagen ja D’Ornevalin Le théâtre de la foire -teoksen etusivupiirros, 1722. ”Komedian muusa yhdistää runouden, musiikin ja tanssin muodostaakseen pieniä viihdykkeitä nimellä Opéra Comique.”
Operetti: Tarkoittaa kirjaimellisesti ”pientä teosta” tai ”pientä oopperaa”. Operetti on kevyempi oopperatyyli, joka oli ranskalaisen opéra comique -tyylin seuraus. Kun opéra comiquen repertuaariin kuuluvat täyspitkät tuotannot muuttuivat yhä vakavammiksi, yleisö halusi nähdä lyhyempiä ja kevyempiä teoksia, ja operetteja alkoi syntyä noin 1840-luvulla täyttämään tätä tarvetta. Säveltäjä, laulaja, libretisti ja kapellimestari Hervén katsotaan usein luoneen virallisen operettimuodon. Operetti on pohjimmiltaan lyhennetty ooppera, jossa on dialogia ja usein myös yksi tai useampi tanssi. Johann Strauss II:n tiedetään kirjoittaneen polkan tai kaksi, eikä unohdeta Jacques Offenbachin ja muiden ranskalaissäveltäjien kirjoittamaa can-can-musiikkia!
Opéra Comique: Kirjaimellisesti tämä tarkoittaa ”koomista oopperaa”, ja yksinkertaisimmillaan se on ooppera, jossa on dialogia ja tanssia. Ranskalainen opéra comique -genre sai alkunsa vaudevilleistä, satiirisista runoista, jotka on sävelletty päivän suosittuihin lauluihin. Vaikka 1800-luvun alkupuolella laji sisälsi ohjelmistossaan lähinnä komedioita, se laajeni niin, että siitä tuli ooppera, jossa on dialogia. Kun ohjelmistosta tuli vakavampi, comique sai uuden merkityksen, joka oli pikemminkin ”humanistinen” kuin ”humoristinen”. Emme ajattele Bizet’n Carmenia humoristisena, mutta sen tosielämän tilanteiden kuvaaminen on syy siihen, että sitä pidetään opéra comique -oopperana alkuperäisessä muodossaan, sellaisena kuin se kantaesitettiin Pariisin Opéra-Comique-teatterissa. Jos tämä halu kuvata tosielämän tilanteita oopperateoksissa kuulostaa sinusta verismolta, olet oikeilla jäljillä. ”Totuuden” etsiminen realistisista tilanteista opéra comiquessa oli lopulta yksi monista vaikutteista, jotka vaikuttivat oopperan verismo-genren nousuun 1900-luvun alussa.
Light Opera: Nykyään tätä termiä käytetään usein yleisnimityksenä teoksille, jotka korostavat äänen keskeisyyttä tyypillisen ja ”vakavan” oopperan tapaan, mutta niissä on enemmän dialogia ja suoraviivaista herkkyyttä, joka on tavallisempaa musiikkiteatteriteoksissa. Kevyt ooppera on lähes sama kuin operetti, yhtä pientä teknistä seikkaa lukuun ottamatta. Kirjaimellisimmillaan kevytooppera tarkoittaa englantilaista perinnettä, joka juontaa juurensa 1700-luvun balladioopperaperinteestä, jossa koomisissa näytelmissä käytettiin populaarimusiikkiin sävellettyjä lauluja. Tämä alkuperä on hyvin samankaltainen kuin ranskalaisen opéra comique -perinteen alkuperä. Niitä ei pidetty ”perheystävällisinä”, kuten voi kuvitella. 1800-luvun puolivälissä yleisö alkoi etsiä kevyempiä teoksia. Kun Covent Gardenissa avattiin vuonna 1857 Offenbachin ”Gerolsteinin suurherttuatar”, operetin kysyntä Englannissa kasvoi. Richard D’Oyly Carte tilasi lopulta libretisti W.S. Gilbertin ja säveltäjä Arthur Sullivanin kirjoittamaan yhdessä yhden näytelmän, ja tuloksena syntynyt teos ”Trial By Jury” oli kaksikon pitkän ja menestyksekkään yhteistyön alku. Vielä nykyäänkin Gilbert & Sullivania voidaan pitää englantilaisen perinteen mukaisen kevyen oopperan ja operetin malliesimerkkinä.
Musiikkiteatteri: Kuten aiemmin mainittiin, se juontaa juurensa kevyen oopperan ja operetin perinteestä. Nykyisessä ja yleisimmässä muodossaan musiikkiteatteri on lähinnä näytelmä, jossa lauletaan ja tanssitaan. Operettien ja kevyiden oopperoiden näyttelijät ovat klassisesti koulutettuja oopperalaulajia, mutta musiikkiteatterituotannoissa voidaan käyttää näyttelijöitä ja tanssijoita, jotka eivät ole klassisesti koulutettuja laulajia. Kun ajatellaan musikaalielokuvia, joista tuli suosittuja erityisesti 1940-luvulta 1960-luvulle, musiikkiteatterilaji avasi monia mahdollisuuksia Gene Kellyn, Frank Sinatran, Judy Garlandin, Bing Crosbyn ja lukemattomien muiden kaltaisille henkilöille, koska he pystyivät laulamaan, näyttelemään ja tanssimaan eriasteisesti. Tämä vuoropuhelun ja tanssin yhtä suuri tai jopa suurempi painotus suhteessa musiikkiin erottaa musiikkiteatterin oopperasta ja operetista. Koska musiikkiteatteri integroi dialogin, musiikin ja tanssin tasavertaisina elementteinä, se myös kunnioittaa edeltäjiään.
Opéra comiquen, kevyen oopperan, operetin ja musiikkiteatterin välillä on hyvin paljon yhtymäkohtia. Tärkein niitä erottava piirre on dialogin ja tanssin määrä suhteessa musiikin määrään tietyssä esityksessä. Opéra comiquessa, kevyessä oopperassa ja operetissa tanssitaan jonkin verran, mutta räikeimmät tanssinumerot nähdään musiikkiteatterissa. Kaikilla näillä genreillä on samanlaiset lähtökohdat, ja eroavaisuuksistaan huolimatta ne liittyvät toisiinsa hyvin läheisesti. Näin ollen oopperayhtiön on lopulta järkevää käynnistää satunnaisia operetti- ja musiikkiteatteriproduktioita. On myös järkevää heittää musiikkiteatteri ”vakavan” oopperan, opéra comiquen, operetin ja kevyen oopperan sekaan.