Mikä on tiivistelmä?

Yleiskatsaus

Yhteenveto on lyhyt yhteenveto tehdystä tutkimuksesta. Sen tarkoituksena on kuvata työtäsi menemättä kuitenkaan kovin yksityiskohtaisesti. Tiivistelmien tulisi olla itsenäisiä ja ytimekkäitä ja selittää työsi mahdollisimman lyhyesti ja selkeästi. Eri tieteenalat vaativat hieman erilaisia lähestymistapoja tiivistelmiin, kuten alla olevista esimerkeistä käy ilmi, joten olisi viisasta tutkia joitakin tiivistelmiä omalta alaltasi, ennen kuin alat kirjoittaa tiivistelmää.

Yleisiä näkökohtia

Yleensä tiivistelmän ehkä tärkein tehtävä on auttaa lukijaa päättämään, onko hän kiinnostunut lukemaan koko julkaisusi. Kuvittele esimerkiksi, että olet opiskelija, joka istuu kirjastossa myöhään perjantai-iltana. Olet väsynyt, kyllästynyt ja kyllästynyt etsimään artikkeleita sellerin historiasta. Viimeinen asia, jonka haluat tehdä, on lukea kokonaisen artikkelin vain huomataksesi, ettei se edistä argumenttiasi mitenkään. Hyvä tiivistelmä voi ratkaista tämän ongelman osoittamalla lukijalle, onko teoksella todennäköisesti merkitystä hänen tietyn tutkimushankkeensa kannalta. Lisäksi tiivistelmiä käytetään auttamaan kirjastoja luetteloimaan julkaisuja niissä esiintyvien avainsanojen perusteella.

Tehokkaassa tiivistelmässä on useita keskeisiä piirteitä:

1. Motivaatio/ongelman esittely: Miksi tutkimuksesi/argumenttisi on tärkeä? Mitä käytännön, tieteellistä, teoreettista tai taiteellista aukkoa hankkeesi täyttää?
2. Menetelmät/menettely/lähestymistapa: Mitä itse asiassa teit saadaksesi tuloksesi? (esim. analysoit 3 romaania, toteutit 5 öljyvärimaalauksen sarjan, haastattelit 17 opiskelijaa)
3. Tulokset/tulokset/tuote: Mitä opit/keksit/luit edellä mainitun menettelyn suorittamisen tuloksena?
4. Johtopäätökset/vaikutukset: Mitkä ovat havaintojesi laajemmat seuraukset, erityisesti aiemmin tunnistetun ongelman/aukon kannalta? Miksi tämä tutkimus on arvokas?

Käytännössä

Katsotaanpa muutamia esimerkkejä tiivistelmistä ja katsotaan, missä nämä osatekijät näkyvät. Jotta saisit käsityksen siitä, miten kirjoittaja täyttää nämä abstraktin kirjoittamisen ”vaatimukset”, eri piirteet on värikoodattu vastaamaan edellä lueteltuja numeroita. Tiivistelmän yleinen muoto on pitkälti ennakoitavissa, mutta siinä on joitakin tieteenalakohtaisia eroja. Yksi tiivistelmätyyppi, jota ei käsitellä tässä, on ”kuvaileva tiivistelmä”, jossa vain tiivistetään ja selitetään olemassa olevaa tutkimusta sen sijaan, että lukijalle kerrottaisiin uudesta näkökulmasta. Kuten voitte kuvitella, tällaisesta abstraktista jäisivät pois tietyt nelivärisen mallimme osat.

Esimerkkejä abstrakteista

ABSTRAKTI #1: Historia / yhteiskuntatieteet

”Heidän sotansa”: The Perspective of the South Vietnamese Military in Their Own Words
Author: Julie Pham

Vietnamin sotaa koskevasta amerikkalaisten laajasta tutkimuksesta huolimatta Etelä-Vietnamin armeijan, viralliselta nimeltään Vietnamin tasavallan asevoimat (RVNAF), näkökulmasta tiedetään vain vähän. Kirjallisuudesta nouseva kokonaiskuva on kielteinen: laiskoja, korruptoituneita, epäisänmaallisia, apaattisia sotilaita, joilla on huono taisteluhenki. Tässä tutkimuksessa etelävietnamilaisten sotilaiden näkökulmaa amerikkalaiselle yleisölle selvitetään kvalitatiivisten haastattelujen avulla, joihin osallistui 40 RVNAF-veteraania, jotka asuvat nykyisin San Josessa, Sacramentossa ja Seattlessa, joissa asuu kolme maan viidestä suurimmasta vietnamilaisamerikkalaisyhteisöstä. Haastattelujen analyysi tuottaa veteraanien omia selityksiä, jotka vaikeuttavat ja toisinaan jopa kyseenalaistavat kolmea laajalti pidettyä oletusta Etelä-Vietnamin armeijasta: 1) RVNAF:n ylintä johtoa vaivasi korruptio, joka vahingoitti alempien joukkojen moraalia; 2) etelävietnamilaisten sotilaiden ja amerikkalaisten väliset rotusuhteet olivat kireät ja vihamieliset; ja 3) RVNAF oli välinpitämätön Etelä-Vietnamin puolustamisessa kommunismilta. Tarinat lisäävät vivahteita käsitykseemme siitä, keitä etelävietnamilaiset olivat Vietnamin sodassa. Tämä tutkimus on osa kasvavaa tutkimuskokonaisuutta, joka käsittelee muiden kuin amerikkalaisten näkökulmia sotaan. Käyttämällä pitkälti hyödyntämätöntä Vietnamin historian lähdettä – vietnamilaisten maahanmuuttajien kanssa tehtyjä suullisia kertomuksia – tämä hanke edistää tulevaa tutkimusta vastaavista aiheista.

Tämä oli melko yksinkertainen tiivistelmä, jonka avulla voimme tarkastella sen yksittäisiä osia perusteellisemmin.

Motivaatio/ongelman esittely: Kirjoittaja toteaa, että Vietnamin sodasta on tehty aiempaa tutkimusta, mutta siinä ei ole käsitelty nimenomaan Etelä-Vietnamin armeijaa. Tämä on hyvä, koska se osoittaa, miten kirjoittajan tutkimus sopii isompaan kokonaisuuteen. Ei ole huono asia olla kriittinen muita tutkimuksia kohtaan, mutta akateemisesta näkökulmasta kunnioittaen (esim. ”Aiemmat tutkijat ovat tyhmiä eivätkä tiedä mistä puhuvat” kuulostaa jotenkin epäammattimaiselta).

Metodit/menettely/lähestymistapa: Kirjoittaja selittää hyvin, miten hän suoritti tutkimuksensa, antamatta turhia yksityiskohtia. Sen toteaminen, että hän suoritti laadullisia haastatteluja 40 koehenkilön kanssa, on merkittävää, mutta hän ei viisaasti ilmoita nimenomaisesti, millaisia kysymyksiä haastattelussa esitettiin, mikä olisi liioiteltua.

Tulokset/tulokset/tuote: Tuloksissa hyödynnetään hyvin numerointia osoittamaan selkeästi, mitä tutkimuksessa todettiin – tämä on erityisen hyödyllistä, koska ihmiset usein vain skannaavat tiivistelmiä kokeiden tulosten löytämiseksi.

Johtopäätökset/vaikutukset: Koska tämä artikkeli on luonteeltaan historiallinen, sen tuloksia voi olla vaikea ekstrapoloida nykyajan ilmiöihin, mutta kirjoittaja tunnistaa työnsä merkityksen osana kasvavaa tutkimuskokonaisuutta, joka ansaitsee lisätutkimuksia. Tämä strategia toimii siten, että se kannustaa aiheen tulevaan tutkimukseen.

ABSTRACT #2: Natural Science
”A Lysimeter Study of Grass Cover and Water Table Depth Effects on Pesticide Residues in Drainage Water”
Authors: A. Liaghat, S.O. Prasher

Tutkimuksessa tutkittiin maaperän ja ruohon peittävyyden vaikutusta, kun ne yhdistetään pohjaveden pinnan tason hallintaan (maanalainen salaojitus ja hallittu salaojitus), kun ne vähentävät rikkakasvien torjunta-ainejäämiä maatalouden kuivatusvesissä. Kaksitoista PVC-lysimetriä, jotka olivat 1 m pitkiä ja halkaisijaltaan 450 mm, täytettiin hiekkamullalla, ja niissä tutkittiin seuraavia neljää käsittelyä: pinnanalainen salaojitus, hallittu salaojitus, ruohopeitteinen (nurmipeitteinen) ja paljas maa. Lysimetreihin levitettiin saastunutta vettä, joka sisälsi atratsiini-, metolakloori- ja metribusiinijäämiä, ja näytteet salaojavesistä kerättiin. Torjunta-ainepitoisuudet vähenivät merkittävästi kaikissa käsittelyissä. Ensimmäisenä vuonna rikkakasvien torjunta-ainepitoisuudet vähenivät merkittävästi (1 prosentin taso), keskimäärin 250 mg/l:stä alle 10 mg/l:iin. Toisena vuonna lysimetreihin levitettiin pilaantunutta vettä, jonka pitoisuus oli 50 mg/l, jota pidetään realistisempana ja kohtuullisempana luonnollisissa valumavesissä, ja valumavesien herbisidijäämät vähenivät alle 1 mg/l:aan. Nurmella päällystetyt maanalaiset salaojituslysiimet osoittautuivat tehokkaimmaksi käsittelyjärjestelmäksi.

Motivaatio/ongelman selvitys: Jälleen kerran huomaamme, että ongelma – tai pikemminkin tutkimuksen aihe – mainitaan ensimmäisenä tiivistelmässä. Tämä on normaalia tiivistelmille, sillä tärkeimmät tiedot halutaan sisällyttää ensin. Tulokset saattavat vaikuttaa abstraktin tärkeimmältä osalta, mutta ilman aiheen mainitsemista tuloksista ei ole lukijalle paljonkaan hyötyä. Huomaa, että tiivistelmässä ei viitata muihin tutkimuksiin, mikä on hyvä asia. Tiivistelmässä ei ole pakollista viitata muihin julkaisuihin, ja itse asiassa se saattaisi häiritä lukijaa SINUN kokeestasi. Joka tapauksessa on todennäköistä, että muut lähteet nousevat esiin artikkelisi keskustelussa/johtopäätöksissä.

Methods/procedure/approach: Huomaa, että kirjoittajat sisällyttävät asiaankuuluvat numerot ja kuviot kuvaillessaan menetelmiään. Laajempi menetelmien kuvaus sisältäisi todennäköisesti pitkän luettelon numeerisista arvoista ja olosuhteista kunkin kokeellisen kokeen osalta, joten on tärkeää sisällyttää tiivistelmäänne vain tärkeimmät arvot – ne, jotka saattavat tehdä tutkimuksestanne ainutlaatuisen. Lisäksi näemme, että menetelmäkuvaus esiintyy abstraktin kahdessa eri osassa. Tämä on hyvä asia. Saattaa olla parempi selittää kokeenne yhdistämällä kukin menetelmä tiiviimmin sen tulokseen. Vielä yksi seikka: kirjoittaja ei käytä aikaa määritellä tai antaa taustatietoja ”atratsiinista”, ”metalakloorista”, ”lysimetristä” tai ”metribusiinista”. Tämä voi johtua siitä, että muut ekologit tietävät, mitä nämä ovat, mutta vaikka näin ei olisikaan, ei pitäisi käyttää aikaa termien määrittelyyn abstraktissa.

Tulokset/tulokset/tuote: Samoin kuin abstraktin menetelmäosassa, haluat tiivistää tulokset niin, että ne sisältävät vain kokeen tärkeimmän tuloksen. Tässäkin tutkimuksessa keskityttiin kahteen pääkokeeseen, joten molemmat kokeet ja molemmat päätulokset luetellaan. Erityisen tärkeä sana, joka on otettava huomioon, kun tuloksia jaetaan abstraktissa, on ”merkittävä”. Tilastotieteessä ”merkittävä” tarkoittaa suunnilleen sitä, että tuloksesi eivät johtuneet sattumasta. Artikkelissasi tulokset voivat olla satoja sanoja pitkiä ja sisältää kymmeniä taulukoita ja kaavioita, mutta viime kädessä lukijasi haluaa vain tietää: ”Mikä oli päätulos, ja oliko tulos merkitsevä?” ”Mikä oli päätulos, ja oliko tulos merkitsevä?” Yritä siis vastata näihin molempiin kysymyksiin tiivistelmässä.

Johtopäätökset/vaikutukset: Tämän abstraktin johtopäätös kuulostaa enemmänkin tulokselta: ”…ruoholla peitetyt lysimetrit osoittautuivat tehokkaimmaksi käsittelyjärjestelmäksi.” Tämä saattaa vaikuttaa epätäydelliseltä, koska siinä ei selitetä, miten tätä järjestelmää voitaisiin/olisi/olisi sovellettava muihin tilanteisiin, mutta se ei haittaa. Kirjoituksessa on runsaasti tilaa käsitellä näitä kysymyksiä.

ABSTRACT #3: Philosophy / Literature

”Participatory Legitimation: Vastaus Arash Abizadehille”
Author: ”A Reply to Arash Abizadeh”
Author: Eric Schmidt, Louisiana State University, 2011

Arash Abizadehin argumentti yksipuolista rajavalvontaa vastaan perustuu hänen rajoittamattoman demos-teesiinsä, jota tuetaan negatiivisesti väittämällä, että ”rajoittuneen demos-teesi” on epäjohdonmukainen. Epäjohdonmukaisuus johtuu kahdesta syystä: (1) Demokraattisia periaatteita ei voida soveltaa asioihin (rajavalvontaan) loogisesti ennen ryhmän muodostamista, ja (2) kansalaisten ja ei-kansalaisten kansalaismäärittely luo ”ulkoisuusongelman”, koska määrittely on pakkovallan käyttöä kaikkiin henkilöihin nähden. Rajoitetun demoksen teesi hylätään, koska ”kansan tahto” ei kykene legitimoimaan demokraattista poliittista järjestystä, koska kansan poliittista tahtoa edeltävää poliittista tahtoa ei voi olla olemassa. Väitän kuitenkin, että ”kansan tahto” voi ilmetä vankan ymmärryksen mukaan osallistavasta legitimaatiosta, joka on olemassa samanaikaisesti poliittisen valtion kanssa ja joka siten määrittelee sekä sen rajat että kansalaiset rajatuiksi, mikä pelastaa sidotun demoksen teesin ja vaarantaa Abizadehin artikkelin loput.

Tässä kirjoituksessa ei ehkä ole mitään järkeä sellaiselle, joka ei opiskele filosofiaa tai joka ei ole lukenut kritisoitavaa tekstiä. Voimme kuitenkin nähdä, mistä kirjoittaja erottaa abstraktin eri osat, vaikka emme ymmärtäisikään käytettyä terminologiaa.

Motivaatio/ongelman esittely: Ongelma ei oikeastaan ole ongelma, vaan pikemminkin toisen henkilön uskomus aiheesta. Tästä syystä kirjoittaja käyttää aikaa selittääkseen huolellisesti tarkalleen teorian, jota vastaan hän argumentoi.

Menetelmät/menettely/lähestymistapa: Tämänkaltaiset katsaukset ovat puhtaasti kriittisiä, eikä niihin välttämättä liity kokeiden suorittamista, kuten muissa näkemissämme tiivistelmissä. Silti tämänkaltainen artikkeli voi sisältää ideoita muista lähteistä, aivan kuten perinteinen määritelmämme kokeellisesta tutkimuksesta.

Tulokset/tulokset/tuote: Tällaisessa paperissa ”tulokset” muistuttavat yleensä sitä, mitä olet päätellyt jostakin asiasta, mikä perustuu suurelta osin omaan mielipiteeseesi, jota tuetaan erilaisilla esimerkeillä. Tästä syystä tämän paperin havainto on: ”’Kansan tahto’, vastaa itse asiassa ’rajattua demos-teesiä’.” Vaikka emme ole varmoja siitä, mitä termit tarkoittavat, voimme selvästi nähdä, että havainto (argumentti) tukee pikemminkin ”rajattua” kuin ”rajoittamatonta”.”

Johtopäätökset/Implikaatiot: Jos havaintomme on, että ”rajattu” on oikein, mitä meidän pitäisi päätellä? Joissakin kriittisissä artikkeleissa yritetään laajentaa johtopäätöstä osoittamaan jotakin, joka ei kuulu artikkelin aihepiiriin. Jos esimerkiksi A.A. uskoo ”rajoittamattoman demos-teesinsä” olevan oikea (vaikka hän todellisuudessa on väärässä), mitä tämä kertoo hänestä? Hänen filosofiastaan? Yhteiskunnasta kokonaisuudessaan? Ehkä ihmiset, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä, äänestävät todennäköisemmin demokraatteja, hyväksyvät todennäköisemmin tietyt maahanmuuttopolitiikat, omistavat todennäköisemmin labradorinnoutajia lemmikkeinä jne.

Tämä taitojen soveltaminen

Nyt kun tunnet abstraktin yleisen ulkoasun, tässä muutamia vinkkejä, jotka kannattaa pitää mielessä, kun kirjoitat omaa abstraktia:

1. Tiivistelmä on itsenäinen

• • Tiivistelmää ei pitäisi pitää artikkelin ”osana” – sen pitäisi pystyä seisomaan itsenäisesti ja silti kertoa lukijalle jotain merkittävää.

2. Pidä se lyhyenä

• • Yleinen sääntö abstraktin pituudelle on 200-300 sanaa eli noin kymmenesosa koko artikkelista.

3. Pidä se lyhyenä. Älä lisää uutta tietoa

• • Jos jokin asia ei esiinny varsinaisessa artikkelissasi, älä laita sitä abstraktiin.

4. Ole johdonmukainen äänenkäytön, sävyn ja tyylin suhteen

• • Yritä kirjoittaa tiivistelmä samalla tyylillä kuin paperisi (ts. jos et käytä supistuksia paperissasi, älä käytä niitä tiivistelmässäsi).

5. Ole ytimekäs

• • Yritä lyhentää lauseita mahdollisimman usein. Jos voit sanoa jotain selkeästi viidellä sanalla kymmenen sijaan, tee niin.

6. Jaottele sen osat

• • Jos se on sallittua, jaottele tiivistelmäsi osat lihavoiduilla otsikoilla ”Tausta”, ”Menetelmät” jne.

7. Tiivistelmän tulisi olla osa kirjoitusprosessiasi

• • Harkitse tiivistelmän kirjoittamista sen jälkeen, kun olet saanut koko kirjoituksesi valmiiksi.
  • Ei ole mitään väärää kopioida ja liittää tärkeitä lauseita ja lauseita kirjoituksestasi … edellyttäen, että ne ovat omia sanojasi.
  • Kirjoita useampia luonnoksia ja jatka tarkistamista. Tiivistelmä on erittäin tärkeä julkaisusi (tai toimeksiantosi) kannalta, ja sitä tulisi käsitellä sellaisena.