Ehkä se johtuu ehkä siitä, että moni meistä matkailijoista ei ole varautunut niin hyvin kuin pitäisi. Jos olet Thaimaassa, Espanjassa tai Boliviassa, tietäisitkö, mihin numeroon soittaa saadaksesi hätäapua?
Joitakin historiallisia tietoja
Lontoossa otettiin vuonna 1937 ensimmäisenä kaupunkina käyttöön järjestelmä, jossa soittajat saattoivat soittaa lyhyeen kolminumeroiseen numeroon saadakseen välittömästi apua. Valittiin 999, koska sitä oli vaikea valita vahingossa vanhoissa pulssivalintapuhelimissa. Soittaminen 999:ään hälytti puhelinvaihteen operaattorin soittamalla summerin ja vilkuttamalla punaista valoa.
Kanadan Winnipegissä otettiin käyttöön Pohjois-Amerikan ensimmäinen 911-järjestelmä vuonna 1959, ja yhdeksän vuotta myöhemmin Alabama ja Alaska seurasivat esimerkkiä ja toivat järjestelmän Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvulla hätänumerosta tuli Pohjois-Amerikan numerointisuunnitelman mukainen standardi.
Tällöin oli voitettava monia esteitä, kuten väärälle paikkakunnalle ohjautuminen, mutta tekniikan siirtymisen myötä lähes jokaisella Pohjois-Amerikan paikkakunnalla on nykyään tarkka hätänumeropalvelu.
Hätäpalvelu matkapuhelimellasi
Mahdollisesti hyödyllisin asia, joka hätätilanteessa kannattaa olla mukana missä tahansa maassa, on matkapuhelin. GSM-verkossa käytetään 112-numeroa maailmanlaajuisena hätänumerona. Kun GSM-puhelimesta soitetaan numeroon 112, verkko ohjaa sinut automaattisesti paikalliseen hätäkeskukseen, jos sellainen on saatavilla.
Monissa maissa hätäpuheluita voi lisäksi soittaa puhelimista, joissa ei ole SIM-korttia (Latinalaisessa Amerikassa sellainen kuitenkin vaaditaan). Ne, jotka eivät pysty toimimaan erityisen hyvin hätätilanteessa, voivat tuntea olonsa rauhallisemmaksi tietäen tämän: hätänumeroon soittaminen useimmilla matkapuhelimilla ei vaadi näppäimistön lukituksen avaamista.
Koska 80 % maailman matkapuhelinmarkkinoista käyttää GSM-tekniikkaa, kannattaa matkustaessa hankkia matkapuhelin, jos nykyinen matkapuhelimesi ei ole GSM.
Paikalliset hätänumerot ympäri maailmaa
Sitäkin huolimatta, että matkustat matkapuhelimella, ja ehdottomasti, jos et matkusta, sinun on tiedettävä matkakohteesi paikallinen ”911”-numero. Kirjoita se ylös, paina se mieleesi, leimaa se otsaasi. Toivottavasti et tarvitse sitä.
* osoittaa numeron vain sairaanhoitopalvelua varten – älä paina *-näppäintä valitessasi.
Pohjois-Amerikka:
Yhdysvallat ja Kanada – 911
Meksiko – 066, 060 tai 080 (joillakin alueilla hätänumeroa ohjataan paikallispalveluihin)
Aasia:
Kiina – 999 useimmissa suurissa kaupungeissa. Muualla 120*
Hong Kong – 999
Intia – 102
Indonesia – 118/119*. Etsintä ja pelastus – 115. Luonnonkatastrofi – 129
Iran – 110 (112 matkapuhelimesta)
Israel – 101* (112 matkapuhelimesta)
Japani ja Korea – 119*
Malesia – 999
Mongolia – 103
Filippiinit – 117 (112:n ja 911:n uudelleenohjaus 117:ään)
Saudi-Arabia – 997*. Pelastushätä – 911, 112 tai 08
Singapore – 995
Thaimaa – 1669*. ”Turistipoliisi” (englanninkielinen) – 1155
UAE – 998* tai 999*
Vietnam – 115*
Afrikka:
Egypti – 123*. Matkailupoliisi – 126
Ghana – 999
Marokko – 15*
Nigeria – 199
Etelä-Afrikka – 10177*. Poliisi ja palokunta – 10111 (112 matkapuhelimesta)
Sambia – 991* (112 matkapuhelimesta)
Simbabwe – 999
Eurooppa:
Yhdistynyt Kuningaskunta – 999 tai 112
Euroopan Unioni ja monet muut Euroopan valtiot – 112
Oseania:
Australia – 000
Uusi-Seelanti – 111
Fiji – 911
Vanuatu – 112
Keski-Amerikka ja Karibia:
Guatemala – 120*
Barbados – 511*
Jamaica – 110*
Nicaragua – 118*
Honduras – 199*
Etelä-Amerikka:
Argentiina – 107* (911 toimii tietyillä alueilla hätäkeskuksena)
Bolivia – 118*
Brasilia – 192*
Chile – 131*
Kolumbia – 112 tai 123
Paraguay ja Uruguay – 911
Suriname – 115
Venezuela – 171