Tarkoitus: Kun päivystyspoliklinikan naispotilaat saivat sekä tietokonetomografiatutkimuksen että ultraäänitutkimuksen lantion alueen kuvantamisesta, vertasimme toisistaan tutkimuksia, joiden avulla voitiin arvioida munasarjojen näkyvyydettömyystutkimuksen diagnostista arvoa munasarjojen sairauden poissaolon ennustamisessa.
Menetelmät: Sähköisen potilaskertomuksen retrospektiivisellä tarkastelulla tunnistettiin aikuiset naispuoliset ei-raskaana olevat potilaat, joille tehtiin sekä vatsan ja lantion tietokonetomografia että transabdominaalinen ja transvaginaalinen lantion ultraäänitutkimus 48 tunnin aikana päivystysosaston kautta. Kuvantamistutkimukset tarkistettiin sokeasti munasarjojen arvioimiseksi kussakin CT- ja US-kuvauksessa itsenäisesti. Munasarjat luonnehdittiin normaaleiksi, ei-näkyviksi tai epänormaaleiksi, jotka vaativat seurantaa. Kaikkia ei-visualisoitujen munasarjojen tapauksia verrattiin kunkin potilaan vastaavassa tutkimuksessa esiintyvään ulkonäköön, ja arvioitiin, olivatko ne yhtä mieltä (normaalit tai ei-visualisoituneet) tai eri mieltä (epänormaalit). Tämän jälkeen sähköistä sairauskertomusta käytettiin viitestandardina arvioitaessa munasarjojen patologian esiintymistä tai puuttumista seuraavien yhdeksänkymmenen päivän aikana. Tilastollinen analyysi suoritettiin käyttämällä McNemarin testiä 95 prosentin luottamusvälillä.
Tulokset: Tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 181 potilasta (ikähaarukka 18-75). Näistä 36 potilaalla oli jommassakummassa tutkimuksessa toisen munasarjan (21 potilasta) tai molempien munasarjojen (15 potilasta) näkymättömyys. CT-tutkimuksessa 18 munasarjaa ei ollut visualisoitu, eikä ultraäänitutkimuksessa tai myöhemmässä lyhytaikaisessa seurannassa ollut erimielisyyksiä (NPV 100 %). Ultraäänitutkimuksessa 39 munasarjaa ei ollut visualisoitu, ja kolme näistä lisäkkeistä näkyi poikkeavana CT:ssä (NPV 92 %): yhdellä oli suurentunut munasarja ja kahdella hydrosalpinx. Kartoitusseurannassa ei ilmennyt munasarjojen poikkeavuuksia. CT:ssä ja US:ssa havaittiin merkitsevä korrelaatio normaalien ja ei-näkyvien parien välillä (p = 0,025, McNemar). Yhdistetty NPV oli 94 % modaliteetista riippumatta munasarjojen patologian puuttumisen osalta, jos munasarjat eivät olleet visualisoituneet. Yleisimmät epänormaalit kuvantamislöydökset, jotka liittyivät ei-visualisoituneisiin munasarjoihin, olivat kohdun myoomat ja hemoperitoneum.
Päätelmät: Munasarjojen näkymättömyys lantion US:ssä tai CT:ssä ennustaa hyvin munasarjojen poikkeavuuden puuttumista lyhytaikaisessa seurannassa, eikä se tyypillisesti vaadi lisäkuvantamista munasarjasairauden poissulkemiseksi.