Pasetamoli on huonosti veteen liukeneva lääkeaine, jonka liukoisuutta veteen voidaan lisätä lisäämällä siihen rinnakkaisvalmisteita. Myrkyttömien tai vähän myrkyllisten liuottimien käyttö kiinnostaa lääketeollisuutta. Tässä työssä tutkittiin kokeellisesti kolmen luonnollisen syvän eutektisen liuottimen (NADES), koliinikloridi + l-omenahappo, koliinikloridi + malonihappo ja koliinikloridi + urea, vaikutusta parasetamolin vesiliukoisuuteen lämpötila-alueella 293,15 K-323,15 K. NADES:ien lisäksi tutkittiin myös NADES:ien yksittäisten komponenttien vaikutusta parasetamolin vesiliukoisuuden lisäämiseen. Tulokset osoittivat, että asetaminofeenin liukoisuus lisääntyi lämpötilan noustessa tai tutkittujen rinnakkaisliuottimien pitoisuuden kasvaessa. Tehokkaimmat ja tehottomimmat liuottimet olivat koliinikloridi ja urea. Esimerkiksi 6,45-prosenttinen koliinikloridin vesiliuos nosti asetaminofeenin liukoisuuden yli nelinkertaiseksi deionisoituun veteen verrattuna. Parasetamolin liukoisuutta NADES:ien yksittäisten komponenttien vesiliuoksiin käytettiin NRTL:n binääristen vuorovaikutusparametrien arvioimiseen näille järjestelmille. Mallin AARD-arvoksi saatiin 3,2 % laskettaessa parasetamolin liukoisuutta NADES-yhdisteiden yksittäisten komponenttien vesiliuoksiin. Tämän jälkeen binäärisiä vuorovaikutusparametreja käytettiin ennustamaan parasetamolin liukoisuutta vesipitoisiin NADES-yhdisteisiin. Mallin AARD-arvoksi saatiin 6,2 % ennustettaessa parasetamolin liukoisuutta vesipitoisiin NADES-yhdisteisiin, mikä osoittaa mallin luotettavan ennustettavuuden.