Practical techniques: Badger
UK ja Irlanti
Mäyriä (Meles meles) esiintyy laajalti koko Brittein saarilla ja Irlannissa, joskin ne ovat yleisimpiä Lounais-Englannissa. Mäyrät elävät yleensä pienissä ryhmissä, joita kutsutaan sosiaalisiksi ryhmiksi, ja kullakin ryhmällä on oma reviirinsä, jonka rajat on merkitty säännöllisin välimatkoin sijaitsevilla latriineilla (pienet alueet, joihin mäyrät jättävät ulostetta). Ryhmällä on myös yhteinen maanalainen koti, jota kutsutaan pääpesäpaikaksi, vaikka reviirillä voi olla myös pienempiä sivupesiä.
Suojelu ja sen seuraukset
Mäyränsuojelulain (Protection of Badgers Act 1992) mukaan on laitonta tappaa, vahingoittaa tai viedä mäyrä tahallaan tai yrittää tappaa, vahingoittaa tai viedä mäyrä tai vahingoittaa mäyrän pesäpaikkaa holtittomasti taikka vahingoittaa, tuhota sitä tai estää pääsyn mäyrän pesäpaikalle. Samanlaista suojelua annetaan vuoden 1985 Wildlife (Northern Ireland) Order -asetuksella (sellaisena kuin se on muutettuna) ja vuoden 2000 Wildlife Amendment Act -lailla. Mäyrä on suhteellisen yleinen eläin, ja suojelun tarkoituksena on pikemminkin estää mäyrän syötti- ja muut veriurheilulajit, joihin mäyrät osallistuvat, kuin suojella mäyräkantoja.
Mäyräkoirien esiintyminen rakennuspaikalla voi kuitenkin edelleen johtaa rakennusluvan epäämiseen. Tämän lieventämiseksi on selvästi osoitettava, että lajia suojellaan riittävästi kehittämisprosessin aikana, että häiriöt pidetään mahdollisimman vähäisinä ja että tarjotaan riittävästi vaihtoehtoista elinympäristöä vähintään nykyisen populaation ylläpitämiseksi.
Mäyrät ovat melko yleisiä, joten niitä esiintyy usein rakennuspaikoilla tai niiden läheisyydessä. Mäyrät rakentavat kotelonsa yleensä kaltevaan maahan puiden alle, mutta koteloita löytyy myös vähemmän näkyvistä paikoista, kuten peltojen reunoilta, käytöstä poistetuista putkista ja jopa moottoritien siltojen alta.
Englannissa ohjeistus toiminnoista, joiden katsotaan todennäköisesti häiritsevän mäyriä, muuttui vuonna 2009. Natural England katsoo nyt, että monet toiminnot mäyräkoirien pesäpaikkojen läheisyydessä eivät todennäköisesti häiritse mäyriä, joten tällaiset toimet eivät vaadi lupaa. Natural Englandin antamia esimerkkejä tällaisista toimista ovat kasvillisuuden raivaus, vesiuomien tyhjentäminen ja rakennustoimet, joissa pesäpaikka ei vahingoitu eikä melu- ja/tai tärinätasot ylitä mäyräkoirien yleisesti sietämiä tasoja.
Natural England antoi vuonna 2009 myös ohjeet siitä, mikä on mäyräkoirien nykyisin käyttämä mäyränpesäpaikka. Tämä on tärkeää, koska lainsäädäntö suojaa vain sellaisia mäyränpesiä, jotka ovat mäyrän käytössä. Ohjeissa todetaan, että mäyrän ei tarvitse itse asiassa olla pesässä, jotta pesän voidaan katsoa olevan nykyisessä käytössä, ja että pesän olisi katsottava olevan nykyisessä käytössä, jos pesän sisäänkäynnin luona on mäyrän kenttäjälkiä, kuten jalanjälkiä, mäyrän karvoja, vuodevaatteita jne. Heti kun tällaiset merkit häviävät eikä pesäpaikalla ole mäyriä, voidaan katsoa, että se ei ole nykyisin käytössä eikä sitä näin ollen suojella. Natural England toteaa, että merkkien häviäminen voi kestää useita viikkoja sen jälkeen, kun mäyrä on lopettanut pesän käytön.
Mäyräkoiria koskevia lupia tarvitaan siis todennäköisesti vain silloin, kun:
- Töitä tehdään mäyrän pesäpaikalla tai sen läheisyydessä, jossa on selviä merkkejä nykyisestä käytöstä
- Mäyrän pesäpaikka vahingoittuu tai tuhoutuu
- Mäyrän pesäpaikan läheisyydessä aiheutuu melko voimakasta melua tai maanpinnan häiriöitä
Lisäksi, Jos merkittäviä ruokailualueita menetetään, voi olla tarpeen luoda uusia ruokailualueita mäyrän reviirille, jotta vältettäisiin se, mitä saatetaan pitää julmuutena mäyriä kohtaan.
Vähennystekniikat
Yksittäisten mäyräkoirien suojelu
Mäyräkoirien pesäpaikat ja ruokailualueet olisi säilytettävä rakennusalueella. Mäyräkoirien pesäpaikkojen läheisyydessä tehtävät työt saattavat edellyttää lupaa.
Jos mäyräkoirien pesiä ei voida säilyttää rakennusalueella, mäyräkoiria voidaan sulkea pois pesäpaikoiltaan luvanvaraisesti, jotta niitä ei vahingoiteta rakennustöiden aikana. Tämä tehdään käyttämällä yksisuuntaisia portteja ja mäyränsuojattuja aitoja. Mäyriä ei pyydystetä, vaan niiden sallitaan poistua pesäpaikalta yksisuuntaisen portin kautta, minkä jälkeen aita estää niiden paluun. Prosessi voi kestää jopa kolme viikkoa, ja kun luvanhaltija on varma, että kaikki mäyrät ovat lähteneet, pesä kaivetaan varovasti pois. Mäyrien siirtäminen uuteen paikkaan ei yleensä ole mahdollista, koska mäyrät ovat reviirimäisiä ja niitä esiintyy tiheästi kaikilla sopivilla elinalueilla.
Mäyriä kuolee vuosittain suuri määrä teiden varsilla, ja mäyrien suojelu on erityisen tärkeää aina, kun uusia teitä rakennetaan. Mäyräkuolleisuutta maanteillä voidaan hillitä käyttämällä mäyränsuojattuja aitoja ja tarjoamalla turvallisia ylityspaikkoja, kuten mäyrätunneleita ja ylimitoitettujen sulkuputkien sisäpuolella olevia korokkeita.
Mäyräkoirien elinympäristöjen ylläpito
Mäyräkoirien pesäpaikat sijaitsevat tyypillisesti metsissä tai tiheissä pensasaidoissa. Mäyrän suosimat ruokailualueet ovat lyhyitä, parannettuja nurmialueita, joilla on runsaasti kastematoja. Näiden ominaisuuksien säilyttäminen rakennuskohteessa tai sen ympäristössä on siksi suotavaa. On tärkeää huomata, että pesäpaikan suojeleminen ja samalla laajojen alueiden poistaminen mäyrän elinympäristöstä ei välttämättä ole hyväksyttävää.
Valvonta
Mäyräkoiria voi tarkkailla pesäpaikalla ilman lupaa, ja niiden ulosteet ja jalanjäljet voidaan helposti tunnistaa. On myös suhteellisen suoraviivaista määrittää, käyttävätkö mäyrät parhaillaan pesäpaikkaa. Mäyräkoirien pesä voi kuitenkin muuttua uudelleen asuttamaksi. Joitakin reviirin reunalla sijaitsevia pieniä pesiä saatetaan käyttää vain satunnaisesti. Seurannassa olisi keskityttävä merkkeihin ja suoriin havaintoihin, myös kamera-ansojen avulla, mäyristä ja niiden pennuista, jotka tulevat maanpinnan yläpuolelle ensimmäisen kerran toukokuussa.
Töiden ajoitus
Luvanvaraisten pesimäpaikkojen häirinnän aika on yleensä 1. heinäkuuta-30. marraskuuta (näin ollen sesonkiaika on 1. joulukuuta ja 30. kesäkuuta välisenä aikana).
Lisälukemisto
English Nature (2002) Badgers and Development. English Nature, Peterborough.
National Road Schemes. National Roads Authority (Date Unknown) Guidelines for the Treatment of Badgers before the construction of National Road Schemes. National Roads Authority, Dublin.
Natural England (2015) Badgers: surveys and mitigation for development projects. https://www.gov.uk/guidance/badgers-surveys-and-mitigation-for-development-projects