Jos yksilö tai järjestö kerää varoja rakkauden yhteisön luomista varten, autamme rakentamaan Jumalan valtakuntaa. Pienetkin anteliaisuuden teot voivat kasvaa joksikin, mikä ylittää paljon sen, mitä voimme kuvitella. Varainkeruu on hyvin konkreettinen tapa auttaa Jumalan valtakunnan toteutumista, mutta meidän on ymmärrettävä kysymys: ”Mikä on valtakunta?”. No, valtakunnan on oltava ensimmäinen prioriteetti, ja sieltä käsin ”kaikki nämä muutkin asiat annetaan teille” (MT 6:33). Valtakunta määritellään parhaiten siten, että Jumala huolehtii kaikesta tarvitsemastamme. ”Se on valtakunta, jossa meitä ei enää vedä sinne ja tänne huoli siitä, että meillä on tarpeeksi” (Henri Nouwen). Valtakunta näkyy Jeesuksen sanoissa, kun hän sanoo: ”Älkää siis huolehtiko huomisesta: huominen huolehtii itsestään” (MT 6:34). Valtakuntaa verrataan myös sinapinsiemeneen, jossa maan pienin siemen tuottaa kaikista suurimman pensaan. Kun siis antaudumme istuttamaan ja vaalimaan rakkautta täällä maan päällä, ponnistuksemme ulottuvat oman ajallisen olemassaolomme ulkopuolelle. Näennäisesti rajalliset ponnistelut tuottavat äärettömiä tuloksia.
Varojenkerääjä ei koskaan pysty pyytämään rahaa, jos hän ei tiedä, miten hän itse suhtautuu rahaan. Mikä on rahan asema elämässäsi? Rahan merkitys on niin sidoksissa ihmissuhteisiin, että tuntuu mahdottomalta ajatella sitä miettimättä, miten perhe-elämä on vaikuttanut omaan suhteeseemme rahaan. Raha on keskeinen todellisuus perhesuhteissa, ja se on keskeinen todellisuus myös suhteissamme ihmisiin, instituutioihin ja muihin asioihin perhe-elämän ulkopuolella. Raha ja valta kuuluvat myös yhteen, ja vallan ja itsetunnon välillä on todellinen suhde. Pohdi joitakin seuraavista kysymyksistä ja tutki, aiheuttaako jokin niistä sinussa epämukavaa oloa.
*Keskusteletko (tai puhuitko) koskaan rahasta vanhempiesi kanssa?
* Ovatko perheessä käydyt keskustelut rahasta yleensä ahdistuneita, vihaisia, toiveikkaita vai tyytyväisiä?
*Opasivatko vanhempasi koskaan opettaneet sinulle rahankäsittelytaitoja?
*Mihin käytät rahat, joita sinulla on?
*Mihin itse asiassa annat rahasi?
*Miten reagoisit, jos ihmiset käyttäisivät antamasi rahat muuhun kuin siihen, mihin annoit ne?
*Miten rahan omistaminen tai omistamatta jättäminen vaikuttaa itsetuntoomme, arvontunteeseemme?
*Käytätkö koskaan rahaa kontrolloidaksesi ihmisiä tai tapahtumia?
*Käytätkö koskaan rahaa antaaksesi muille vapauden tehdä, mitä he haluavat tehdä?
Verrattain usein rahasta puhuminen on jopa suurempi tabu kuin seksiä tai uskontoa koskevat keskustelut. Emme koe, että rahan pyytäminen on helppo asia, josta on helppo olla ”rehellinen”. Tämä johtuu siitä, että ”raha liittyy jotenkin siihen intiimiin paikkaan sydämessämme, jossa tarvitsemme turvaa, emmekä halua paljastaa tarvettamme luopua turvallisuudestamme jollekulle, joka, ehkä vain vahingossa, saattaa pettää meidät” (Henri Nouwen). Kulttuurissamme vallitseva paine turvata oma tulevaisuutemme ja hallita elämäämme mahdollisimman paljon ei löydä paljon tukea Raamatusta. Jeesus tuntee turvallisuudentarpeemme, ja hän ilmaisee huolensa tästä syvästä inhimillisestä tarpeesta kehottamalla meitä olemaan kohdistamatta luottamustamme asioihin tai ihmisiin, jotka eivät voi tarjota meille todellista turvallisuutta. Jeesus haastaa meidät keräämään aarteita taivaaseen, ei maan päälle, sillä jos aarteemme on taivaassa, myös sydämemme asuu siellä. Sydän, joka on jakautunut maallisten ja taivaallisten asioiden välillä, ei voi löytää turvaa. Maan asiat orjuuttavat sinut, ja ”et voi olla sekä Jumalan että rahan orja”. (LK 16:13). Jeesus esittää yksinkertaisen kysymyksen: Mikä on turvallisuutesi todellinen perusta? Onko se Jumala vai mammona?” Jeesuksen vastaus on: ”Aseta turvallisuutesi Jumalaan”. Tietoa tukemistamme hyväntekeväisyysjärjestöistä löydät kohdasta http://lorettofoundation.com/.com.