Ole Ivar Lovaas syntyi Norjassa vuonna 1927; hän oli kliininen psykologi, joka tutki käyttäytymispsykologiaan perustuvien periaatteiden käyttöä lasten poikkeavan käyttäytymisen hoidossa. Hän aloitti akateemisen uransa Washingtonin yliopistossa ja valmistui vuonna 1958. Professori Lovaas oli yksi maailman tunnetuimmista autismin asiantuntijoista. Hän on sitoutunut urallaan parantamaan autististen lasten ja heidän perheidensä elämää.
Professori Lovaas oli ensimmäinen tutkija, joka ehdotti, että joidenkin lasten autismi on hoidettavissa. Hänen wokinsa tuli laajalti tunnetuksi vuonna 1987, kun hän julkaisi tieteellisen artikkelin ” Behavioral Treatment and Normal Educational and Intellectual Functioning in Young Autistic Children”. Hän esitti, että jotkut autistiset lapset voivat kehittää suoriutumistaan virallisissa luokkahuoneissa. Hän havaitsi, että ensimmäinen askel tehokkaan intervention tunnistamiseksi olisi osoittaa ja vähentää erilaisia tehottomia lähestymistapoja, joita on aiemmin kokeiltu. Hän on työskennellyt ahkerasti hajottaakseen vammaisuuden valtavan ongelman pieniksi käyttäytymiselementeiksi ja käyttänyt monia vuosia käyttäytymisen muokkaustekniikoidensa parantamiseen.
Professori Lovaasia pidettiin yhtenä soveltavan käyttäytymisanalyysin (Applied Behavior Analysis, ABA) autismin hoidon perustajista, hän kehitti Lovaas-tekniikan ja toimitti todisteet siitä, että autististen lasten käyttäytymistä voidaan muuttaa opettamalla. Hän kuoli 2. elokuuta 2010 Lancasterissa Kaliforniassa 83-vuotiaana.
Sovellettu käyttäytymishoito (ABA)
Lovaasin tekniikka, joka tunnetaan myös nimillä sovellettu käyttäytymisanalyysi (Applied Behavioral Analysis, ABA), intensiivinen käyttäytymisinterventio (Intensive Behavioral Intervention, IBI) ja varhainen intensiivinen käyttäytymisinterventio (Early Intensiivinen Behavioral Intervention, EIBI), on interventiohoito, joka on kehitetty lapsille, joilla on diagnosoitu autismin kirjo tai muita vastaavia häiriöitä. Se on tekniikka, jossa autistisen lapsen kehitykseen puututaan varhaisessa vaiheessa. Sitä tukevat yli 50 vuoden tutkimustulokset, ja se sisältää diskreettikokeiluopetusta. Lisäksi siihen kuuluu taitojen pilkkominen peruselementteihin ja positiivisen suorituksen palkitseminen.
Toisin sanoen sovellettu käyttäytymishoito on interventiokäyttäytymiskäsitteiden järjestelmällistä soveltamista, jolla pyritään parantamaan sosiaalista käyttäytymistä. Se tarjoaa, että interventiotekniikat voivat merkittävästi parantaa käyttäytymistä.
Viimeisten 30 vuoden aikana ABA on kasvanut voimakkaasti, ja se on tunnistettu yhdeksi tehokkaimmista ja menestyksekkäimmistä autismin hoidoista. Sitä pidetään yhtenä suosituimmista ja tehokkaimmista autismin hoidoista. Siinä keskitytään pääasiassa havaitun käyttäytymisen aitoon mittaamiseen ja objektiiviseen arviointiin. Autismiin liittyvän käyttäytymisen tehostaminen ja aivojen kehittäminen voidaan saavuttaa sovelletun käyttäytymishoidon avulla, vaikka syitä ei tunnettaisikaan. Kansallinen mielenterveysinstituutti on tarjonnut: ”Kolmekymmentä vuotta kestäneet tutkimukset ovat osoittaneet sovellettujen käyttäytymismenetelmien tehokkuuden epäsopivan käyttäytymisen vähentämisessä ja kommunikaation, oppimisen ja asianmukaisen sosiaalisen käyttäytymisen lisäämisessä”. Ivar Lovaasin ja hänen UCLA:ssa työskentelevien kollegojensa tekemä perustutkimus, jossa vaadittiin intensiivistä, kahdenkeskistä lapsen ja opettajan välistä vuorovaikutusta 40 tuntia viikossa, loi pohjan muille kasvattajille ja tutkijoille, jotka etsivät lisää tehokkaita varhaisia interventioita, joilla autetaan ASD:tä sairastavia saavuttamaan potentiaalinsa.”
ABA on johtanut käyttäytymisen muutokseen tähtääviin interventioihin eri ryhmissä, mukaan lukien;
- yksilöt (lapset, kehitysvammaiset aikuiset, työntekijät, opiskelijat jne.).
- Käyttäytymisen muutosagentit (vanhemmat, opettajat, esimiehet jne.),
- Ympäristöt (koulut, kodit, yritysympäristöt, sairaalat, laitokset jne.),
- Käyttäytymiset (vapaa-aika ja toiminnalliset taidot, aggressiivisuus, itsensä vahingoittaminen, turvallisuus, asiakaspalvelu jne.).
Käyttäytymisanalyysiyhdistys (Association for Behavior Analysis) sijoittaa tällä hetkellä erilaisia erikoisaloja käyttäytymisanalyysi-nimikkeen alle, mukaan lukien; autismi, käyttäytymisfarmakologia, kliininen, perhe- ja käyttäytymislääketiede, yhteisölliset interventiot, sosiaaliset ja eettiset kysymykset, kehitysvammaisuus, käyttäytymisen kokeellinen analyysi, kasvatus, inhimillinen kehittyminen, gerontologia, käyttäytymisen organisatorinen johtaminen (organizational behavior management), käyttäytymisanalyysin opettaminen (teaching behavior analysis) ja verbaalinen käyttäytyminen. Kukin näistä luokista sisältää lukuisia alaluokkia.
http://web.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?hid=119&sid=bf8e6161-7349-4bd9-8561-ef88b1d68be4%40sessionmgr111&vid=2
http://www.thelovaascenter.org/
http://blog.autismspeaks.org/2010/08/05/in-memoriam-lovaas/
http://spedpro.org/2010/08/04/ivar-lovaas-1927-2010/
http://www.awares.org/pkgs/news/news.asp?showItemID=1041&board=&bbcode=&profileCode=§ion=