Hyväksyminen on ensimmäinen askel kohti paranemista. Olet jostain syystä sairastunut vakavaan masennukseen. Hyväksy se. Mikään kieltäminen ei auta. Ei auta myöskään mikään yrittäminen selvittää, mitä tapahtui, miten se tapahtui, mikä sen sai aikaan jne. Voit jatkaa niiden geenien kiroamista, joilla synnyit. Voit myös jatkaa sen ympäristön kiroamista, jossa stressi ja sairaus saivat alkunsa. Voit kirota ihmisiä, jotka aiheuttivat tuhoa elämässäsi joka vaiheessa ja lisäsivät stressiäsi. Mikään tästä ei tee sinusta yhtään parempaa.
Kieltäminen on ihmisluonto. Se on upotettu kollektiiviseen alitajuntaan, joka on hautautunut ihmismielen sisään sukupolvien ajan. Joskus kieltäminen on hyvä asia, kuten kieltäytyminen hyväksymästä tappiota. Se pitää ihmiskunnan motivoituneena selviytymään katastrofeista, sodista ja muista katastrofaalisista tapahtumista. Se pitää ihmismielen liikkeellä etsiessään parempia ideoita ja parempia ratkaisuja ongelmiin. Toisinaan oman kuolevaisuuden kieltäminen jopa antaa kuolevalle voimaa sinnitellä ja itse asiassa elää yli ennustetun päättymispäivänsä.
Mutta MDD:n (Major Depressive Disorder, masennushäiriö) tapauksessa kieltämisvaisto ei auta. Se aiheuttaa lisää kurjuutta heittämällä muuttumattoman menneisyyden esiin yhä uudelleen ja uudelleen. Sanomalla, että ”näin ei voi tapahtua minulle”, siirryt uhrimoodiin. Muistatko Panchatantran? Siinä on tarina, jossa Chatur-niminen kani leikkii metsässä. Pian se kuulee leijonan karjuntaa, joka näyttää olevan aivan lähellä. Jänis pelkää henkensä puolesta ja miettii, mitä tehdä. Jänis on fiksu eläin. Yhtäkkiä se saa aivoriihen. Kun se näkee leijonan lähestyvän, Chatur kääntyy selälleen ja makaa aivan liikkumatta, kuin olisi kuollut. Leijona tulee lähemmäksi, näkee liikkumattoman jäniksen ja kävelee pois, koska se ei halua syödä jonkun toisen eläimen saalista. Chatur välttyi leijonan tappamiselta leikkimällä kuollutta. Masennus ei kuitenkaan ole leijonan kaltainen petoeläin, joka metsästää ruokaansa. Se on kuin korppikotka, joka syö raatoa. Heti kun siirryt uhritilaan, masennus syöksyy kimppuusi ja tappaa sinut. Älä koskaan ole uhri. Älä koskaan. Heti kun alat toimia elävästi, taistelu masennusta vastaan on puoliksi voitettu. Sillä masennus pelkää elävää mieltä. Mielen pitäminen elossa on äärimmäisen tärkeää. Ja miten teemme sen?
Näyttämällä uhrimentaliteetille oven. Pitämällä itseä halventavat ajatukset loitolla. Hyväksymällä.
Sairautenne hyväksyminen tekee teidät valmiiksi seuraavaan askeleeseen, joka on avun hakeminen, ja seuraavaan, joka on avun käyttäminen. Menet psykiatrille ja tulet takaisin reseptin ja lääkkeiden kanssa. Herää ajatus: ”Miksi juuri minä? Miksi tarvitsen masennuslääkkeitä? En ole sellainen ihminen, joka sairastuu masennukseen. Miten voin olla psyykkisesti sairas? Alat nähdä pöydällä makaavat lääkkeet pikemminkin muistutuksena vammaisuudestasi kuin parannuskeinona sairauteesi. Lääkkeet menevät ulos. Ulos lääkemääräykset. Terapiaistunnot jätetään tarkoituksella väliin. Ja siinä sitä ollaan. Takaisin lähtöruutuun. Takaisin masennuksen pimeyteen.
Mutta masennusdiagnoosin hyväksyminen auttaa sinua monin tavoin. Ensinnäkin se rauhoittaa jo ennestään levotonta mieltäsi. Se, mitä vastustat, säilyy. Muistamme kaikki lukion fysiikan, jossa virtapiiri, johon oli liitetty suuri vastus, kulutti enemmän virtaa, kun taas piiri, johon oli liitetty heikompi vastus, kulutti vähemmän virtaa. Samalla tavalla hyväksyminen vain sallii sen ajatuksen, että teillä on jokin sairaus, vaikka se olisikin mielisairaus, kulkea läpi ilman vastusta ja siten ilman energian menetystä. Vähäisimmän vastarinnan myötä tulee vähiten häiriöitä, ja mieli asettuu nopeasti varsinaiseen työhön eli parantumiseen.
Aksepti on vapauttavaa. Se vapauttaa mielen vuosien sosiaalisen ehdollistumisen kahleista. Alat nähdä mielisairauden uudella tavalla. Alat nähdä sen juuri sellaisena kuin se on: sairautena kuin mikä tahansa muukin. Se avaa mielen uusille ajattelutavoille. CBT:n kaltaiset hoitomuodot perustuvat oletukseen, että muutokset ajattelussa voivat saada aikaan muutoksia käyttäytymisessä. Muutoksille avoin mieli saa terapian toimimaan nopeammin ja paremmin, mikä johtaa nopeampaan toipumiseen masennuksesta.
Hyväksyntä ei kuitenkaan tarkoita alistumista tilaan. Se ei tarkoita sitä, että hyväksyy masennuksen elämäänsä ikään kuin se olisi erikoisvieras mustassa smokissa ja levittää sille punaisen maton. Ei. Hyväksyminen tarkoittaa vain avoimuutta ja hyväksyntää sille, että sinulla on sairaus ja että sitä on hoidettava. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että olet täysin tietoinen hoidon vaiheista ja olet valmis noudattamaan hoitojaksoa tekemällä kaikkesi. Hyväksyminen tarkoittaa, että pääset yli itsestäsi, vanhasta itsestäsi, ja olet valmis hyväksymään muutokset, jotka tekevät sinusta uudenlaisen.
Hyväksyminen tarkoittaa, että olet ystävällinen itsellesi. Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, masennus ym. anna itsellesi anteeksi, että olet saanut masennuksen. Se ei ollut sinun käsissäsi. Anna itsellesi anteeksi sairautesi vaikutus perheeseesi. Et sairastunut tahallasi. Ja koska sinä kärsit eniten, sinun on oltava ystävällisin itsellesi.
Hyväksyntä on myös voimaannuttavaa. Kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, et ole enää piilossa. Olet varustanut itsesi kertomaan koko maailmalle, ettet välitä siitä, mitä muut ajattelevat; että on ihan ok, että sinulle on kehittynyt häiriö, joka on parannettavissa, ja että olet valmis taistelemaan sitä vastaan ja voittamaan sen.