Nicaragua

Mikä on lapsiavioliittojen osuus? Kuinka suuri ongelma lapsiavioliitot ovat?

35 prosenttia nicaragualaisista naisista on naimisissa tai liitossa ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä ja 10 prosenttia ennen 15 vuoden ikää.

Vaikka lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen ja -liittojen (CEFMU, Child, Early and Forced Marriage and Unions) luvut ovat asteittain laskeneet viimeisten 25:n vuoden aikana, Nicaragua on edelleen maa, jossa on toiseksi korkein lapsiliittojen ja pakkoavioliittojen määrä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella.

19 prosenttia nicaragualaisista miehistä on naimisissa tai liitossa ennen 18 ikävuottaan, mikä tekee Nicaraguasta maan, jossa CEFMU:n esiintyvyys poikien ja nuorten keskuudessa on toiseksi korkein maailmanlaajuisesti.

On tavallista, että murrosikäiset tytöt solmivat liittoja samanikäisten murrosikäisten poikien kanssa. Tällaisia liittoja pidetään normaaleina, eikä niistä yleensä ilmoiteta.

Onko lapsiavioliittojen taustalla maakohtaisia tekijöitä tässä maassa?

Lapsiavioliittojen, varhaisten ja pakkoavioliittojen ja -liittojen (CEFMU) taustalla on sukupuolten välinen epätasa-arvo ja uskomus siitä, että naiset ja tytöt ovat jollakin tavalla alempiarvoisia kuin miehet ja pojat. Nicaraguassa CEFMU:n taustalla on myös:

• Koulutustaso: Tytöillä ja nuorilla, joilla ei ole koulutusta tai joilla on vain peruskoulutus, on suurempi riski solmia liitto ennen 18 vuoden ikää. Monet kokevat, että heitä rajoittaa uskomus, jonka mukaan tyttöjen ja nuorten koulutus on rahan tuhlausta, koska he lopulta solmivat liiton tai tulevat raskaaksi.
• Köyhyys: Monet tytöt ja nuoret pakotetaan avioliittoon/liittoon, koska heidän perheensä ovat taloudellisesti vaikeuksissa ja voivat saada vastineeksi rahaa. Vuonna 2015 tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että vain yksi viidestä tytöstä ja nuoresta on sitä mieltä, että nuorena avioliittoon meneminen todella auttaa vähentämään perheen taloudellista taakkaa.
• Sukupuolinormit: Tytöillä ja nuorilla ei ole valinnanvaraa ja määräysvaltaa avioliittoa koskevissa päätöksissä, ja heillä on vain vähän luottamusta tuoda esiin huolenaiheita perheilleen tai yhteisöilleen.
• Sukupuoleen perustuva väkivalta: Jotkut tytöt ja nuoret Nicaraguassa harkitsevat liiton solmimista paetakseen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhkaa kodeissa, koulussa ja julkisilla paikoilla.
• Nuorten raskaus: Nicaraguassa on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen toiseksi korkein nuorten hedelmällisyysluku, ja lähes 30 prosenttia varhaisen liiton solmineista tytöistä ja nuorista tuli raskaaksi saman vuoden aikana. UNFPA:n vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa havaittiin suora ja voimakas korrelaatio raskauden ja varhaisen liiton välillä nicaragualaisten tyttöjen ja nuorten keskuudessa.
• Poliittinen epävakaus ja pakkosiirtolaisuus: Poliittinen levottomuus Nicaraguassa huhtikuusta 2018 lähtien on saanut yli 100 000 nicaragualaista pakenemaan väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia, suurin osa naapurimaahan Costa Ricaan. Humanitaariset olosuhteet pahentavat köyhyyttä, turvattomuutta ja palvelujen, kuten koulutuksen, saatavuuden puutetta, jotka kaikki vaikuttavat CEFMU:n toimintaan. Sukupuolten epätasa-arvo on CEFMU:n perimmäinen syy sekä vakaassa että kriisitilanteessa, mutta kriisiaikana perheet pitävät sitä usein keinona selviytyä suuremmista taloudellisista vaikeuksista ja suojella tyttöjä ja nuoria lisääntyvältä väkivallalta. Vaikka meillä ei ole tietoja tämän kriisin vaikutuksesta nicaragualaisten tyttöjen ja nuorten CEFMU:hun, muista tilanteista saadut tiedot osoittavat, että siirtymään joutuminen lisää CEFMU:n riskiä.

Mihin tämä maa on sitoutunut?

Nicaragua on sitoutunut poistamaan lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen tavoitteiden tavoitteen 5.3 mukaisesti.

Nicaragua oli mukana YK:n YK:n yleiskokouksen vuosien 2013 ja 2014 päätöslauselmissa lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitoista sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2013 päätöslauselmassa lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitoista.

Nicaragua ratifioi vuonna 1990 lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jossa avioliiton alaikäraja on 18 vuotta, ja vuonna 1981 kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa valtioita varmistamaan vapaan ja täydellisen suostumuksen avioliiton solmimiseen.

Vuoden 2014 yleismaailmallisessa määräaikaisarvioinnissa Nicaragua kannatti suosituksia, joiden mukaan lapsiavioliittoihin puututtaisiin ripeästi tekemällä avioliiton alaikäraja yhtäläiseksi naisille ja miehille. Vuoden 2019 yleismaailmallisessa määräaikaiskatsauksessaan Nicaragua suostui tarkastelemaan uudelleen suosituksia, joilla pyritään tehostamaan toimia kaikkien naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten käytäntöjen, myös lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Nicaragua on Amerikan valtioiden järjestön (OAS) jäsenenä sitoutunut Amerikan valtioiden väliseen ihmisoikeusjärjestelmään, jossa tunnustetaan avioitumisikäisten miesten ja naisten oikeus solmia avioliitto ja kehotetaan hallituksia vahvistamaan vastausta sukupuoleen perustuvan väkivallan ja syrjinnän torjumiseksi, mukaan lukien varhaiset avioliitot, pakkoavioliitot ja lapsiavioliitot ja -liittojen solmimiset, näkökulmasta, jossa kunnioitetaan kehittyviä kykyjä ja asteittaista autonomiaa.

Nicaragua ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, rankaisemista ja poistamista koskevan Amerikan valtioiden välisen yleissopimuksen (joka tunnetaan nimellä Belém do Parán yleissopimus) vuonna 1995. Vuonna 2016 Belém do Parán yleissopimuksen seurantamekanismi (MESECVI) suositteli sopimusvaltioita tarkistamaan ja uudistamaan lakeja ja käytäntöjä avioliiton alaikärajan nostamiseksi 18 vuoteen sekä naisten että miesten osalta.

Nicaragua YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomission (ECLAC) jäsenenä hyväksyi vuonna 2013 väestöä ja kehitystä koskevan Montevideon konsensuksen, jossa tunnustetaan tarve puuttua alueella esiintyvään korkeaan nuorten raskauksien määrään, joka yleensä liittyy tyttöjen pakkoavioliittoihin. Vuonna 2016 ECLAC-maat hyväksyivät myös Montevideon strategian alueellisen tasa-arvoagendan toteuttamiseksi. Tämä agenda sisältää sitoumukset, joita hallitukset ovat tehneet naisten oikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta sekä sukupuolten tasa-arvosta viimeisten 40 vuoden aikana Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellisissa naiskonferensseissa. Agenda vahvistaa uudelleen tyttöjen ja nuorten oikeuden elämään ilman kaikenlaista väkivaltaa, mukaan lukien pakkoavioliitto ja avoliitto.

Nicaragua on Global Partnership for Educationin (GPE) kumppanimaa.

Mitkä ovat avioliittoon liittyvät oikeudelliset vähimmäisvaatimukset?

Uusi perhelaki vuonna 2014 nosti tyttöjen ja poikien avioliiton lakisääteisen alaikärajan 18 vuoteen.

Tyttöjen ja poikien lailliset edustajat voivat kuitenkin antaa tyttöjen ja poikien suostumuksen mennä naimisiin 16- tai 17-vuotiaina. Jos tämä on ristiriidassa, asia ratkaistaan tuomioistuimissa yhdessä kansallisen perheasiain syyttäjänviraston ja perhe-, nuoriso- ja lapsiministeriön kanssa.

Lähde

Economic Commission for Latin America and the Caribbean (ECLAC), Montevideon konsensus väestöstä ja kehityksestä, Latinalaista Amerikkaa ja Karibianmeren aluekonferenssia väestöstä ja kehityksestä käsittelevä aluekonferenssi, 2013, https://repositorio.cepal.org/bitstream/handle/11362/21860/4/S20131039_en.pdf (viitattu maaliskuussa 2020).

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomissio (ECLAC), Montevideon strategia alueellisen tasa-arvoagendan toteuttamiseksi kestävän kehityksen puitteissa vuoteen 2030 mennessä, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen naisia käsittelevä alueellinen konferenssi, 2016, https://repositorio.cepal.org/bitstream/handle/11362/41013/S1700033_en.pdf?sequence=1&isAllowed=y (viitattu maaliskuussa 2020).

Follow-up Mechanism to the Belém do Pará Convention (MESECVI), Hemispheric report on sexual violence and child pregnancy in the States Party to the Belém do Pará Convention, 2016, https://www.oas.org/es/mesecvi/docs/MESECVI-EmbarazoInfantil-EN.pdf (accessed March 2020).

Instituto Nacional de Información de Desarrollo, Encuesta nicaragüense de demografía y salud: ENDESA 2011/12: informe final, 2012, https://searchworks.stanford.edu/view/11624172 (accessed March 2020).

Organización Panamericana de la Salud, UNFPA ja UNICEF, Acelerar el progreso hacia la reducción del embarazo en la adolescencia en América Latina y el Caribe. Informe de consulta técnica, 2018, https://iris.paho.org/bitstream/handle/10665.2/34853/9789275319765_spa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (accessed March 2020).

Plan International, Counting the Invisible: Using data to transform the lives of girls and women by 2030, 2016, https://plan-international.org/publications/counting-invisible (accessed March 2020).

.