Pääsiäinen on kristillisen vuoden aika, jolloin kristityt muistavat Jeesuksen Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta. He uskovat, että Jeesus, jonka he uskovat olleen Jumalan poika, kuoli kaikkien vääryyksien vuoksi ja palasi sitten kolme päivää myöhemmin henkiin kukistaakseen kuoleman ja pahan: joten jos uskot häneen, elät ikuisesti taivaassa.
Kukaan ei ole 100-prosenttisen varma siitä, mistä saamme englanninkielisen sanan ’Easter’! Melkein kaikissa muissa eurooppalaisissa kielissä pääsiäisjuhlaa kuvaava sana tulee sanan ’pääsiäinen’ (Pesach – פֶּסַח hepreaksi tai Πάσχα kreikaksi) muunnelmasta.
Sana pääsiäinen tulee mitä todennäköisimmin anglosaksisesta kuukaudesta ’Eostremonath’, joka oli suunnilleen samaan aikaan vuodesta, jota me kutsumme nykyään huhtikuuksi, jolloin kristillinen juhla pidettiin. Kuukausi näyttää olevan nimetty saksalaisen jumalatar ’Eostren’ tai ’Ostaran’ mukaan. Ainoa maininta tästä nimestä on kuitenkin varhaishistorioitsija Bede vuodelta 725 jKr. Emmekä ole 100-prosenttisen varmoja, että hän oli tarkka! Mutta se, että festivaali on nimetty sen kuukauden mukaan, jolloin se järjestettiin, vaikuttaa järkevältä.
(Joissakin lähteissä sanotaan myös, että se on nimetty akkadilaisen jumalatar ’Ishtarin’ mukaan. Mutta tämä on laajalti todistettu, ettei siinä ole mitään järkeä! Ishtar oli jumalatar hyvin muinaisissa Lähi-idän uskonnoissa – noin 5000 vuotta sitten. Hänen palvontansa lakkasi ainakin 1500 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Sen lisäksi, että hänen nimensä kuulostaa hieman pääsiäiseltä, hänellä ei ole mitään tekemistä juutalaisen pääsiäisjuhlan tai sen jälkeen syntyneen kristillisen pääsiäisjuhlan kanssa! Hänen nimensä yhdistettiin pääsiäiseen ensimmäisen kerran vuonna 1853, kun eräs kirkon pappi, jolla oli hyvin outoja näkemyksiä monista asioista, kirjoitti pamfletin, jolla ei ollut minkäänlaista vakavasti otettavaa historiallista arvoa.)
Pääsiäisjuhla juontaa juurensa noin 4000 vuoden takaa, jolloin juutalaiset muistavat, että Jumala pelasti heidät Egyptin orjuudesta. Jeesus oli juutalainen ja vietti siksi pääsiäisjuhlaa. Pääsiäisjuhlaa vietetään juutalaisen uudenvuoden ensimmäisenä kuukautena (Nisan-kuukauden 14.-15. päivä). Juutalainen kalenteri noudattaa kuun kiertokulkua, joten päivämäärä muuttuu hieman joka vuosi.
Ensimmäiset juutalaiskristityt lisäsivät pääsiäisen viettämisen pääsiäisjuhlaan, ja koska Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina, niin pääsiäispäivästä tuli ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen.
Toisin kuin joulua, jolloin juhlitaan Jeesuksen syntymää (tosin emme tiedä, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi!), pääsiäistä juhlitaan samoihin aikoihin vuodesta, jolloin hänet tapettiin. Tämä johtuu siitä, että Jeesus kuoli juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan.
Vuosien mittaan kristillinen juhla on siirtynyt päivämäärältään hieman juutalaisen pääsiäisjuhlan edelle, joten ne eivät nyt ole samalla päivämäärällä, mutta joskus ne ovat hyvin lähellä! Kristillinen pääsiäispäivä seuraa myös kuuta, joten sekin vaihtuu joka vuosi. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekee se, että ortodoksikristityt viettävät pääsiäistä joulun tavoin eri päivänä kuin katoliset ja länsimaiset kristityt!
Kristityille täysi pääsiäinen kesti pitkään. Pääsiäinen alkaa virallisesti paastonaikana tuhkakeskiviikkona, 46 päivää ennen pääsiäispäivää. (Paasto kestää 40 päivää, mutta sunnuntaita ei lasketa!) Sitten 39 päivää pääsiäispäivän jälkeen kristityt juhlivat taivaaseenastumisen päivää, jolloin he muistelevat Jeesuksen paluuta taivaaseen ja lupausta palata jonain päivänä maan päälle. Pääsiäinen päättyy virallisesti 49 päivää pääsiäispäivän jälkeen kristittyjen helluntaipäivään, jolloin kristityt muistavat, että Jumala lähetti Pyhän Henkensä auttamaan kristittyjä. Pääsiäinen on siis hyvin kiireistä aikaa kristityille!