Hankkeen kriitikot väittävät, että edunsaajavaltioiden olisi parannettava oman vetensä hallintaa ennen kuin ne tuovat sitä alueen ulkopuolelta. Bahian piispa Luiz Flávio Cappio ihmettelee myös, miksi vettä viedään, kun São Francisco -joen varrella asuu 3 miljoonaa köyhää, joista monilla ei ole juoksevaa vettä eikä kunnollista sanitaatiota. Hänen mukaansa siirto ”vaatii valtavia resursseja, jotka voitaisiin käyttää muihin hankkeisiin, jotka ovat paljon lähempänä ihmisten todellisuutta”. On myös sanottu, että hanke hyödyttää pääasiassa rikkaampia maanviljelijöitä, joilla on jo olemassa kasteluinfrastruktuuri, eikä sadeveden viljelijöitä, joita kuivuus koettelee eniten. Kriitikot väittävät myös, että Sao Francisco -joen vesi ei riitä kuivana kautena ja että se vaikuttaa vesiekosysteemeihin. Esimerkiksi Sergipen osavaltion kuvernööri João Alves Filho sanoo, että joen ja meren yhtymäkohdassa on jo ”merkkejä kuolevuudesta”. Marco Antônio Tavares Coelho, merkittävä vastustaja, sanoo, että ”kuivuus on sertãon luonnollinen tila” ja että sen kasteleminen olisi kuin ”jään poistaminen pohjoisnavalta”. Vuonna 2001 Maailmanpankin kerrottiin kieltäytyneen rahoittamasta hanketta, koska sen vaikutus köyhyyden ja kuivuuden torjuntaan oli vähäinen.