Munasarjakystat ovat nestetäytteisiä taskuja tai pusseja, jotka kasvavat munasarjan sisällä tai pinnalla. Munasarjakystia on useita eri tyyppejä, joista suurin osa on vaarattomia, eivät aiheuta oireita ja häviävät itsestään ilman hoitoa muutamassa kuukaudessa. Niiden koko voi vaihdella muutamasta senttimetristä yli metrin pituiseen. Monille naisille kehittyy munasarjakystia jossain vaiheessa elämäänsä. Ne ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi naiset hakeutuvat gynekologiseen konsultaatioon.
Munasarjakystien tyypit
Toiminnalliset kystat
Suurin osa munasarjakystista muodostuu luonnollisesti kuukautiskierron seurauksena naisen lisääntymisvuosien aikana. Ovulaatiota edeltävässä vaiheessa munasarjoissa kasvaa pieniä follikkeleita. Follikkelit vapauttavat hormoneja ja karkottavat munasolun ovulaation yhteydessä. Joskus normaali munarakkula jatkaa kasvuaan ja sitoo nestettä kuukautiskierron jälkeen; tätä kutsutaan toiminnalliseksi kystaksi. Ne ovat lähes aina vaarattomia, tyypillisesti kutistuvat ja häviävät itsestään neljän-kahdeksan viikon kuluessa.
Hyvänlaatuiset neoplastiset kystat
Nämä kystatyypit ovat harvinaisia, ja niitä esiintyy monenlaisia. Näille kystille on ominaista epänormaali kudoskasvu. Yleisin hyvänlaatuisten neoplastisten kystien tyyppi on kystinen teratooma, joka tunnetaan myös nimellä dermoidikysta. Nämä sukusoluista kehittyvät kystat voivat sisältää useita kudostyyppejä, kuten talirauhasia, ihosoluja tai karvatupet. Joskus nämä kystat eivät aiheuta oireita, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa muita lääketieteellisiä komplikaatioita ja lantion alueen kipuja. Yleensä tämäntyyppiset kystat eivät häviä itsestään.
Endometrioottiset kystat
Kehittyvät endometrioosin seurauksena, nämä kystat kehittyvät, kun kohdun limakalvon kaltainen kudos kasvaa kohdun ulkopuolella ja kiinnittyy munasarjoihin. Kuukautiskierron aikana hormonit saavat aikaan sen, että kohdun kudos irtoaa ovulaation jälkeen ja poistuu elimistöstä. Munasarjoissa oleva kohdun limakalvon kaltainen kudos ei pääse irtoamaan, jolloin kudos kerääntyy ja muodostaa tummia, punaruskeita kystia. Tästä syystä endometrioottisia kystia kutsutaan yleisesti ”suklaakystiksi”. Nämä kystat eivät yleensä häviä itsestään, ja jos ne puhkeavat, ne voivat aiheuttaa lantion alueen kipua, kiinnikkeitä ja hedelmättömyyttä.
Pahanlaatuiset kystat
Valtaosa kystista on hyvänlaatuisia, mutta mikä tahansa kystatyyppi voi muuttua pahanlaatuiseksi tai syöväksi. Pahanlaatuinen kysta eli kasvain viittaa munasarjasyöpään. Kystaa epäillään pahanlaatuiseksi, kun fyysisessä tutkimuksessa, ultraäänitutkimuksessa tai potilaan anamneesissa havaitaan tiettyjä ominaisuuksia. Tällaisessa tilanteessa suositellaan biopsiaa tai kystan täydellistä poistoa.
Seuraukset
Ruptuura
Suhteellisen yleistä on, että hedelmällisessä iässä olevalla naisella munasarjakysta repeää. Tämä voi olla kivutonta ja jäädä huomaamatta, mutta siihen voi liittyä myös äkillisesti alkavaa alavatsakipua, tyypillisesti toisella puolella kehoa. Kipu alkaa yleensä fyysisen aktiivisuuden aikana, mikä aiheutti kystan repeämisen.
Muita samankaltaisia oireita aiheuttavia tiloja ovat muun muassa ovulaatiokipu, kohdunulkoinen raskaus ja munasarjojen kiertymä, jotka on suljettava pois ennen hoitosuunnitelman määrittämistä. Usein puhjenneet kystat eivät tarvitse muuta hoitoa kuin kipulääkityksen ja tarkkailun, mutta jos naisen verenpaine muuttuu epävakaaksi tai verenvuoto jatkuu, kirurginen toimenpide voi olla tarpeen.
Munasarjojen kiertymä
Joskus munasarjakystat suurentuvat niin suureksi, että ne voivat aiheuttaa munasarjojen kiertymisen luonnollisesta asennostaan, jolloin munasarjojen verenkierto estyy osittain tai kokonaan. Tätä kutsutaan munasarjojen kiertymäksi. Oireet ovat akuutteja ja äkillisiä, ja niihin kuuluu usein yksipuolinen alavatsakipu sekä pahoinvointi tai oksentelu. Se kuuluu yleisimpiin gynekologisiin hätätilanteisiin, joiden korjaaminen vaatii kirurgista toimenpidettä.