Takaisin tulevaisuuteen vuoden 2018 911T:llä – Gerry laskeutuu upeaan kangasämpäriin ja vääntää avainta. Vaikka tässä tasakuutosmoottorissa on pari turboahdinta, sitä tuskin huomaa. Tämän 3,0-litraisen moottorin tuttu, metallinen kiireettömyys tyhjäkäynnillä ei ole kovin kaukana ’69:n 2,0L:stä.

Ironisesti Gerryllä on vaikeuksia löytää vaihteita, luultavasti siksi, että seitsemänvaihteisen vaihteenvaihtajan lyhyet ight heittovälit ovat napakasti vastakohta hänen vuosikerran 911:lle. Tämä on todella näyttävästi tuntuva yhteys vaihteistoon; käännän ohjauspyörän ajotilan valitsimen Sport Plus -asentoon, jotta Gerry voi tuntea uuden 911T:n täydessä hyökkäystilassa – jämäkkä jousitus, avoin pakoputki, aggressiivinen kaasukartoitus ja lempeämpi ajonvakautusjärjestelmä.

Ajettuani lähes jokaista nykymallin 911:n iteraatiota, T vetää sydäntäni kaikkein kovimmin. Porsche on saavuttanut valloittavan tehon, käsiteltävyyden ja sitoutumisen yhdistelmän, joka ei paina päälle, vaan vetää sinut mukaansa viettelevällä, lähes alkukantaisella 911-kokemuksella. Carrera T kerjää, että sitä pitää työntää, ja palkitsee sinut luottamusta herättävällä riehakkuudella – tässä auttaa epäilemättä taka-akseliohjaus, joka on 2390 dollarin lisävaruste. Moottori on suoraviivainen, kierrosnälkäinen ja pitää ihania ääniä. Et arvaisi, että se on turboahdettu.

Nykyaikainen 911 Carrera T on lähes lähtötason hinnoittelullaan jokseenkin saavutettavissa – aivan kuten Gerryn 911T vuonna 1969. Hassua on, että pari vuotta sitten, kun vintage-ilmanjäähdytteisen 911:n hinnat nousivat pilviin, tästä punaisesta ’69 T:stä olisi saanut lähes vuoden 2018 mallin tarran verran. Porsche 911:n maailmassa on pakko maksaa, jos haluaa pelata. Molempien näiden paritettujen T:iden kohdalla tarkoituksen puhtaus on kuitenkin totta – enemmän peliä vähemmällä rahalla. Eikä kukaan voi väittää vastaan.

Trending VideosSee More Videos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.