Ankanpoikaset jättävät jälkensä heti kuoriuduttuaan ja sitoutuvat tiiviisti kotelotovereihinsa tai ihmisen hoitajiin. Pidä tämä mielessä, jos harkitset niiden vapauttamista, ja tarkista myös paikallisilta viranomaisilta, ettei niiden vapauttaminen ole itse asiassa laitonta, kuten joissakin osavaltioissa. Niitä saatetaan luokitella ”kotieläimen hylkäämiseksi”.
Jos aiot vapauttaa ne, valitse alue, jossa vesi liikkuu hitaasti ja jossa on runsaasti korkeaa ruohoa suojana. Jos vapautat lintuja puistoon, valitse aika varhain päivällä, jolloin siellä ei ole kovin vilkasta, ja mieluiten niin, että paikalla on muita sorsia. On hyvä tarkistaa säännöllisesti, että ankat ovat sopeutuneet hyvin ja pystyvät ruokkimaan ja huolehtimaan itsestään. Kaikki sorsalajit eivät osaa lentää, eivätkä ne vaella talvella etelään. Silloin ruoka on vähissä, eivätkä ankat välttämättä selviä hengissä. Jos ankat vapautetaan puistoon, paikalliset asukkaat todennäköisesti ruokkivat niitä – vaikka leipä ei olekaan hyväksi ankan ruokavaliolle – mutta kylmempinä kuukausina vierailijoita on paljon vähemmän.
Tapauksissa, joissa olet löytänyt luonnosta hylättyjä munia ja aiot vapauttaa ne sukukypsiksi tultuaan, paras vaihtoehto olisi ottaa yhteyttä paikallisiin luonnonsuojelujärjestöihin, joilla on tarvittava tietämys, jotta ankat voidaan vapauttaa asianmukaisesti ja onnistuneesti. Jos kasvatat kotieläiminä pidettäviä ankkoja, on todennäköisesti parasta pitää ne kesyinä ja turvallisina.