- Yksikarboksyylien suoraketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen biosynteesi Muokkaa
- Lyhytketjuiset tyydyttyneet rasvahapot Muokkaa
- Keskipitkäketjuiset tyydyttyneet rasvahapot Muokkaa
- Parittoman ketjun rasvahapotEdit
- PalmitiinihapotMuokkaa
- Pitkäketjuiset rasvahapot Muokkaa
- Tyydyttymättömät rasvahapot Muokkaa
- Monityydyttymättömät rasvahapot Muokkaa
- AsetyleenirasvahapotEdit
- Monityydyttymättömät rasvahapotEdit
- Pelkistysjohdannaiset Muokkaa
- Hapettumisjohdannaiset Muokkaa
- Haarautuneet rasvahapot Muokkaa
- Rasvahappojen kondensaatiotuotteetEdit
- Annonaceous acetogeninsEdit
- ω-sykliset rasvahapot Muokkaa
- Endosykliset rasvahapotEdit
- Rasvahappoesterit Muokkaa
Yksikarboksyylien suoraketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen biosynteesi Muokkaa
Lyhytketjuiset tyydyttyneet rasvahapot Muokkaa
Lyhytketjuisia rasvahappoja (C4-C11) voidaan biosyntetisoida kolmella vaihtoehtoisella reitillä:
a) Homologoimalla α-ketohappoja pyrulihaposta ja sitä seuraavalla oksidatiivisella dekarboksylaatiolla. b) Δ9-happojen oksidatiivisella pilkkomisella, esim. nonaanihappo öljyhapon oksidatiivisesta pilkkomisesta. c) Lyhytketjuisten rasvahapposyntaasien avulla. Esimerkiksi heksaanihappo, jota monet sienet käyttävät aflatoksiinin biosynteesissä, on peräisin heksaanyyli-CoA-syntaasista.
Keskipitkäketjuiset tyydyttyneet rasvahapot Muokkaa
Keskipitkäketjuisia rasvahappoja (C12-C14) voidaan biosyntetisoida kahta vaihtoehtoista reittiä:
a) Normaalien rasvahappojen osittaisen hapettumisen β-oksidaatiolla. b) Keskipitkäketjuisten rasvahappojen syntaasien avulla.
Parittoman ketjun rasvahapotEdit
Parittoman ketjun rasvahappoja (C13-C33) voidaan biosyntetisoida kolmella vaihtoehtoisella reitillä:
a) Pitempiketjuisten parittomien rasvahappojen osittaisella β-oksidaatiolla. b) Parittoman ketjun rasvahapposyntaasien avulla, jolloin aloittajana käytetään propionyyli-CoA:ta asetyyli-CoA:n sijaan. c) α-oksidaation avulla.
PalmitiinihapotMuokkaa
Vakiomuotoiset rasvahapposyntaasit (FAS) ovat palmitiinihapon syntaaseja. Rasvahappojen biosynteesin ensimmäinen vaihe on palmitiinihapon synteesi, joka on 16-hiilinen tyydyttynyt rasvahappo; muut rasvahapot saadaan palmitiinihapon muunnoksilla. Ihmiskeho pystyy syntetisoimaan palmitiinihaposta lähes kaikki tarvitsemansa rasvahapot useiden hapettumis- ja venytysmekanismien yhdistelmällä.
Palmitiinihappo syntetisoidaan peräkkäin solun sytosolissa multientsymaattisen polypeptidirasvahapposyntaasin vaikutuksesta lisäämällä asetyylikoentsyymi A:n tuottamia kahden hiilen yksiköitä; koko prosessi kuluttaa 7 ATP:tä ja 14 NADPH:ta; kokonaisreaktio on seuraava:
Pääasiallinen asetyyli-CoA:n lähde on peräisin sitraatista (vrt. Krebsin kiertokulku), joka kuljetetaan mitokondrion matriisista sytosoliin erityisellä siirtimellä mitokondrioiden sisemmässä kalvossa; Sytosoliin päästyään sitraatti pilkkoutuu oksaloasetaatiksi ja asetyyli-CoA:ksi, mikä kuluttaa 1 ATP:tä. Pelkistävä voima NADPH:n muodossa saadaan pentoosifosfaattireitiltä.
Todellisuudessa peräkkäin lisätyt kaksi hiiliyksikköä saadaan malonyyli-CoA:sta, jonka puolestaan syntetisoi asetyyli-CoA-karboksylaasientsyymi, joka lisää karboksyyliryhmän asetyyli-CoA:han.
Pitkäketjuiset rasvahapot Muokkaa
Ne muodostuvat elongaasien vaikutuksesta, jolloin palmitiinihapon ketjun pituutta kasvatetaan kondensoimalla malonyyli-CoA-molekyylejä (elongaatio). Tässä endoplasmisessa retikulumissa ja mitokondrioissa tapahtuvassa prosessissa palmitiinihapon C16-ketjuun lisätään kaksi hiiliyksikköä, jolloin saadaan rasvahappoja C24-ketjuun asti.
Tyydyttymättömät rasvahapot Muokkaa
Monityydyttymättömät rasvahapot Muokkaa
Tyydyttyneiden rasvahappojen hiilivetyketjuun lisätään cis-kaksoissidoksia endoplasmisessa retikulumissa tapahtuvan desaturaation avulla; prosessi on monimutkainen, ja siihen osallistuu NADPH:ta, sytokromi b5:tä ja erilaisia entsyymejä (kuten desaturaaseja). Ensimmäinen desaturaatio tapahtuu 9-asennossa, jolloin muodostuu cis-isomeeri. 9-desaturaasit ovat yleisiä elävissä organismeissa, erityisesti se, joka tuottaa öljyhappoa. Rasvahapot, joilla on α,β-karboksyylin kohdalla α,β-kyllästymättömyys, syntyvät osittaisella β-hapettumisella.
AsetyleenirasvahapotEdit
Ne tuotetaan erityisten desaturaasien, joita kutsutaan asetyleenilaaseiksi, avulla alkyyneiksi. Esimerkki tämäntyyppisestä haposta on tarriinihappo.
Monityydyttymättömät rasvahapotEdit
Polytyydyttymättömiä rasvahappoja syntetisoivat biosynteettisesti vain jotkin organismit (esim. monet eläimet eivät syntetisoi biosynteettisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja, vaan ne on syötävä). Öljyhappo voi olla tyydyttymätön kerran, kahdesti tai kolmesti, ja näitä monityydyttymättömyysjohdannaisia voidaan edelleen pidentää. Esimerkiksi eikosapentaeenihappoa ei syntetisoida arakidihapon monityydyttymättömyydellä vaan öljyhapon monityydyttymättömyydellä, jota seuraa venytys ja kaksi seuraavaa tyydyttymättömyyttä.
Pelkistysjohdannaiset Muokkaa
Karboksyyliryhmän pelkistämisellä tai dekarbonyloimalla voidaan tuottaa:
– Rasva-alkoholit ja aldehydit
Hapettumisjohdannaiset Muokkaa
a) Katabolia β-oksidaatiolla
Yksi rasvahappojen tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa energiaa solulle; triglyseridikerrostumista lipaasit vapauttavat rasvahappoja, jotka pilkkoutuvat mitokondriomatriisissa kahden hiilen yksiköiksi asetyyli-CoA:ksi, prosessia kutsutaan β-oksidaatioksi; asetyyli-CoA siirtyy Krebsin kiertokulkuun ja NADH ja FADH2 siirtyvät hengitysketjuun.
b) Hydroksylaatio- ja peroksylaatiotuotteet
Näitä muodostuu 5-lipoksygenaasien ja hydroksylaasien vaikutuksesta, esim. leukotrieenit, hepoksyliinit, neuroprotektiinit, asetyleeniset alkoholit ja resolviinit.
(c) Epoksidaatiotuotteet
Muodostuvat monooksygenaasien vaikutuksesta tyydyttymättömyyksiin, kuten vernolihappo.
(d) (Alkyylifuranyyli)asyylikarboksyylihapot
Muodostuvat lipoksygenaasien vaikutuksesta ei-konjugoituneissa diallyylijärjestelmissä. Esim. wyeroni, rasvahapot ja urofaanihapot.
e) Laktonit
Monet rasvahapot hydroksyloidaan intramolekulaarisella esteröitymisellä, jolloin muodostuu laktoneja, kuten haihtuvat laktonit ja kurkkujolidit.
f) Spirosetaalit
Monet rasvahapot pelkistyvät ja muodostavat monimutkaisia spirosetaalityyppisiä rakenteita. Nämä toimivat usein hyönteisten feromonina, esim. kalsogranit.
g) Oksidatiiviset pilkkoutumistuotteet
Lipoksigenaasien toiminta voi aiheuttaa rasvahappoketjujen pilkkoutumista syklisiksi hiilivedyiksi (hormosyreeni), aldehydeiksi (folialdehydit) tai dikarboksyylihapoiksi (traumaattinen happo).
Haarautuneet rasvahapot Muokkaa
Haarautuneilla rasvahapoilla voi olla erilaisia biosynteettisiä lähtökohtia:
a) Isoalkyyli- ja anteisoalkyylikarboksyylihapot: Näissä käytetään aloitusyksikköinä isobutaanihappoa, 2-metyylivoihappoa ja isovaleria, jotka ovat peräisin vastaavasti valiinin, isoleusiinin ja leusiinin kataboliasta. b) Metyylikarboksyylihapot: Nämä muodostuvat tyydyttymättömien happojen SAMe-metylaatiosta. Esim. tuberkulosteariinihappo. c) Polymetyloidut hapot: muodostuvat propionyylikoentsyymi A:sta saadun metyylimalonyyli-CoA:n peräkkäisten kondensaatioiden tuloksena.
Rasvahappojen kondensaatiotuotteetEdit
a) Alkyylitetronaatit ja alkyylimalonyyli-amppelsiinihappoanhydridit: Canadensolide. (b) nonadridit, kuten rubratoksiini; c) asylonit ja 2-alkyyli-2-asyylietikkahapot, kuten palmitoni ja korinomykolihappo; d) makroketonit, kuten siviletoni; e) alkyltrikarboksyylihapot, kuten agarihappo; f) sfingoidit, kuten sfingosiini; g) lipstatiini.
Annonaceous acetogeninsEdit
Annonaceous acetogenins are derived from the formation of tetronic acids from polydeoxy acids. Esim. uvarisiini
ω-sykliset rasvahapot Muokkaa
a) ω-syklopentyylialkyylikarboksyylirasvahapot, kuten hydnokarpiinihappo. b) ω-sykloheksyylialkyylikarboksyylirasvahapot. c) ω-sykloheptyylialkyylikarboksyylirasvahapot. d) ω-aryylialkyylialkyylikarboksyylirasvahapot. (e) Hachijodiinit
Endosykliset rasvahapotEdit
(a) (Alkyylisyklopropyyli)alkyylikarboksyylihapot, kuten malvaliinihappo. (b) Perisyklisten reaktioiden tuotteet, kuten endiandriinihappo. (c) Prostanoidit, jotka muodostuvat endosyklisellä syklisaatiolla syklooksygenaasien vaikutuksesta. – Prostaglandiinit. – jasmonoidit. – Eklonialaktonit. – Tromboxaanit.
Rasvahappoesterit Muokkaa
a) yksinkertaiset esterit b) hydroksirasvahappoesterit c) glyseroliesterit
– Asyyliglyseridit- fosfatidaatit-. Plasmalogeenit
d) Rasvaamidit e) Asyylihomoseriinilaktonit f) Sfingolipidit
– Keramidit- Gangliosidit- Cerebrosidit- Kapnoidit
g) Syanolipidit