Miksi 90 päivää ja pidempään?
Olemme sanoneet jo vuosia, että asiakkaan paras ystävä hoidossa on aika. English Mountain Recovery oli yksi ensimmäisistä todellisista 90 päivän laitoshoidon ohjelmista. Monet ystävät kertoivat meille, että ihmiset ovat liian tottuneita perinteisiin 28 ja 30 päivän ohjelmiin, etkä pysty selviytymään.
Miksi siis 30 päivää riippuvuushoidossa oli ennen normi? Sen asetti vakuutusteollisuus eikä tehokkaaseen hoitotasoon perustuva tutkimus.
Sen jälkeen, kun English Mountain Recovery aloitti 90 päivän ohjelmamme, olemme olleet kiireisiä hoitamaan asiakkaitamme 90 päivän ajan. Monet soittajistamme todella etsivät 90 päivän ohjelmia ja enemmän. Ehkä ihmiset ovat siis alkaneet ymmärtää, että enemmän on parempi, uusiutumisasteet ovat alhaisemmat ja tulokset ovat paremmat meidän mallimme avulla. Valitettavasti monet soittajat hakeutuvat hoitoon useiden hoitojaksojen jälkeen ja ovat oppineet kantapään kautta, että he tarvitsivat intensiivisemmän ohjelman. Vielä valitettavampia ovat ne, jotka uskovat, että kaikki on hyvin, jos he vain käyvät läpi vieroitusohjelman.
Ihmiset huomaavat yksinkertaisen totuuden, joskus kantapään kautta, että perinteiset hoitomallit eivät yleensä riitä. Nyt on paljon tietoa, joka tukee pidempiä hoitojaksoja, ja mitä pidempään joku on mukana ohjelmassa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on tyydyttävään elinikäiseen raittiuteen. Joissakin vanhoissa tutkimuksissa väitettiin, että kun aivovaurio on syntynyt, ei ole toivoa toipua siitä. Nykyaikaisemmat tutkimukset osoittavat, että aivot voivat toipua ja toipuvatkin vaurion laajuudesta riippuen, mutta se taas vie aikaa.
Numerossa 14, numero 5 (joulukuu 1999) National Institute of Drug Abuse antoi seuraavan lausunnon: ”Aika riippuu yksilön tarpeista. Useimmilla potilailla merkittävän paranemisen kynnys saavutetaan noin kolmen kuukauden hoidon aikana. Lisähoito voi saada aikaan lisäkehitystä. Ohjelmiin tulisi sisällyttää strategioita, joilla estetään potilaita jättämästä hoitoa ennenaikaisesti.” NIDA viittaa ohjelmiin, jotka tarjoavat todellista 90 päivän ohjelmaa, uutena ”kultaisena standardina” alkoholismin ja riippuvuuden hoidossa.
Hoidammeko niitä, jotka pyytävät 30, 45 tai 60 päivää? Kyllä me hyväksymme heidät, ja jonkinlainen hoito on varmasti parempi kuin ei mitään. Henkilökuntamme ja heidän asiakastoverinsa yrittävät saada heidät näkemään, että he tarvitsevat useimmissa tapauksissa enemmän hoitoa. He saavat myös suosituksen mennä laadukkaaseen raittiiseen asuinympäristöön, terapiaistuntoja ja muita suosituksia sen jälkeen, kun he ovat lähteneet meiltä. 100 prosenttia ohjelmastamme lähtevistä asiakkaista saa suosituksen jatkuvaan terapiaan, laajennettuun hoitoon, raittiiseen asumiseen ja muihin hoidon jatkumoon kuuluviin toimintamuotoihin. Tämä siirtymävaiheen hoito mahdollistaa sen, että asiakkaat saavat raittiissa asuinympäristössä ollessaan tukea, jota tarvitaan toipumisen alkuvaiheessa, yhdistettynä eritasoiseen vastuullisuuteen.
Jotkut kutsuvat sitä, mitä teemme, ”sipulin kerrosten kuorimiseksi”, kunnes pääsemme joihinkin tärkeimpiin ongelmiin, jotka vaativat käsittelyä. Terävyystasot nousevat nyt korkeammalle kuin koskaan ennen. Nuorempi väestö tulee riippuvaiseksi vieläkin varhaisemmassa iässä kuin aikaisemmin, ja heidän käyttämänsä kemikaalit aiheuttavat äärimmäisiä emotionaalisia ja psykologisia vahinkoja. Tätä paranemisprosessia ei yleensä voi tapahtua perinteisessä 28 päivän ohjelmassa. Myönnetään, että 28-30 päivää on sopiva monille asiakkaille, mutta näemme enemmän asiakkaita, joilla on enemmän traumoja ja psykologisia ongelmia kuin koskaan ennen. Jos nämä ongelmat jäävät hoitamatta ja/tai tunnistamatta, uusiutumisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti. Jälleen kerran pidempään oleskeluun kannustetaan suuresti.
Nämä pidemmät hoitojaksot ovat ehdoton välttämättömyys monille, ja ne ovat rakennuspalikoita uuteen elämään ja uuteen elämäntapaan ilman alkoholin tai muiden huumeiden käyttöä. Sen tosiasian käsittely, että ”minulla on alkoholismin ja/tai riippuvuuden sairaus”, on suuri ja usein haastava saavutus! Mitä olen nyt valmis tekemään ottaakseni vastuun ja ryhtyäkseni toimiin parantuakseni? Ihmiset ja heidän perheensä saavat yhä enemmän tietoa riippuvuustaudista, ja he alkavat myös ymmärtää, että ”meidän on sitouduttava ryhtymään tarvittaviin toimiin huolehtiaksemme itsestämme”. Tämä koskee kaikkia perheenjäseniä! Näiden suhteiden aikana ”koko perheestä” on tullut sairas ja toimintahäiriöinen.