Popular on Variety
Tilassa toimi aiemmin Ed Woodin Quality Studios, sitten toimi The Doorsin, Jimi Hendrixin ja Guns N’ Rosesin harjoitustiloina ja lopulta strippiklubina.
”Halusimme luoda yhdistelmän Chelsea Hotelista, Brill Buildingista ja CBGB:stä”, tuottaja Dave Trumfio kuvailee Gold-Diggersia, Itä-Hollywoodin kompleksia, johon kuuluu yhdeksän huipputeknistä äänitysstudiota, soundstage ja 11-huoneen boutique-hotelli täyden anniskelubaarin ja loungen yläpuolella. Santa Monica Blvd:n osoitteessa toimi lähes 40 vuotta strippiklubi samalla nimellä.
”Sloganimme on ’Drink. Sleep. Record”, lisää Dave Neupert, musiikkialan veteraani, joka johti Maverick Recordsin uutta mediaa ja omaa M80-verkkomarkkinointiyritystä, ennen kuin siirtyi hotellibisnekseen. Neupert omistaa Royal Street Innin ja R Barin New Orleansissa (ensimmäinen versio hänen ”bed and beverage” -konseptistaan) ja useita paikkoja Los Angelesissa, muun muassa suositun Echo Parkin juomapaikan Short Stopin, joka on yhteistyökumppani Afghan Whigs -yhtyeen Greg Dullin kanssa, sekä paikallisia yöelämän paikkoja, kuten La Cita, Footsies, Melody Lounge, El Dorado ja Monty Bar.
Neupert osti Gold-Diggersin paikan 3,3 miljoonalla dollarilla melkein kolme vuotta sitten ja on sijoittanut sen restaurointiin vielä neljä miljoonaa dollaria. Se osoittautui fiksuksi investoinniksi, sillä pian sen jälkeen CIM Group osti kadun vastapäätä sijaitsevan Marketplace East Hollywoodin, sekakäyttöisen vähittäiskauppa- ja asuinrakennushankkeen, jossa on yli 400 asuntoa ja 263 780 neliöjalkaa liiketilaa ja johon kuuluu Western ja Santa Monica Blvd:n kulmassa sijaitsevan Sears -rakennuksen muuntaminen.
Ennen Gold-Diggersia tavernan ja majatalon yhdistelmä toimi matkakohteena Route 66:n varrella, kun taas äänitysstudiolla oli useita elämiä, ensin tunnetun kulttiohjaaja Ed Woodin Quality Studios – jossa kuvattiin suuri osa elokuvasta ”Plan 9 from Outer Space” – ja sen jälkeen Shamrock Studios, joka on sarja harjoitushuoneita, joita käyttivät The Doorsin, Jimi Hendrixin, Slayerin ja Guns N’ Rosesin kaltaiset muusikot.
Trumfio on Chicagosta kotoisin oleva henkilö, joka myös omistaa ja pyörittää Kingsize Soundlabsia Eagle Rock Blvd:llä Glassell Parkissa yhdessä vaimonsa Ronnan kanssa, joka on myös Gold-Diggersin pääomistaja. Hän on työskennellyt muun muassa Mekonsin, Wilcon, The Pretty Thingsin, OK Gon ja Built to Spillin sekä oman yhtyeensä The Pulsarsin kanssa. Tunnettu tuottaja/insinööri, joka valvoi Gold-Diggers Soundin luomista, osoittaa studion äänipöydän rumpujen alla olevaa tilaa. ”Siellä Bela Lugosi nousee haudastaan Plan 9:ssä”, hän sanoo. ”Löysimme sieltä luukun.”
Klubi/sukellusbaari, jonka alkuperäinen pohjapiirros on säilynyt huolellisesti, sai edelliseltä omistajaltaan nimen Dean Martinin Las Vegas -tyylisten taustakuorotyttöjen mukaan, ja heidän valokuvansa on edelleen seinällä. Tilassa on jo järjestetty useita alan esittelytilaisuuksia ja tapahtumia. Niihin kuuluu muun muassa keskustelu, jota moderoi Aquarium Drunkard -blogin perustaja Justin Gage, joka myös kuratoi vinyylilevyjä hotellin jokaisessa huoneessa (joka on varustettu levysoittimella ja Alexa-ohjattavalla Samsungin taulu-tv:llä), sekä Lambchop/Silver Jews -kitaristi William Tylerin esitys. Muita viimeaikaisia vieraita on ollut muun muassa Oscar-palkittu lauluntekijä Ryan Bingham.
Kaksikerroksisen boutique-hotellin kaikissa huoneissa on Parquet Courts -yhtyeen Andrew Savagen alkuperäistä taidetta sekä jokaiseen tyynyyn on ripustettu Akvaariokuluttaja Gagen kasaama Gold-Diggersin vinyylilevy. Jokainen huone on myös kytketty studioon, joten artistit voivat itse asiassa äänittää poistumatta sängystään, ja jokainen yksittäinen äänityshuone on myös kytketty toisiinsa patch boardin kautta.
Gold-Diggers Soundissa asuu tällä hetkellä kaksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella asuvaa täysipäiväistä asukasta, jotka ovat perustaneet sinne oman toimintansa – tuottaja/lauluntekijä Sam Hollander (Panic! at the Disco, Train, Weezer, One Direction, Good Charlotte, Neon Trees) työstää parhaillaan uutta Goo-Goo Dolls -albumia, kun taas OneRepublicin basistina työskentelevä Brett Kutzle on niin ikään yksi studion asukkaista. Myös irlantilainen laulaja-lauluntekijä James Vincent McMorrow valmistautui levyttämään siellä.
”Musiikkibisnes on vihdoinkin palaamassa takaisin jaloilleen”, Neupert sanoo, ”ja toivomme, että pystymme tarjoamaan taiteilijoille työkaluja luomiseen. Koko inspiraationi tähän on rakkauteni musiikkiin.”
Yksittäisten studiopäivien hinnat vaihtelevat 200 ja 750 dollarin välillä, kun taas hotellihuoneet maksavat 150 dollarista (170 dollaria viikonloppuisin) 310 dollariin (340 dollaria viikonloppuisin). Ja vaikka huonepalvelua tai keittiötä ei olekaan, hyvää ruokaa on saatavana toimitettavaksi Caviar-sovelluksen kautta, mukaan lukien lähellä sijaitseva Mozza.
Gold-Diggers-projekti on arkkitehtoninen rakkauden työ, joka on säilytetty silmällä pitäen sen ainutlaatuista historiaa, mutta joka tarjoaa myös huippuluokan studioon ja luksushotelliin liittyvät mukavuudet.
”Toivon, että voimme tehdä tästä todellisen luovan, yhteistoiminnallisen paikan ja tarjota todellisen musiikkikampuksen”, Neupert sanoo. ”Se on aina ollut unelmani.”
