Abstract
Happoiset ilman epäpuhtaudet liukenevat yleensä vesipisaroihin. Pisaroiden keskihalkaisija voi vaihdella yli 10 mikronista tiheässä sumussa alle 1 mikroniin alhaisessa suhteellisessa kosteudessa. Pisarakoko vaikuttaa hengitetyn hapon laskeutumiseen hengitysteissä ja voi siten vaikuttaa myrkyllisyyteen. Arvioidaksemme happosaasteiden aiheuttamia terveysriskejä teimme normaaleille ja astmaatikoille vapaaehtoisille kontrolloidut altistukset rikkihappoaerosoleille nimellispitoisuuksilla 0 (kontrolli), 500, 1000 ja 2000 mikrogrammaa/m3. Altistukset kestivät 1 tunnin ja niihin liittyi ajoittaista raskasta liikuntaa. Vaste arvioitiin keuhkojen toimintakokeilla ja oirekyselylomakkeilla. Sumuisissa olosuhteissa (keskimääräinen pisarakoko 10 mikronia, lämpötila 50 astetta F) ei havaittu merkittäviä vaikutuksia keuhkojen toimintaan. Sekä normaaleilla että astmaatikoilla hengitystieoireet lisääntyivät kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi annoksesta riippuen. Erillisessä tutkimuksessa normaaleilla koehenkilöillä, jotka altistuivat 70 asteen lämpötilassa 0,9 mikronin keskimääräiselle pisarakoolle, ei havaittu merkittävää vaikutusta toimintaan tai oireisiin. Astmaatikoilla havaittiin annokseen liittyvää pakotetun uloshengityksen suorituskyvyn heikkenemistä ja oireiden lisääntymistä, mikä oli ilmeisintä 1000 ja 2000 mikrogramman/m3 kohdalla. Näiden kahden tutkimuksen erilaiset tulokset heijastavat todennäköisesti pisarakoon vaikutusta, mutta tämän vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Yhteenlasketut tulokset viittaavat siihen, että vain lieviä, jos lainkaan, lyhytaikaisia hengitysteitä ärsyttäviä vaikutuksia on todennäköisesti vain happamilla pitoisuuksilla, jotka saavutetaan ilmansaasteissa.