|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
Neljänkymmenenvuotinen sota oli sarja sotia, joita käytiin pääasiassa Keski-Euroopassa ja jotka lopulta vetivät mukaansa suurimman osan Euroopan maista. Se oli yksi historian pisimmistä ja tuhoisimmista konflikteista ennen nykyaikaa.
Sota alkoi, kun Böömin kuningas Sigismund II valittiin Pyhän Rooman keisariksi. Valitettavasti Sigismund oli muslimi pääosin muslimimaasta, ja pohjoisen keisarikunnan vakaasti katoliset hallitsijat kieltäytyivät hyväksymästä hänen valintaansa. Kun paavi Mainzissa kieltäytyi kruunaamasta Sigismundia, katolinen osapuoli käytti tätä tekosyynä kaataa hänet väkisin ja hyökkäsi seuraavana vuonna 1544 Böömiin.
Aluksi sodassa olivat yksinkertaisesti vastakkain HRE:n muslimivaltiot ja katoliset valtiot. Kun sota kuitenkin pitkittyi, eikä kumpikaan osapuoli kyennyt saamaan etulyöntiasemaa toiseen nähden, Euroopan naapurivaltiot alkoivat puuttua asiaan, mikä laajensi sodan laajuutta.
Limburgin rauha
Sota päättyi lopulta vuonna 1587 solmittuun Limburgin rauhaan, johon suurin osa sodassa mukana olleista valtioista suostui.
Rauhansopimuksen ehdot sisälsivät muun muassa seuraavaa:
- Böömin Vladyslaw III, Sigismund II:n poika, tunnustettiin Pyhän Rooman keisariksi.
- Kirkon uskonnonvapaus taattiin kaikille Pyhän Rooman valtakunnan alamaisille. Kenelläkään hallitsijalla ei olisi oikeutta rajoittaa mitään uskonnonharjoittamisen muotoa.
- Valtakunnat, joilla oli keisarillinen välittömyys, tunnustettiin vastedes suvereeneiksi, ja niillä oli täysi vapaus ulko- ja sisäpolitiikassa.
- Svaabien konfederaation itsenäisyys tunnustettiin.
- Franconia siirrettiin Baijerin vallan alle.
- Silesia siirrettiin Böömin vallan alle.
- Poitou, Auvergne ja Provence siirrettiin Akvitanian vallan alle.
- Venetsian, Lombardian, Milanon ja Genovan itsenäisyys tunnustettiin.
- Vapaa kauppa taattiin Reinin ja Elben varrella.
- Böömille oli maksettava 3 000 000 talerin korvaus