Käyttö: Nankin on bantam-kanarotu, jota käytetään ensisijaisesti näyttelykanoina, vaikka kanat ovatkin kunnon munittajia, jotka tuottavat pieniä, herkullisia, kermanvalkoisia munia. Rotu on hyvin haudontakykyinen, ja se soveltuu erinomaisesti sijaiskuoriutujaksi.
Historia: Nankin on luonnostaan pikkuruinen kanarotu, joka on peräisin Kaakkois-Aasiasta, mutta se tuotiin Englantiin ennen 1500-lukua. Se on saanut nimensä Nankingin (nyk. Nanjing) muinaisen sisävesisataman mukaan, joka sijaitsee Jangtse-joen varrella Kiinan itäisessä keskiosassa. Rotu oli levinnyt laajalti Euroopassa 1700-luvulla, erityisesti Englannissa, jossa nankin-kanoja käytettiin fasaanin, viiriäisen ja peltopyyn munien hautomiseen. Rotu alkoi kuitenkin taantua 1800-luvun puolivälissä.
Muodonmuutos: Nankin-kukot painavat vain 24 unssia ja kanat 20 unssia. Kanarotu on American Bantam Associationin tunnustama, ja se on väriltään kastanjanruskea, jossa on musta häntä ja mustat siivet. Nankin-lajikkeita on kaksi, jotka eroavat toisistaan kampatyypin perusteella: toisella on suuri, viisikärkinen kampa ja toisella keskikokoinen ruusukampa, joka päättyy yhteen piikkiin. Kummankin Nankin-lajikkeen kampa, erityisesti suurikampaisen lajikkeen kampa, on altis paleltumiselle, minkä vuoksi kanarotu ei sovellu kaukana pohjoisessa olevaan ilmastoon.
Erityishuomioita/huomautuksia: Nankiinit ovat rauhallisia, erittäin ystävällisiä kanoja; jotkut sanovat, että ne ovat parhaita kaikista kotieläimistä. Ne kypsyvät nopeasti ja ovat helppoja kasvattaa. Ne viihtyvät hyvin suljetuissa tiloissa, eivätkä ne yleensä vaella, kun ne päästetään vapaalle jalalle. Pienikokoiset nankinit on luokiteltu kriittisiksi American Livestock Breeds Conservancy’s Conservation Priority List -järjestön suojelun prioriteettiluettelossa.