Vuosittain yli 300 000 ihmistä suorittaa GMAT-kokeen, ja lukujen mukaan noin 10 % opiskelijoista onnistuu saamaan vähintään pistemäärän 700. Useimmille tämä korkea tulos tuntuu kaukana saavutettavasta.
Sen lisäksi on monia kokeen suorittajia, jotka tuntevat jonkun (joka poikkeuksetta tuntee jonkun toisen), joka käytti vain kolme viikkoa harjoitteluun ja onnistui saavuttamaan vaikkapa 720 pistettä. Tämä voi lisätä opiskeluun liittyvää turhautumista, koska tällaiset tarinat voivat saada sinut tuntemaan itsesi riittämättömäksi tai antaa sinulle tunteen, että et tee jotain oikein. Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tämäntyyppinen tulos on mahdollinen jo muutaman viikon jälkeen, se ei selvästikään ole normi, ja se tapahtuu yleensä vain kokelaille, jotka aloittivat jo ensimmäisellä harjoituskokeella 650+ tuloksella (heidän ei siis tarvinnut kasvattaa pistemääräänsä niin paljon).
Kaikkakin yli 700 pisteen saavuttaminen ei ole tae paikasta valitsemassasi tutkinto-opiskelijakoulutuksessa (ks. postitettu liitännäisartikkeli Pistemäärän saavuttaminen 800 pisteeseen GMAT:ssä ei ole välttämätöntä), tässä on joitain vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua saamaan tuon 700+:n pistemäärän.[/>
700:n vertailuarvo: Vaikka on monia syitä siihen, miksi opiskelijat eivät onnistu saavuttamaan yli 700 pistettä GMAT-testissä, merkittävin este on aika. Useimmat ihmiset tarvitsevat nimittäin noin 200-250 tuntia opiskeluaikaa nostaakseen pistemääräänsä 100 pisteellä. Toisin sanoen, jos alkuperäinen pistemääräsi on 550, tarvitset noin 300-350 tuntia opiskeluaikaa saavuttaaksesi 700 pisteen tason. Jos teet kokopäivätyötä ja käytät GMAT-kokeeseen vain 20 tuntia viikossa, se tarkoittaa, että sinun on opiskeltava johdonmukaisesti noin 6 kuukautta.
Toinen yleinen syy siihen, että ihmiset eivät saavuta 700 pisteen rajaa GMAT-kokeessa, koskee kokeen usein hankalaa sanallista päättelyä koskevaa osiota. Kvantitatiivisen/matemaattisen päättelyn taitojesi parantaminen voi olla suoraviivaisempaa, sillä parannuksia on mahdollista seurata ajan mittaan ja kiinnittää huomiota vaikeuksia aiheuttaviin matemaattisiin ongelmiin. Edistyminen kvantitatiivisen/matemaattisen päättelyn osiossa on siis mitattavissa: opiskelet oikeaa strategiaa, teet harjoituskysymyksiä ja tarkastelet näitä harjoituskysymyksiä parantaaksesi.
Lausekkeiden korjaamista koskevasta osuudestaan huolimatta kokeen verbaalista päättelyä koskevaa osiota ei ole yhtä helppo parantaa yhtä systemaattisella tavalla, erityisesti kriittistä päättelyä ja luetun ymmärtämistä koskevia osia (näissä osioissa parantumisella on taipumus horjua etenemisen edetessä; ks. alla oleva kaavio).
Yllä olevassa kaaviossa oleva musta viiva kuvastaa parantumisen ”ylös- ja alaspäin kulkevaa” kehityskulkua, kun kerrataan kriittisen päättelyn ja luetun ymmärtämisen kaltaisia osa-alueita: näitä osa-alueita opiskeltaessa oikeiden vastausten esiintymistiheys nousee ylös- ja alaspäin toistuvasti huolimatta yleisestä paranemisesta ajan mittaan (kuten sinisestä viivastosta näkyy).
Yksi suurimmista turhautumista aiheuttavista tekijöistä, joihin törmäämme tämäntyyppisiä ongelmia kerratessamme, on siis paranemisen satunnainen luonne: yhtenä päivänä pärjäät hyvin, seuraavana päivänä huonommin. Muista: tämä on täysin normaalia! Tärkeintä on, että jatkat lukemista ja opiskelua; parannus seuraa luonnollisesti perässä, mutta vaatii yleensä noin 250 tuntia 100 pisteen saamiseksi.
Ideaalinen opiskelusuunnitelma
Jos työskentelet täysipäiväisesti opintojesi ohessa, ei tietenkään ole helppoa (tai edes mahdollista) omistaa kaikkea huomiotasi GMAT-testin kertaamiselle kuuden kuukauden jakson aikana. Lisäksi opiskeluaikasi on niin katkonaista, että joudut käyttämään enemmän aikaa kertaamiseen kuin jos opiskelisit lyhyemmän ajanjakson aikana. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi opiskella noin 20 tuntia viikossa kolmen kuukauden ajan ja ottaa sen jälkeen 3-4 viikkoa lomaa työstäsi opiskellaksesi intensiivisemmin.
Ei ole olemassa mitään sääntöjä siitä, mitä sinun pitäisi opiskella ensin: tämä riippuu omista heikkouksistasi. Yleisesti ottaen kuitenkin suurimman osan GMAT-testin suorittajista tulisi aloittaa kertaamalla testin lauseiden korjausosiota (heikoimpien osa-alueidensa lisäksi). Syy siihen, että monien kannattaa valita tämä osio, on jälleen kerran aikatekijä: osaaminen tässä osiossa saavutetaan paljon nopeammin kuin muissa osioissa, ja sen ansiosta voit lyhyessä ajassa siirtää huomiosi uusiin ongelmiin (eli sanallisen päättelyn osion kriittistä päättelyä ja luetun ymmärtämistä käsitteleviin osioihin).
Ylläoleva opiskelusuunnitelma on hyvin mukautettavissa: jos heikoin osa-alueesi on kvantitatiivisessa osiossa, sinun kannattaa vuorotella sanallisen ja matemaattisen osion välillä. Vastaavasti, jos et ole yhtä varma lukemisen osuudessa, kiinnitä alusta alkaen enemmän huomiota luetun ymmärtämisen ja kriittisen päättelyn osa-alueisiin; voit tehdä tämän seuraamalla kyseisiä osia GMAT-tarkistuskirjasta tai virallisemmin osana GMAT-kurssia. Aloita yksinkertaisesti harjoittelemalla näitä osia lauseiden korjausosan ohella. Muista: lukutaito ei parane lineaarisesti; jos kuitenkin jatkat harjoittelua ja olet johdonmukainen opiskelumenetelmiesi kanssa, paranet ajan mittaan.
Jos kolmanteen viikkoon mennessä et ole vielä saanut pidettyä 700 pisteen tasoa, älä lannistu! Jokainen kokeen suorittaja paranee omaa tahtiaan; jos noudatat opiskelusuunnitelmaa, pääset lopulta perille.
Onnea matkaan!