Tilapäinen lähestymiskielto, johon liittyy häirintäsyytöksiä, on asianajotoimistomme lakimiehille varsin yleistä. Vaikka törkeitä tapauksia, joihin liittyy uhrin fyysistä pahoinpitelyä perheväkivallan yhteydessä, valitettavasti esiintyy, häirintä on aina vaikea puhelu sekä kokeneille asianajajille että New Jerseyn perheoikeuden tuomareille tulkita. Häirintä edellyttää ”aikomusta” uhata uhria. Muuten, kun pariskunta eroaa tai ”eroaa”, riidat ovat väistämättömiä. New Jerseyn perheväkivaltaa koskevan lain mukaan asianajajan on todistettava, että uhrin ahdisteleminen ja uhkaaminen on tarkoituksellista. Seuraava tapaus havainnollistaa erinomaisesti eron.
Tapauksessa C.O. vastaan T.O. entinen aviomies T.O. valitti New Jerseyn ylioikeuden (Superior Court of New Jersey, Family Part of Hudson County) myöntämästä lopullisesta lähestymiskiellosta. New Jerseyn muutoksenhakujaosto käsitteli asian uudelleen ja katsoi, että lopullinen lähestymiskielto olisi kumottava, koska tuomari ei koskaan katsonut, että lopullinen lähestymiskielto olisi ollut tarpeen uhrin suojelemiseksi uusilta perheväkivallan teoilta tai tulevilta vahingoittamisilta.
C.O., entinen vaimo, haki avioeroa yhdeksäntoista avioliittovuoden jälkeen. Sanomattakin on selvää, että siitä seurasi katkera ja kiivas avioero. Väitetty häirintä alkoi joulukuussa 2014, heti sen jälkeen kun C.O. oli hakenut avioeroa. Avioerokanteessa C.O. väitti, että T.O. oli lähettänyt hänelle useita tekstiviestejä, jotka liittyivät hänen matkapuhelinlaskuunsa, asuntolainaan, siihen, miten hän kasvatti heidän kahdeksantoista-vuotiasta poikaansa, ja että T.O. oli palkannut yksityisetsivän seuraamaan häntä. C.O. väitti, että T.O. oli toistuvasti ahdistellut häntä tekstiviesteillä niistä asioista, jotka hän mainitsi valituksessaan. Hän toimitti todisteita monista tekstiviesteistä, joissa hänen ex-miehensä väitti saaneensa yksityisetsivältä tietoja, jotka osoittivat, että C.O. käytti huumeita, ja uhkasi paljastaa tiedot tuomarille. Vastauksena C.O. lähetti T.O:lle useita tekstiviestejä, joissa hän vaati C.O:ta lopettamaan tekstiviestien lähettämisen ja jättämään hänet rauhaan.
T.O. väitti, että heidän pojallaan oli huumeongelma ja että myös C.O. käytti huumeita ja tapaili huumediileriä. Hän väitti, että nämä olivat syitä, miksi hän jätti hakemuksen, jossa hän pyysi poikansa asumista hänen luonaan äidin sijasta. Hän todisti myös, ettei hänen tarkoituksenaan ollut koskaan ahdistella ex-vaimoaan, vaan hän oli vain turhautunut heidän raha-asioihinsa ja siihen, miten vaimo käsitteli heidän poikansa huumeongelmaa. T.O. väitti myös, että C.O. oli yrittänyt löytää Facebookista ihmisiä satuttaakseen häntä.
Oikeudenkäynnissä T.O. myönsi ristikuulustelussa, että hän kyllä uhkasi ilmoittaa tuomarille C.O:n huumeidenkäytöstä. C.O. myönsi käyneensä T.O:n uuden tyttöystävän luona, kutsuneensa tätä lutkaksi ja huoraksi ja uhkailleensa tätä. Tuomari totesi, että parisuhteessa tapahtuneen käyttäytymisen vuoksi tapaus kuului perheväkivallan ehkäisemistä koskevan lain soveltamisalaan, ja tarkasteli sen mukaisesti tekstiviestejä koskevaa kysymystä.
Syyllistyäkseen ahdisteluun henkilön on ahdistelutarkoituksessa ja ahdistelutarkoituksessa: lähetettävä tai aiheutettava sarja viestejä nimettömänä, erittäin epäsopivina aikoina, loukkaavalla kielenkäytöllä tai tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan ärsytystä tai hälyttämistä; potkittava, lyödä, tönäistävä, tai uhkailtava vastaavalla tavalla; tai syyllistyttävä hälyttävään käytökseen tai syyllistyttävä toistuvasti tekoihin, joiden tarkoituksena on hälyttää tai häiritä. New Jerseyn muutoksenhakujaoston vuonna 2006 antaman tuomion State v. Castagna mukaan lakia sovellettaessa sanalle ”häiriköinti” on annettava sen tavanomainen merkitys, joka on uhrin piinaaminen, väsyttäminen, ärsyttäminen tai uuvuttaminen. Jonkun väite siitä, että hän tunsi itsensä ahdistelluksi, ei riitä todistamaan ahdistelutarkoitusta.
Huomioon on otettava myös havainto toistuvista teoista tai käyttäytymisen kulusta. Perheväkivallan ehkäisemistä koskeva laki edellyttää, että perheosaston tuomioistuin ottaa huomioon pariskunnan välisen perheväkivallan aikaisemman historian. Jos tuomioistuin toteaa, että ahdistelun esiasteinen teko on tehty, sen on sen jälkeen määriteltävä, tarvitseeko uhri lähestymiskiellon suojelua varten. Määrittäessään, onko lähestymiskielto tarpeen, tuomioistuimen on otettava huomioon osapuolten välinen aiempi perheväkivaltahistoria ja se, miten tämä historia vaikuttaa siihen, onko lähestymiskielto tarpeen.
Tuomari katsoi, että monet tekstiviesteistä eivät olleet häiritseviä tai perheväkivallan muotoja, vaan pelkkiä tunnekuohuja herättäneitä keskusteluja asuntolainasta ja kännykän maksuista. Silti monet tekstiviesteistä nousivat uhkaavien, perusteettomien ja tarpeettomien, häirintätarkoituksessa esitettyjen lausuntojen piiriin. Vaikka perheosa totesi, että oli mahdollista, että C.O. ahdisteli T.O:ta myös Facebook-kirjoitustensa muodossa, tuomari totesi, että T.O. ei tehnyt perheväkivaltailmoitusta. Tämän vuoksi perheosa antoi lopullisen lähestymiskiellon C.O:n hyväksi, mutta ei tehnyt mitään havaintoja tai käsitellyt hänen tarvetta lähestymiskieltoon.
Tuomari voi antaa lopullisen lähestymiskiellon vasta sen jälkeen, kun hän on todennut: että osapuolet ovat parisuhteessa, joka kuuluu perheväkivallan ehkäisemistä koskevan lain soveltamisalaan, että perheväkivaltaa on tosiasiallisesti tapahtunut ja että lähestymiskielto on tarpeen uhrin suojelemiseksi välittömältä vahingolta tai tulevalta hyväksikäytöltä New Jerseyn osavaltion laissa (New Jersey Statute) N:o 2C:25-29(a)(1) lueteltujen osatekijöiden tarkastelun perusteella.
Vaikka New Jerseyn korkein oikeus kehottaa New Jerseyn muutoksenhakujaostoa kiinnittämään erityistä huomiota parisuhteensa juuri päättäneiden pariskuntien väliseen vuorovaikutukseen määritettäessä, onko joku toiminut ahdistelutarkoituksessa, jonka edellytyksenä on ahdistelutarkoitus, muutoksenhakutuomioistuimet kunnioittavat edelleen perheväkivaltatapauksissa Family Partin päätöksiä. New Jerseyn muutoksenhakujaosto ei kumoa Family Partin tekemiä tosiseikkoja koskevia päätelmiä, kunhan niiden tueksi esitetään merkittävää, riittävää ja uskottavaa näyttöä. Koska Family Partilla on erityisasiantuntemusta perheasioissa, muutoksenhakutuomioistuin kunnioittaa perhetuomioistuimen tuomiota ja kumoaa Family Partin päätelmät vain, jos ne ovat niin selvästi virheellisiä, että ne ovat epäoikeudenmukaisia. Tästä huolimatta New Jerseyn muutoksenhakujaosto ei ole velvollinen kunnioittamaan erityisesti Family Partin lain tulkintaa tai oikeudellista päätelmää.
New Jerseyn muutoksenhakujaosto ei kumonnut Family Partin tuomarin havaintoja ja päätelmää, jonka mukaan tekstiviestit olivat häirintää. Perheväkivallan toteaminen on kuitenkin vain ensimmäinen vaihe kaksivaiheisessa prosessissa. Kun tuomari on todennut, että perheväkivalta on tapahtunut, hänen on todettava, että lopullinen lähestymiskielto ”on tarpeen . . uhrin suojelemiseksi välittömältä vaaralta tai uusien väärinkäytösten estämiseksi”. Asiassa C.O. vastaan T.O. tuomari ei todennut, että lopullinen lähestymiskielto oli tarpeen C.O:n suojelemiseksi. Koska aiempia perheväkivaltatapauksia koskevia tosiseikkoja ei ollut todettu, tuoreen avioerohakemuksen ilkeä ja katkera luonne, ”perusteettomien” ja ”uhkaavien” tekstiviestien tosiasiallinen luonne ja tosiseikkoja koskevan aineiston tarkastelu osoittivat, New Jerseyn muutoksenhakujaosto päätteli, ettei ollut riittävästi todisteita, joiden perusteella olisi voitu päätellä lopullisen lähestymiskieltomääräyksen olleen välttämätön C.O:n suojelemiseksi tai tulevien haittojen estämiseksi. Näin ollen muutoksenhakupaneelilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrätä, että asia on käsiteltävä uudelleen, ja antaa nimenomaiset ohjeet Family Partille, jotta se ottaisi uusia todistajanlausuntoja, analysoisi todistusaineistoa ja päättäisi, olisiko lopullinen lähestymiskielto määrättävä perheväkivallan ehkäisemistä koskevassa laissa vaaditun kaksiosaisen testin mukaisesti.
Koska toimistoni edustaa monia perheväkivaltatapauksia New Jerseyssa, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä toimistooni, jos havaitsette olevanne osallisena tällaisessa asiassa.