Nykyään intiaanisopimuksia koskeva aihe on suljettu tili valtiosääntöoikeudellisessa kirjanpidossa. Maaliskuun 3. päivänä 1871 annettuun intiaanien määrärahoja koskevaan lakiin lisätyllä lisäyksellä säädettiin, että ”tästä lähtien mitään Yhdysvaltojen alueella olevaa intiaanikansaa tai -heimoa ei tunnusteta tai tunnusteta itsenäiseksi kansakunnaksi, heimoksi tai vallaksi, jonka kanssa Yhdysvallat voi tehdä sopimuksia: Edelleen edellytetään, että mitään tässä määräyksessä ei saa tulkita siten, että se mitätöisi tai heikentäisi minkään tällaisen intiaanikansan tai -heimon kanssa aiemmin laillisesti tehdyn ja ratifioidun sopimuksen velvoittavuutta. ”432 Sittemmin kongressin valtuudet peruuttaa tai muuttaa heimojen oikeuksia, jotka on aiemmin myönnetty sopimuksella, on poikkeuksetta pidetty voimassa.433 Säädökset, joilla muutetaan jäsenten oikeuksia heimojen mailla,434 joilla myönnetään oikeus rautatien kulkuun sopimuksella intiaaniheimolle luovutettujen alueiden kautta,435 tai joilla laajennetaan viinaa ja tupakkaa koskevien verolakien soveltamista intiaanialueisiin huolimatta aiemmasta sopimusperusteisesta poikkeuksesta,436 on pidetty voimassa.
Kun sitä vastoin yksittäisille intiaaneille on myönnetty konkreettisia omistusoikeuksia joko sopimuksella tai kongressin säädöksellä, perustuslaki suojaa niitä samassa laajuudessa ja samalla tavalla kuin muiden Yhdysvaltojen asukkaiden tai kansalaisten yksityisiä oikeuksia. Näin ollen tuomioistuin katsoi, että tietyt intiaanien allotit saivat sopimuksen nojalla, jonka mukaan he saivat osittain vastineeksi siitä, että he luopuivat kaikista heimojen omaisuuteen kohdistuvista vaatimuksistaan, osina maa-alueita, jotka eivät olleet verovelvollisia määrätyn ajanjakson ajan, ja että he saivat syntyneet oikeudet vapautukseen osavaltioverotuksesta, joita viides lisäys suojasi siltä, että kongressi ei voisi kumota niitä.437
Tuomioistuimen asialistalla on säännöllisesti jokaisella toimikaudella yksi tai kaksi tapausta, joissa vaaditaan tulkintaa alkuperäisamerikkalaisten oikeuksista, jotka johtuvat jostakin liittovaltion hallitukseen tai osavaltioihin kohdistuvasta sopimusjärjestelystä. Vaikka sopimuksia ei ole neuvoteltu vuosikymmeniin eikä niitä oletettavasti enää koskaan neuvotella, vanhoja sopimuksia koskevat oikeudenkäynnit näyttävät jatkuvan.