Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia elinympäristön heterogeenisuuden ajallisen ja spatiaalisen mittakaavan suhteellista merkitystä populaatioiden alueelliseen runsauteen hajanaisissa ympäristöissä. Ajallinen mittakaava on elinympäristön elinikä suhteessa organismin sukupolven aikaan, ja alueellinen mittakaava on elinympäristölaikkujen välinen etäisyys suhteessa organismin leviämismatkaan. Populaation kasvun ja leviämisen spatiaalisesti eksplisiittinen simulointimalli rakennettiin ruudukkoon jakautuneelle populaatiolle. Ruutu sisältää kahdenlaisia elinympäristöjä, käyttökelpoisia ja käyttökelvottomia elinympäristöjä; käyttökelpoiset elinympäristöt esiintyvät elinympäristölaikkuina. Elinympäristölaikut ovat ohimeneviä; ne ”syntyvät” sattumanvaraisesti tietyllä todennäköisyydellä, ja ne ovat olemassa tietyn ajan, laikkujen ”elinkaaren” ajan. Laikkujen välinen etäisyys on suoraan yhteydessä elinympäristölaikkujen kokoon, kun käyttökelpoisen elinympäristön osuus ruudusta pidetään vakiona. Suoritettiin faktoriaalinen simulaatiokoe, jossa käyttökelpoisen elinympäristön osuus ruudusta pidettiin vakiona ja laikkujen elinikää, laikkujen kokoa ja lajien leviämisetäisyyttä vaihdeltiin. Ajallisen mittakaavan (laikkujen elinikä) ja alueellisen mittakaavan (laikkujen koko, joka on korvike laikkujen väliselle etäisyydelle ja lajien leviämisetäisyydelle) suhteellista merkitystä alueelliseen populaatiokokoon testattiin varianssianalyysillä. Populaatiokoko kasvoi ajallisen mittakaavan kasvaessa ja pieneni alueellisen mittakaavan kasvaessa. Ajallisen mittakaavan vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin alueellisen mittakaavan vaikutus. Keskustellaan vaikutuksista ekologisten tutkimusohjelmien suunnitteluun.