- Ed Henthorn on kokenut aknelääke Roaccutanesta tuhoisat sivuvaikutukset
- Vaikuttava aine on isotretinoiini, joka tehoaa vähentämällä ihon öljyn määrää
- Mutta se voi myös aiheuttaa ahdistusta ja paniikkikohtauksia, sekä masennusta ja jopa itsemurhaa
- Todisteet viittaavat siihen, että se voi aiheuttaa myös pysyviä seksuaalisia toimintahäiriöitä
Catherine Henthorn oli hiihtämässä Ranskassa miehensä ja tyttärensä kanssa, kun hän sai puhelinsoiton, joka sai hänen verensä hyytymään. Se tuli hänen 19-vuotiaalta pojaltaan Ediltä, joka opiskeli tuolloin Manchesterissa.
”Hän sanoi vain: ”Äiti, haluan tappaa itseni”,” muistelee Catherine, joka on kouluterveydenhoitaja Abingdon & Witney Collegessa Oxfordshiressä. ’Se tapahtui täysin yllättäen’, hän sanoo. Siihen asti Ed oli ollut ’iloinen, terve poika, joka odotti innolla kaikkia tavallisia asioita elämässä’.”
Catherine käski poikaansa nousemaan suoraan junaan kotiin ja järjesti isovanhempiensa tapaamisen Oxfordin asemalla. Sillä välin hän ja Edin isä Craig sekä pikkusisko Isabelle ponnistivat saadakseen lennon kotiin.
Mitä kukaan ei tuolloin tiennyt, oli se, että Ed oli liittynyt niiden nuorten miesten joukkoon, jotka ovat kokeneet tuhoisia sivuvaikutuksia otettuaan aknelääke Roaccutania.
Roaccutanen ja useiden nykyään markkinoilla olevien geneeristen versioiden vaikuttava aine on kemikaali nimeltä isotretinoiini. Se toimii vähentämällä ihon rauhasten tuottaman öljyn eli talin määrää, vähentämällä tulehdusta ja tappamalla bakteereja.
Dermatologit sanovat, että isotretinoiini on muuttanut lukemattomien tuhansien teini-ikäisten elämän – sen menestyksestä kertoo reseptien määrän dramaattinen kasvu: pelkästään sveitsiläisen Roche-lääkeyhtiön valmistaman Roaccutanen määrä nousi 6 522:sta vuodessa vuonna 2006 48 997:ään vuonna 2016.
Vaikka monet ovat selvästi hyötyneet lääkkeestä, siihen on myös liitetty yhä useammin raportteja vakavista psykiatrisista sivuvaikutuksista, jotka vaihtelevat ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista masennukseen ja itsemurhaan.
Nämä potentiaaliset riskit ovat olleet hyvin julkisuudessa, mutta nyt on saatu näyttöä siitä, että isotretinoiini saattaa olla vastuussa myös piilossa olevasta pysyvän seksuaalisen toimintahäiriön epidemiasta, joka jatkuu vielä pitkään lääkkeen lopettamisen jälkeenkin ja vie nuorilta miehiltä mahdollisuuden normaaliin suhteeseen.
Sen lisäksi vanhemmat ja asiantuntijat uskovat, että tämän ja Roaccutaniin liittyvien itsemurhien välillä on selvä yhteys.
Kuten isotretinoiinin vaikutuksia tutkiva Bangorin yliopiston psykiatrian professori David Healy selittää: ”Erektiohäiriöt ovat psykologisesti tuhoisia nuorille miehille, ja epäilemättä ne johtavat itsemurhiin.”
Tämä kauhistuttava näkymä sai Ed Henthornin harkitsemaan itsemurhaa. Neljä vuotta hänen kaukaa tulleen avunhuudon jälkeen hänen äitinsä kertoi Good Healthille: ”Tämä lääke on pilannut poikani elämän ja tuhonnut meidät kaikki perheenä.’
Hänen mukaan potilaille ja heidän perheilleen olisi kerrottava näistä riskeistä selkeästi, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan arvion siitä, kannattaako lääkkeen ottaminen, erityisesti lievemmissä aknetapauksissa.
AUTTAA AKNEEN, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Isotretinoiinia on markkinoitu Isossa-Britanniassa vuodesta 1983 lähtien. Vuoden 1985 ja syyskuun 2017 välisenä aikana lääkevalvontaviranomainen Medicines and Healthcare products Regulatory Agency (MHRA) vastaanotti Yellow Card -järjestelmänsä kautta – jossa potilaat, yritykset ja lääketieteen ammattilaiset voivat ilmoittaa haittavaikutuksista – 86 ilmoitusta lääkkeeseen liittyvistä seksuaalisista ongelmista, kuten erektiohäiriöistä ja libidon menetyksestä. MHRA on todennut, että tällaiset haittavaikutukset ovat harvinaisia.
Mutta on saatu näyttöä siitä, että ne eivät ehkä olekaan niin harvinaisia kuin sääntelyviranomainen uskoo. Brittiläisten ja kanadalaisten tutkijoiden hiljattain International Journal of Risk & Safety in Medicine -lehdessä julkaisemassa artikkelissa tarkasteltiin 300 tapausta, joissa oli ilmennyt seksuaalisia toimintahäiriöitä 14:llä eri lääkkeellä annettujen hoitojen jälkeen.
Siinä havaittiin, että isotretinoiinilla oli ylivoimaisesti eniten raportoituja komplikaatioita, ja 14:ssä 49:stä tapauksesta 49:stä miehestä, jotka olivat saaneet lääkettä reseptillä ja kärsineet erektiohäiriöstä, ongelma oli kestänyt kymmenestä 20 vuoteen. Professori Healy, joka on toinen tutkimuksen kirjoittajista, uskoo, että isotretinoiinin aiheuttamat seksuaaliset ongelmat ”ovat vain jäävuoren huippu”. Hän uskoo, että tähän ja kouralliseen muuhun lääkkeeseen liittyy miesten seksuaaliongelmien piilevä epidemia, joka aiheuttaa ”valtavasti kärsimystä”.
33-vuotias pankkivirkailija, jonka kanssa Good Health puhui, on elänyt impotenssin kanssa siitä lähtien, kun hänelle annettiin kuuden kuukauden kuuri roaccutania 17-vuotiaana. Vaikka se poisti hänen aknensa, hän ei enää saanut erektiota; hänelle kehittyi myös masennusta ja ahdistuneisuutta.
Kyvyttömänä muodostamaan normaaleja ihmissuhteita hän pelkää, ettei koskaan saa omaa perhettä. Minua ei yllätä, että suuri osa nuorista miehistä tappaa itsensä tämän kohdatessaan, hän sanoi. ”On ollut aikoja, jolloin olen ajatellut, että olisi helpompaa vain tappaa itseni.”
Kampanjoijat uskovat, että ongelman laajuus on piilossa, koska isotretinoiinin haittavaikutuksista raportoidaan huomattavasti liian vähän. Sam, koulusihteeri Essexistä, kertoo, että hänen ”iloinen ja urheilullinen” poikansa masentui vakavasti ja sai seksuaalisia ongelmia otettuaan lääkettä kahdeksan kuukauden ajan 15-vuotiaana.
Nyt 22-vuotias poika on edelleen ”haavoittuvainen”, kärsii kroonisesta väsymyksestä, stressistä ja ahdistuneisuudesta, ja Sam murehtii ”joka päivä”, että hän saattaisi tappaa itsensä.
Haluaisin tietää, miksi tätä lääkettä jaetaan edelleen NHS:ssä Tic-Tacsin tapaan jopa joillekin henkilöille, jotka sairastavat vain kohtalaista aknea. Kuinka monen ihmisen pitää kuolla tai pilata elämänsä, että otat tämän vakavammin? Ed Henthorn
Sam sanoo, että isotretinoiinin haittavaikutukset ovat paljon epätodennäköisempiä kuin muiden lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset. ”Jos otetaan huomioon näiden haittavaikutusten kiusallinen luonne ja potilaiden ikä – teini-ikäiset, jotka häpeävät liikaa puhuakseen kenellekään seksuaalisista haittavaikutuksista, emme voi edes alkaa arvailla todellisia lukuja”, hän kertoi Good Healthille.
Jopa MHRA itsekin myöntää, että lääkkeiden haittavaikutusten liian vähäinen ilmoittaminen yleisesti ottaen on ”tunnettu piirre kaikissa raportointijärjestelmissä, keltaisen kortin järjestelmä mukaan lukien”.
Yhdysvaltalaisen elintarvike- ja lääkeviraston edustaja arvioi, että sen haittavaikutusilmoitusjärjestelmään (FAERS) ilmoitetaan vain yhdestä kymmeneen prosenttia kaikista reaktioista.
Tämä vastaa viime vuonna Expert Opinion on Drug Safety -lehdessä julkaistua tutkimusta, jossa todettiin, että FAERS-järjestelmään ilmoitetaan vain yksi tapaus sadasta. Isotretinoiiniin liittyvien haittavaikutusten laajuus saattaa toisin sanoen olla dramaattisesti aliarvioitu – MHRA:n saamat 86 ilmoitusta seksuaalisista ongelmista saattavat olla jäävuoren huippu, joka vaihtelee 860 tapauksesta 8 600 tapaukseen.
Samoin isotretinoiiniin liittyvien psykiatristen reaktioiden todellinen määrä saattaa olla paljon suurempi.
Vuoden 1985 ja syyskuun 2018 välisenä aikana Yellow Card -järjestelmä vastaanotti 940 ilmoitusta lääkkeeseen liittyvistä ahdistuneisuudesta, masennuksesta, mielialahäiriöistä, persoonallisuushäiriöistä ja itsemurha-ajatuksista – todellisuus voi olla missä tahansa 9 400:sta huikeaan 94 000 tapaukseen.
Raportoidut 64 itsemurhaa voivat niin ikään peittää alleen todellisen luvun, joka vaihtelee 640:n ja 6 400:n välillä.
MHRA:n näkemys muuttui viime vuoden lokakuussa sen jälkeen, kun Euroopan lääkevirasto oli tehnyt katsauksen, jossa todettiin, että oli näyttöä siitä, että isotretinoiini ”liittyi … erektiohäiriöihin ja heikentyneeseen libidoon”.
MHRA antoi lääkäreille turvallisuusvaroituksen ja lisäsi sanat ”Erektion saamisen tai ylläpitämisen ongelmat” ja ”heikentynyt libido” sivuvaikutuksina, joiden esiintymistiheys on ”tuntematon”, potilaan pakkausselosteessa olevaan mahdollisten sivuvaikutusten luetteloon.
Edille ja monille muille nuorille miehille se oli liian myöhäistä, ja kampanjoijien mukaan liian vähän estääkseen muita kärsimästä näistä elämää mullistavista vaikutuksista.
Vaikka tällaiset haittavaikutukset olisivatkin niin harvinaisia kuin MHRA uskoo, joidenkin kampanjoijien mukaan lääkkeen pitäminen markkinoilla ei ole enää perusteltua riippumatta siitä, kuinka tehokas se on akneen.
”Riskissä on kyse seurauksista”, sanoo Essexin Colchesteristä kotoisin oleva talotekniikkakonsultti Robert Reeves, jonka 21-vuotias Luke otti kohtalokkaan yliannostuksen viime vuonna.
Luken ulospäinsuuntautunut persoonallisuus muuttui pysyvästi sen jälkeen, kun hän käytti lääkettä kuuden kuukauden ajan vuonna 2012 ollessaan 16-vuotias. Jos olet kuolemassa syöpään, saatat ottaa riskin ottaa vaarallisen lääkkeen, koska se voi pelastaa henkesi, Robert sanoo.
”Mutta vaikka ymmärrän väitteen, jonka mukaan akne itsessään voi tehdä joistakin ihmisistä itsemurha-alttiita, uskon, että tämän lääkkeen hyödyt eivät ole oikeassa suhteessa riskeihin.”
Seksuaalisten toimintahäiriöiden ja miesten itsemurhien välillä on melkeinpä varmuudella yhteys, sanoo professori Healy. Vaikka lääkettä määrätään suunnilleen yhtä paljon sekä miehille että naisille, 55 MHRA:lle ilmoitetuista 64 itsemurhasta on ollut nuoria miehiä.
Koska lääkkeen sivuvaikutusten laajuus ei ole selvillä, kampanjoijat pelkäävät, että MHRA:n vuonna 2014 tekemä psykiatristen reaktioiden riskin tarkastelu on saattanut olla vakavasti puutteellinen – ja sen seurauksena potilaat jäävät vaille asianmukaisia varoituksia.
Koska isotretinoiini voi aiheuttaa vakavia synnynnäisiä epämuodostumia, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa naisille, joille lääkettä määrätään, annetaan vihkonen, jossa selitetään, etteivät he voi ottaa sitä, jos he ovat raskaana, ja heidän on käytettävä tehokasta ehkäisyä ennen lääkkeen aloittamista ja kuukauden ajan sen lopettamisen jälkeen. Sitten heidän on allekirjoitettava lomake, jossa he ilmoittavat ymmärtäneensä nämä riskit ja varotoimet.
Yhdysvalloissa, tämä ”tietoon perustuva suostumus/potilassopimus” on laajennettu koskemaan myös miespuolisia käyttäjiä, ja siinä on korostettu masennuksen ja itsemurhan riskejä.
Monet vanhemmat haluavat, että sama toimenpide otetaan käyttöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
VALVONTAA RISKEISTÄ
MHRA:n katsauksessa, joka tukeutui suurelta osin sen omasta Keltainen kortti -järjestelmästä saatuun todistusaineistoon, päädyttiin kuitenkin tulokseen, jossa todettiin, että psykiatristen sairausreaktioiden riski oli harvinainen, ja hylättiin tämä ehdotus, koska se olisi ollut vain lisätaakkaa potilaille ja lääkkeen määrääjille.
Katsaus oli ”kaunistelua”, sanoo Heather Roberts, kirjailija ja kuvittaja Bromyardista Herefordshiren osavaltiosta, jonka 32-vuotias poika Olly tappoi itsensä vuonna 2012 – hänelle oli määrätty lääkettä, kun hän oli 21-vuotias, ja hän eli kroonisen ahdistuneisuuden kanssa seuraavat 11 vuotta.
Heather ja muut vanhemmat kokevat, että heidän näkemyksensä riskeistä jätettiin huomiotta.
Ed Henthornille määrättiin Roaccutan, kun hän oli aloittamassa kurssia Manchesterissa syyskuussa 2014 – ennen kuin hän aloitti ympäristötieteiden opinnot Manchester Metropolitan Universityssä seuraavana syyskuussa.
SUKUPUOLISEN TOIMINNAN MENETTÄMINEN
Hän oli kehittänyt aknen ollessaan 17-vuotias, ja kun hän oli lähdössä Manchesteriin, ”se oli menossa siihen pisteeseen, että se häiritsi minua hieman”, hän kertoi Good Healthille. ”Se ei ollut vakavaa – kuvailisin sitä enemmänkin kivuksi, mutta ajattelin: Minulla on uusi alku Manchesterissa, olisi mukavaa päästä tästä eroon.”” ’
Hänet ohjattiin ihotautilääkärille, joka ehdotti Roaccutan-valmistetta – Edille annettiin esite ja häneltä kysyttiin, ymmärsikö hän riskit, joihin ei kuulunut libidon ja seksuaalisen toimintakyvyn pitkäaikaisen menettämisen mahdollisuus.
Ed, joka on nykyään 23-vuotias, sanoo tienneensä, että Roaccutan oli ”aggressiivinen viimeisin keino, mutta ajattelin, että ottaisin sitä lyhyen aikaa ja lopettaisin sen saman tien heti, jos ilmenisi ongelmia – oletin, että haittavaikutukset katoaisivat heti lopettamisen jälkeen”.’
Neljä viikkoa lääkkeen aloittamisen jälkeen ”kauhistuttavat” sivuvaikutukset alkoivat: hänelle kehittyi ahdistuneisuutta ja masennusta.
”Yhtäkkiä en myöskään ollut kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta”, hän sanoo.
”Kaikki nuo ajatukset vain katosivat, ja kiihottuminen ja herääminen erektion kanssa ja niin edelleen, loppuivat äkillisesti. Se oli hyvin pelottavaa.”
Hän lopetti lääkkeen käytön välittömästi.
Viitisen neljän vuoden kuluttua Ed on käytännöllisesti katsoen kotiarestissa vanhempiensa kotona, lamaannuttavan ahdistuksen ja masennuksen vankina, jotka katkaisivat hänen toiveensa opiskella korkeakoulututkintoa – ja hänellä on edelleenkin seksuaalisia toimintahäiriöitä.
Monet pelkäävät puhua
Ed on päättänyt kertoa tarinansa julkisuuteen ”siinä toivossa, että tästä kaikesta voi seurata jotakin hyvää.”
”Monet ihmiset pelkäävät liikaa tulla julkisuuteen ja puhua siitä tai hakea neuvoja”, hän sanoo. ’Ymmärrän sen, todella ymmärrän. Mutta tälle kauhealle tilanteelle ei tehdä mitään, jos kukaan ei puhu siitä.”
Edin rohkeus ja hänen tarinansa kyseenalaistavat suoraan lääkeyhtiö Rochen kannan, joka väittää, että akne, ei lääke, ”voi johtaa mielialan ja itsetunnon muutoksiin ja joillakin sairastuneilla . . . masennukseen”.
Tämä oli Rochen lääketieteellisen johtajan, tohtori Rav Seeruthunin todistus viime vuonna Luke Reevesin kuolemansyyntutkinnassa Colchesterissa.
Luken vanhemmat eivät epäile, etteivätkö heidän poikansa olisi kuollut Roaccutaniin.
Yhtiön kanta on Edin mukaan ”vastoin kaikkea logiikkaa”.
”Tiedän, että akne voi masentaa ihmisiä, mutta en ole koskaan ollut masentunut sen vuoksi. Ja akneni itse asiassa parani Roaccutanilla. Miksi joku siis masentuisi juuri silloin, kun akne parani?”
Mutta Edin äiti sanoo, että kun perhe yritti saada apua lääkäreiltä tammikuussa 2015, ”he kaikki torjuivat kaiken yhteyden lääkkeeseen ja väittivät, että hän oli vain masentunut, ja tarjoutuivat antamaan hänelle masennuslääkkeitä.”
Ymmärrettävästi Ed varoi ottamasta lisää lääkkeitä. Kuuden kotona vietetyn viikon jälkeen Ed palasi yliopistoon maaliskuussa 2015, mutta kesti kuukauden.
MUUT LÄÄKKEET, JOIHIN ON LIITTYNYT IMPOTENSSIA
Isotretinoiini – Roaccutanessa vaikuttava aine – ei ole ainoa lääke, joka on yhdistetty miesten seksuaalisiin toimintahäiriöihin.
International Journal of Risk & Safety in Medicine -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että 14 lääkettä, mukaan lukien isotretinoiini, liittyy ”pysyviin seksuaalisiin toimintahäiriöihin”, kuten ”sukupuolielinten puutumiseen, nautinnottomaan tai heikkoon orgasmiin, libidon menetykseen ja impotenssiin”.
Lääkkeisiin kuuluvat masennuslääkkeet, joita kutsutaan selektiivisiksi serotoniinin takaisinoton estäjiksi (SSRI-lääkkeet), ja 5-alfa-reduktaasin estäjät, kuten finasteridi, joita käytetään hiustenlähtöön.
Yksi teoriaksi on esitetty, että ne häiritsevät sähköisiä signaaleja, jotka välittävät informaatiota ja jotka kontrolloivat kaikkea aistien toiminnasta liikkeisiin.
”Se oli hirvittävää aikaa”, Catherine sanoo. ”Aika monta kertaa hän sanoi haluavansa vain hypätä junan eteen.”
Kotiin palattuaan Ed löysi rohkeutta kertoa äidilleen seksuaalisesta toimintahäiriöstään. Nykyään hän on omien sanojensa mukaan ”varjo entisestä itsestäni”, asuu kotona Universal Credit -korvauksen turvin, taistelee uneliaisuutta vastaan ja viettää päiviä sängyssä.
Hänellä on yksinkertainen kysymys MHRA:lle, Britannian ihotautilääkäreiden yhdistykselle ja Rochelle, joka toi isotretinoiinin maailmaan yli 30 vuotta sitten.
”Haluaisin vain tietää, miksi tätä lääkettä jaetaan edelleen NHS:ssä Tic-Tacsin tapaan jopa joillekin henkilöille, jotka sairastavat vain kohtalaista aknea. Kuinka monen ihmisen on kuoltava tai heidän elämänsä on pilattava, jotta otatte tämän vakavammin?”
Viime kuussa Kanadassa toimiva riippumaton lääketurvallisuusryhmä RxISK vaati Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomaista lisäämään isotretinoiinipakkauksiin varoituslaatikon, jossa potilaille kerrotaan, että ”seksuaaliset haittavaikutukset voivat joskus jatkua määräämättömäksi ajaksi lääkkeen lopettamisen jälkeen; ne voivat ilmaantua hoidon aloittamisen aikana ja pysyä sen jälkeen, tai ne voivat ilmaantua uudelleen tai pahentua, kun lääkkeen ottaminen lopetetaan”.
MHRA kertoi Good Healthille, että vaikka lääkkeeseen ”tunnustetusti liittyy monenlaisia sivuvaikutuksia, näitä riskejä on tasapainotettava hoidon hyödyllisiä vaikutuksia vastaan”. Se sanoi, että isotretinoiini on hyväksytty vain vaikean aknen hoitoon, joka ei ole vastannut muuhun hoitoon.
Britannian ihotautilääkäriyhdistyksen tiedottaja sanoi, että sen jäsenet ”punnitsevat hyvin huolellisesti lääkkeen mahdollisia riskejä ja hyötyjä jokaisen yksittäisen potilaan kohdalla”, ja lisäsi, että on olemassa ”laajaa todistusaineistoa, joka osoittaa, että akne … . voi johtaa huonoon mielialaan, huonoon itsetuntoon ja negatiiviseen kehonkuvaan, millä voi olla joillekin potilaille erittäin haitallinen vaikutus”.
Roche kertoi meille: ”Olemme pahoillamme kuullessamme kenestäkään, jolla on ollut negatiivisia kokemuksia Rochen lääkkeestä.”
Miljoonat potilaat ympäri maailmaa ovat hyötyneet Roaccutanesta, mutta kuten useimmilla lääkkeillä, myös Roaccutanella voi olla sivuvaikutuksia.
”Siksi suosittelemme, että sitä määrätään huolellisesti, että potilaat ymmärtävät, mitä odottaa, kun he ottavat sitä, ja että heitä seurataan tarkasti.”
Ed ja Catherine ovat hyvin tietoisia siitä, miten hänen sairautensa on vaikuttanut perheeseen, sisarestaan Isabellestä, 18, ja isästään Craigista, markkinointipäälliköstä, laajempaan lähipiiriin.
”Ed ja minä haluamme nyt”, Catherine sanoo, ”saada muut ihmiset pysähtymään ja kyseenalaistamaan sen, mitä heille on kerrottu, miettimään tarkkaan riskejä, vaikka niiden kerrottaisiin olevan ”harvinaisia”, ja että ihotautilääkärit ymmärtäisivät, mitä tämä lääke todella voi aiheuttaa lapsille, sen sijaan, että he tyrkyttävät sitä jonkinlaisena nopeana ratkaisuna.
”Se ei ole mikään pikaratkaisu, voin kertoa teille.”