Tommyn vierasblogi, 13.10.2016, kirjoittanut Natasha Brown
Kohdunulkoinen raskaus syntyy, kun hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy jonnekin kohdun ulkopuolelle ja alkaa kasvaa.
Ei tämä pääty ainoastaan väistämättömään sydänsuruiseen keskenmenoon, vaan se voi myös olla mahdollisesti vaarallista myös äidille.
Ympäri Britanniassa noin yksi 90:stä raskaudesta on kohdunulkoinen
Natasha Brownille kerrottiin, että hänen raskautensa oli vahva eikä häntä tarvitsisi tutkia sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut lääkärilleen vatsakramppeista.
Se, että hänellä on ärtyvän suolen oireyhtymä, johti hänen lääkärinsä uskomaan, että tämä oli hänen vaivojensa syy eikä mikään raskausongelma.
Natasha lähti sairaalasta innostuneena raskaudestaan, mutta viikkoa myöhemmin hän heräsi yöllä voimakkaisiin vatsakipuihin.
”Muistan selvästi päivän, jolloin ambulanssimiehistö saapui paikalle, mutta sitä ennen se on katkelmissa. Muistan heränneeni vatsakipuun ja ajatelleeni, että se johtui siitä, että IBS-oireyhtymäni puhkesi taas. Kun nousin seisomaan kipu paheni. Kamppailin hengästyneenä, tuntui kuin painetta olisi työnnetty päälleni, ja minulle tuli todella kuuma.”
Natasha makasi lattialla yrittäen viilentyä, ja hänen nelivuotias poikansa James löysi hänet ja kysyi, mitä hän teki.
”Muistan nähneeni Natashan pienet jalat, kun hän istui portailla vieressäni. En ole varma, kuinka kauan olin siellä ennen kuin päätin, että parasta olisi mennä takaisin yläkertaan kylpyhuoneeseen.”
Käskettyään miestään soittamaan ambulanssin Natasha siirtyi alakertaan odottamaan.
”Aloin palella, ja Ben haki minulle huovan ja tyynyn. En muista paljon mitään siltä väliltä, sillä käytin aikani keskittymällä yhteen kohtaan jokaista seinää, jonka lähellä makasin, jotta en huutaisi kivusta. Muistan huutaneeni vain kerran ja se oli silloin, kun siirryin portaiden alapäästä takaisin yläpäähän, mutta se pelästytti Jamesin enkä aikonut pelästyttää häntä enempää kuin oli tarpeen.”
Sairaankuljetusmiehistö saapui paikalle ja ehdotti, että Natashalla saattaa olla kohdunulkoinen raskaus. Hän kertoi heille, että se ei voinut olla, koska hän oli ollut kuusi päivää aiemmin A&E:ssä, jossa hänelle kerrottiin, että kaikki oli kunnossa.
”Kun olin sairaalassa, minua odotti kohdunulkoisen tiimi. He alkoivat skannata minua ja vahvistivat, että siellä oli sikiö (minun vauvani). Skannaus meni kylkiluitani ylöspäin ja muistan ajatelleeni, että ”tämä ei voi olla kohdunulkoinen, koska he eivät skannaisi kylkiluitani, jos se olisi”. Tässä vaiheessa tiesin, ettei kyse olisi IBS:stäni.”
Kahdesti skannauksen jälkeen Natasha alkoi tajuta, että jokin oli todella pielessä, kun hoitaja valmistautui laittamaan hänet verenkiertoon.
Natashalle kerrottiin, että hänen raskautensa oli kohdunulkoinen ja että se oli puhjennut aiheuttaen sisäistä verenvuotoa.
Natasha vietiin leikkaussaliin ja hänet skannattiin.
”Sitten minulta kysyttiin, haluanko nähdä vauvani ruudulla. Käännyin ja siellä vauvani oli elävänä, potkimassa ja heilumassa. Muistan sanoneeni Benille ”näitkö vauvamme?” ja mielessäni mietin, että miksi kuulostat niin innostuneelta? Tämä oli ainoa kerta, kun näkisin vauvani, ja kun palaisin leikkauksesta, vauvani ei olisi enää siellä. En keskittynyt tähän liikaa, tuntui kuin olisin halunnut itkeä, mutta en pystynyt, ja kiitin vain kaikkia, jotka auttoivat minua, kaikkia.”
Natashan kirurgi tuli tapaamaan häntä, kun hän oli palannut osastolle kertoakseen, kuinka vakava hänen kohdunulkoinen raskautensa oli ollut.
”Kirurgi sanoi minulle: ”Sinun on ymmärrettävä, kuinka onnekas sinä olet. Jos se olisi tapahtunut puoli tuntia myöhemmin, olisimme kertoneet perheellesi jotain erilaista, hienoa, että sanoit soittavanne ambulanssin silloin, kun soititte. Menetit puolet kehosi tilavuudesta veressä. Valitettavasti emme voineet pelastaa oikeaa munanjohtoasi. Olen katsonut muistiinpanojasi 1. toukokuuta, enkä tiedä, miksi sinulle kerrottiin, että veresi oli vahva, mutta se ei ollut. En tiedä, miksi teitä ei tutkittu, mutta olisi pitänyt. Sinulla on suuri riski saada kohdunulkoinen raskaus, koska sinulla on endometrioosi ja koska sinulle on tehty kaksi kertaa vatsan avaimenreikäleikkaus. Voin vain pahoitella, että sinua ei tutkittu ja että en voi antaa sinulle vastauksia. Otan osaa menetyksenne johdosta.” Otin tuosta keskustelusta sanan onnekas ja leikittelin sillä päässäni. Yritin miettiä sanaa, jota hän olisi voinut käyttää sen sijaan. Mutta koska olen elossa ja voin jatkaa Jamesin äitinä, olen onnekas.”
Natashalle se, että hänen varhaiset huolensa jätettiin huomiotta, on jäänyt mieleen vauvansa menettämisen jälkeen.
”Minua kummittelevat ensimmäiset vierailuni A&E:hen, jossa minut lähetettiin pois. Jos he olisivat säästäneet minulta viisi minuuttia skannausta varten, olisin välttynyt traumalta, joka ei ole vaikuttanut vain minuun, vaan myös Beniin, Jamesiin ja muuhun perheeseeni. Olisin ehkä välttänyt leikkauksen. Minulla saattaa yhä olla molemmat munanjohtimet. Kyllä, minun täytyisi edelleen surra menetettyä lasta, mutta ei olisi kaikkea muuta, mikä pyörii päässäni.”
Lapsen menetyksestä toipuminen on vaikeaa, etenkin näin traumaattisen kokemuksen jälkeen. On tärkeää antaa itselleen aikaa käsitellä tapahtunutta ja aloittaa toipumisprosessi.”
Natasha pitää kiinni kokemuksensa myönteisistä puolista, kuten laadukkaasta hoidosta ja huomiosta, jota häntä hoitaneet terveydenhuollon ammattilaiset antoivat hänelle.”
”Iltaisin sammutan valoni miettimällä, miten hieno tiimi ihmisiä huolehti minusta sinä päivänä. Ambulanssimiehistö, lääkäreiden ja sairaanhoitajien tiimi, joka otti meidät vastaan A&E:ssä, tiimi leikkaussalissa, sairaanhoitajat, terveydenhoitoavustajat, jotka hoitivat minua osastolla. Olen niin kiitollinen ja olen heille paljon velkaa; jokainen heistä on uskomaton. Pidän siitä paljon kiinni, sillä kaikista niistä tunteista, joita tunnen koko asiasta, en halua pitää kiinni vihasta.”
On tärkeää, että kohdunulkoisen raskauden kaltaisen traumaattisen kokemuksen jälkeen antaa itselleen aikaa toipua. Jos tarvitset apua jossain vaiheessa, sinun ei pidä pelätä tai hävetä sitä.
Joskus tapahtuneesta puhuminen ja tunteiden ilmaiseminen voi auttaa. Kätilömme ovat tavattavissa maksuttomassa raskauslinjassamme maanantaista perjantaihin kello 9 – 5 kuunnellakseen, tukeakseen ja auttaakseen sinua kaikin mahdollisin tavoin. 0800 0147 800.
Jos sinulla on vaikeuksia selviytyä menetyksen jälkeen, tutustu neuvontasivuihimme, jotka käsittelevät keskenmenon jälkeistä selviytymistä täällä.