Hyvä päätoimittaja,
Viime aikoina on väitetty, että Ellmanin menetelmällä ei ole riittävää tarkkuutta koliiniesteraasien (ChE:t) aktiivisuuden mittaamiseen (Komersová ym., 2007; Sinko ym., 2007; Pohanka ym., 2011; Dingova ym., 2014). Menetelmän esitteli ja kuvasi ensimmäisen kerran Ellman kollegoineen, ja se perustuu tiokoliinin johdannaisen (asetyyli- tai butyyli-) hydrolyysiin ChE:iden (aitojen tai pseudo) toimesta ja tuloksena syntyvän tiokoliinin reaktioon tiolireagenssin 5,5′-ditiobis-2-nitrobentsoehapon (DTNB) kanssa ja 5-tio-2-nitrobentsoehappoanionin (TNB) muodostumiseen. TNB-ionin absorption mittaaminen 410 nm:ssä pseudo-ChE:n osalta ja 440 nm:ssä retikulosyyttisen asetyyli-ChE:n osalta määrittää epäsuorasti ChE-aktiivisuuden (Ellman ym., 1961). Jotkut kirjoittajat ehdottivat, että indoksyyliasetaatti on parempi substraatti kuin asetyylitio-koliini (ATCH), koska se ei reagoi Ellmanin menetelmässä käytettävien oksiimivasta-aineiden ja tiolin kanssa (Pohanka ym., 2011). Lisäksi DTNB, joka on epästabiili, on vuorovaikutuksessa näytteen vapaiden sulfhydryyliryhmien kanssa ja voi vaikuttaa koliiniesteraasiaktiivisuuteen (Dingova et al., 2014). Toiset tutkijat osoittivat, että oksiimit reagoivat ATCH:n kanssa (oksimolyysi), jolloin syntyy tiokoliinia ja näin ollen TNB-ionia (Sinko et al., 2007). Jotkut kirjoittajat mainitsivat myös, että kun DTNB:n konsentraatio on paljon suurempi kuin ATCH:n konsentraatio, ATCH:n hydrolyysinopeus vähenee, mikä johtaa alhaisempaan mitattuun ChE-aktiivisuuteen (Komersová et al., 2007).
Vaikka edellä mainitut ongelmat on todettu Ellmanin menetelmästä, jokaisella niistä on oma looginen ratkaisunsa. Ensinnäkin pelkällä näytteen asianmukaisella laimentamisella laimennetaan myös näytteessä olevat tiolia ja oksimeja sisältävät yhdisteet, jolloin DTNB:n reaktion laajuus näiden aineiden kanssa vähenee huomattavasti (Mohammadi et al., 2017). Toiseksi indoksiasetaatin ja TNB:n molaariset vaimennuskertoimet ovat 3900 M-1.cm-1 (Pohanka et al., 2011) ja 13600 M-1.cm-1 (Ellman et al., 1961). Näin ollen DTNB:llä mitattavan ChE-aktiivisuuden havaitsemisraja on noin 3,5 kertaa alhaisempi kuin indoksyyliasetaatilla mitattavan aktiivisuuden havaitsemisraja. Kolmanneksi, kun DTNB:n pitoisuudet ovat 0,2-0,598 mM, paras DTNB/ATCH-pitoisuuksien suhde on 1,25-3,74, mikä johtaa optimaaliseen ATCH-hydrolyysinopeuteen ChE:n toimesta (Komersová et al., 2007).