Yleisesti kaavoitusmääräyksissä todetaan, että maanomistajat voivat käyttää maataan sallittuun pääkäyttötarkoitukseen ja siihen liittyviin liitännäistoimintoihin. Liitännäiskäyttö on maankäyttöä, joka sijaitsee samalla tontilla kuin pääkäyttötarkoitus, mutta on alisteista ja satunnaista. Termi ”liitännäiskäyttö” koskee myös liitännäisrakenteita. Esimerkiksi autotalli voi olla kiinteistön asuinkäyttöön liittyvä lisärakennus, koska se liittyy kohtuullisesti pääkäyttötarkoitukseen kodinomistajan auton säilytyspaikkana ja on alisteinen talon sallitulle pääkäyttötarkoitukselle.
Kaavoitusmääräyksissä määritetään tavallisesti joukko lisäkäyttötarkoituksia, joita maanomistajat ovat odottaneet tavanomaisina ostaessaan kiinteistöjään, koska ne mahdollistavat hyödyllisen lisäkäytön. Esimerkkejä asuinkiinteistöistä ovat autotallit, varastovajat ja aidat sekä viime aikoina myös satelliittiantennit. Samaan aikaan lisäkäyttötarkoituksia, jotka eivät ole sopusoinnussa ympäröivien maanomistajien odotusten kanssa, olisi rajoitettava tai kiellettävä kokonaan.
Yksi yleiseksi lisäkäyttötarkoituksiin liittyväksi kiistakysymykseksi on muodostunut kysymys siitä, voidaanko tällainen käyttötarkoitus rakentaa tontille ennen kuin pääkäyttötarkoitus on perustettu. Voiko esimerkiksi autotallin tai varastovajan rakentaa ennen taloa; tai voiko koirankoppia rakentaa tyhjälle asuintontille? Ilman erityistä kieltä, jossa sallitaan liitännäiskäytön ”itsenäisyys”, liitännäiskäyttöä pidetään laittomana, kunnes siihen liittyvä pääkäyttötarkoitus tai -rakennus on perustettu.
Gary D. Taylor, Iowa State University