- Tiedä
- Vaiheet
- Sosiaaliset-Emotionaalisen kehityksen virstanpylväät esikoulussa
- Vuoden ikä 3
- Vuoden iässä 4
- Vuosi 5
- Esikouluikäiset lapset ja sosiaalis-emotionaalinen kehitys
- Suhteet toisiin
- Itsetuntemus
- Tunteiden säätely
- Itsenäisyys
- Tunnekirjallisuus
- Esikouluikäisten lasten sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tukeminen
- Katso
- Tehdä
Tiedä
Lasten varhaisvuosien emotionaalinen hyvinvointi vaikuttaa voimakkaasti heidän sosiaalisiin suhteisiinsa. Lapset, jotka ovat emotionaalisesti terveitä, pystyvät paremmin luomaan ja ylläpitämään myönteisiä suhteita aikuisiin ja ikätovereihin. Ajattele omia lapsiasi tai muita tuntemiasi lapsia ja heidän sosiaalis-emotionaalisen kehityksensä eri vaiheita heidän kasvaessaan.
Esiopetusikäiset lapset oppivat puhumaan omista tunteistaan ja toisten tunteista. Sosioemotionaaliseen kehitykseen kuuluu kuitenkin muutakin kuin tunteiden ilmaiseminen. Siihen kuuluu vuorottelua, itsenäistymistä rutiinien noudattamisessa, enemmän vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa, mielekkäiden suhteiden solmimista muiden kanssa, tunteiden hallintaa ja myönteisen minäkuvan kehittämistä. Nämä taidot ovat ratkaisevan tärkeitä lasten menestyksekkäälle osallistumiselle koulussa ja kotona sekä heidän kokonaisvaltaiselle kasvulleen. Nämä taidot rakentavat lasten sosiaalis-emotionaalisia taitoja, jotka vaikuttavat heidän menestykseensä koulussa ja elämässä.
Vaiheet
Alla olevassa kaaviossa tarkastellaan tarkemmin, miten esikoululaiset kehittävät sosiaalis-emotionaalisia taitojaan eri ikäkausina. Muista, että on yksilöllisiä eroja siinä, missä iässä lapset saavuttavat nämä virstanpylväät. Virstanpylväitä ei pidä pitää jäykkänä tarkistuslistana lasten kehityksen arvioimiseksi, vaan pikemminkin ohjeina siitä, milloin on odotettavissa, että tietyt taidot tai käyttäytymismallit tulevat esiin pienillä lapsilla, jotta voit valmistautua vastaamaan heidän muuttuviin tarpeisiinsa. Ajattele näitä virstanpylväitä ohjeina, jotka auttavat sinua ymmärtämään ja tunnistamaan lasten tyypillisiä kasvu- ja kehitysmalleja. Voit käyttää näitä virstanpylväitä vastataksesi perhepäivähoitopaikkasi pienten lasten tarpeisiin. Vaikka taulukossa korostetut taidot kehittyvät ennustettavassa järjestyksessä esikouluvuosien aikana, jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Tavoitteenasi on auttaa kaikkia lapsia kasvamaan ja oppimaan kykyjensä mukaisesti.
Sosiaaliset-Emotionaalisen kehityksen virstanpylväät esikoulussa
Vuoden ikä 3
- Kopioi aikuisia ja kavereita
- Esittää kiintymystä kavereita kohtaan ilman kehotusta
- Vaihtaa vuorotellen leikkejä
- Esittää huolenpitoa itkevästä kaverista
- Pukeutuu ja riisuutuu
- Hahmottaa käsitteen ”minun” ja ”hänen” tai ”hänen”
- Ostaa monenlaisia tunteita
- Erottuu helposti perheenjäsenistä
- Voi hermostua suurista muutoksista rutiineissa
Vuoden iässä 4
- Harrastaa mielellään uusien asioiden tekemistä
- On yhä luovempi ja luontevampi tekemisen kanssa.uskomusleikkejä
- Leikkii mieluummin muiden lasten kanssa kuin yksin
- Tekee yhteistyötä muiden lasten kanssa
- Leikkii ”äitiä” tai ”isää”
- Ei useinkaan osaa erottaa, mikä on todellista ja mikä keksittyä-uskoa
- Puhuu siitä, mistä pitää ja mistä on kiinnostunut
Vuosi 5
- Haluaa miellyttää kavereitaan
- Haluaa olla kuin kaverit
- Yhtyy todennäköisemmin sääntöihin
- Tykkää laulaa, tanssia ja näytellä
- On tietoinen sukupuolesta
- Voi erottaa, mikä on todellista ja mikä teeskentelyä
- Osaa enemmän itsenäisyyttä
- On joskus vaativa ja joskus yhteistyöhaluinen
Lähde: Centers for Disease Control and Prevention (2013). Kehityksen virstanpylväät. Sähköinen lähde saatavilla osoitteesta: http://www.cdc.gov/NCBDDD/actearly/pdf/checklists/All_Checklists.pdf
Muista, että odotukset kehityksen virstanpylväistä määräytyvät kulttuuristen arvojen ja mieltymysten mukaan. Joissakin kulttuureissa lasten ei esimerkiksi odoteta ruokkivan itseään itsenäisesti ennen kuin he ovat 3 tai 4-vuotiaita. Toisissa kulttuureissa lasten odotetaan alkavan syödä itsenäisesti jo varhaislapsuudessa ja pikkulapsuudessa. Päivittäisessä vuorovaikutuksessasi lasten ja heidän perheidensä kanssa sinun tulisi muistuttaa itseäsi siitä, että kulttuuri ja perheen prioriteetit vaikuttavat lasten sosiaalis-emotionaaliseen kompetenssiin.
Jos olet huolissasi lapsen kehityksestä, ota yhteyttä kouluttajaan, valmentajaan tai perhepäivähoidon ohjaajaan. Jaa sitten ajatuksesi huolellisesti lapsen vanhempien kanssa. Kuvaile lapsen käyttäytymistä ja syitä, miksi olet huolissasi. Muista, että sinulla on erityisiä huolenaiheita, joita voit kuvailla vanhemmille. Joissakin tilanteissa perhettä saatetaan kannustaa ottamaan yhteyttä joko terveydenhuollon palveluntarjoajaan tai paikalliseen julkiseen koulupiiriin, joka voi järjestää lapselle maksuttoman kehitysseulonnan ja auttaa lasta ja perhettä saamaan apua ja resursseja.
Esikouluikäiset lapset ja sosiaalis-emotionaalinen kehitys
Kun tutkit yllä olevaa taulukkoa, saatat huomata, että virstanpylväät liittyvät sosiaalis-emotionaalisen kehityksen eri puoliin: Jotkut liittyvät lasten kykyyn solmia suhteita muihin ja toiset myönteiseen itsetuntemukseen. Jotkin virstanpylväät liittyvät lasten kykyyn säädellä tai hallita tunteita, ja toiset vastaavat lasten kykyä suorittaa erilaisia tehtäviä itsenäisesti. Tarkastellaanpa tarkemmin näitä sosiaalis-emotionaalisen kehityksen osa-alueita:
Suhteet toisiin
Esiopetusikäiset lapset harrastavat teennäistä leikkiä ystävien kanssa ja käyttävät sanoja ja lauseita ilmaistakseen tunteitaan ja ajatuksiaan. Vaikka he saattavat vielä tarvita aikuisen tukea jakaakseen leluja ja materiaaleja ystävien kanssa, he kehittyvät ajan mittaan omatoimisesti. Esikoululaiset kehittyvät myös kyvyissään ymmärtää ystäviensä tunteita ja reagoida niihin asianmukaisesti. Lapsilla, joilla on terve sosiaalis-emotionaalinen kehitys, on tasapaino kaikkien näiden osatekijöiden välillä.
Itsetuntemus
Esiopetusikäiset lapset parantavat kykyään hallita kehoaan eri toimintojen aikana päivän aikana (esim, istuminen piiritunnilla tai leikkiminen liikuntasalissa), vuorottelemaan ja keskustelemaan ikätovereiden kanssa, tunnistamaan ja käyttämään omia ja toisten nimiä sekä arvioimaan itseään ja tietämään, milloin he tekivät sopivia tai sopimattomia valintoja.
Tunteiden säätely
Esikouluikäiset ilmaisevat monenlaisia tunteita eri tavoin. He saattavat esimerkiksi sanoa: ”Olen järkyttynyt!”. He saattavat sovittaa kasvojen ilmeet iloisiksi, vihaisiksi tai surullisiksi, tai he saattavat nauraa innoissaan. Samalla he parantavat kykyään hallita tunteitaan tilanteeseen ja ympäristöön sopiviksi ja hallita tunteitaan (esim. erottua helposti perheenjäsenistä). Vaikka esikouluikäiset ovatkin pikkulapsia parempia tunteiden säätelyssä, he tarvitsevat edelleen paljon apua ja harjoittelua näiden asianmukaisten käyttäytymistapojen kehittämisessä.
Itsenäisyys
Esikoululaiset, joilla on terve itsenäisyys, noudattavat ennustettavia päivittäisiä rutiineja ja toimintoja perhepäivähoidossa, kotona ja kodin ulkopuolella, esimerkiksi ulkoleikkipaikalla. He saattavat alkaa tunnistaa lempikaverinsa ja pyytää tätä leikkimään, leikkiä itsenäisesti leluilla ja materiaaleilla ja suorittaa monia itsestään huolehtimiseen liittyviä tehtäviä, kuten pukeutuminen, vessassa käynti, välipalojen syöminen, itsensä ruokkiminen tai nukkumaanmenoon valmistautuminen. Itsenäiset esikoululaiset myös kertovat hoitajille päivästään ja oppivat ja käyttävät uutta sanastoa päivittäin.
Tunnekirjallisuus
Tunnekirjallisuus on lasten kykyä nimetä ja puhua omista tunteistaan tai tuntemuksistaan sekä muiden tunteista ja tuntemuksista. Tämä on olennainen osa sosiaalis-emotionaalista kehitystä, koska se auttaa lapsia ymmärtämään omia tunnekokemuksiaan ja samalla auttaa heitä tunnustamaan ja ymmärtämään muiden tunnekokemuksia. Emotionaalinen lukutaito auttaa lapsia ratkaisemaan ongelmia ja säätelemään tunteitaan; nämä taidot ovat olennaisia menestyksen kannalta esikoulussa ja sen jälkeen. Lapset, jotka merkitsevät tunteitaan, puhuvat niistä ja ovat tietoisia niistä, keskittyvät todennäköisemmin päivittäisiin rutiineihin ja toimintoihin ja osallistuvat niihin sekä osallistuvat niihin, ja on epätodennäköisempää, että he turhautuvat helposti, kiukuttelevat liikaa tai toimivat impulsiivisesti.
Monet lapset oppivat tunnistamaan tunteita ja keskustelemaan niistä vuorovaikutustilanteissa tai keskusteluissa, joita käydään reagoivien aikuisten kanssa myönteisten ihmissuhteiden ja tukevien ympäristöjen yhteydessä. Sinun tulisi sisällyttää ohjelmaasi mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen kehittämiseen koko päivän ajan. Voit esimerkiksi jakaa omia tunteitasi tapahtumista tai kokemuksista ja rohkaista lapsia kertomaan omista tunteistaan. Voit myös lukea kirjoja, joissa käsitellään tunteita tai sosiaalista vuorovaikutusta. Tämän oppitunnin Sovita-osiosta löydät lisää esimerkkejä resursseista ja aktiviteeteista, joita voit käyttää lasten emotionaalisen lukutaidon edistämiseen.
Esikouluikäisten lasten sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tukeminen
Lapset oppivat sosiaalis-emotionaalisia taitoja ihmissuhteidensa yhteydessä tarkkailemalla toisten sosiaalista käyttäytymistä, matkimalla sitä ja reagoimalla siihen. Lapset oppivat myös siitä, miten muut reagoivat heidän tunteisiinsa. Sosioemotionaaliset taidot liittyvät läheisesti lapsen perheeseen, kulttuuritaustaan ja varhaisiin kokemuksiin. Lapset oppivat olemalla vuorovaikutuksessa ja muodostamalla suhteita perheensä jäseniin, päivähoitoryhmiin, kouluihin ja yhteisöihin.
Sosiaalis-emotionaalinen oppiminen alkaa pikkulapsuudessa, ja aikuiset ovat vaikutusvaltaisimpia malleja pienille lapsille. Kun hoitajat validoivat lasten tunteet, ottavat huomioon heidän tarpeensa ja ovat reagoivia ja tukevia, esikoululaiset pystyvät paremmin kommunikoimaan tarpeistaan ja tunteistaan ja osoittavat todennäköisemmin tervettä sosiaalis-emotionaalista kehitystä.
Terve sosiaalis-emotionaalinen kehitys on vahvasti yhteydessä reagoivaan hoivaan. Responsiiviset hoitajat ovat kannustavia ja myönteisiä, tarjoavat stimuloivaa materiaalia, leikkivät ja sitoutuvat lasten kanssa, jakavat tapahtumia ja kokemuksia, seuraavat lasten esimerkkiä ja tukevat lasten kiinnostuksen kohteita ja oppimista. Responsiiviset hoitajat suunnittelevat päivän mittaan mielekkäitä tilaisuuksia, joiden avulla lapset voivat harjoitella ja oppia sosiaalisia taitoja. Kun luet tätä osiota, kuvittele, millainen rooli sinulla on hoitamiesi lasten terveen sosiaalis-emotionaalisen kehityksen edistämisessä.
Katso
Tehdä
Huolenpidossasi olevat esikouluikäiset lapset tarvitsevat päivittäin tilaisuuksia osallistua aktiviteetteihin ja rutiineihin, jotka auttavat heitä oppimaan uusia sosiaalis-emotionaalisia taitoja tai harjoittelemaan jo olemassa olevia taitojakin hauskoissa, stimuloivissa ja tukevissa ympäristöissä. Voit käyttää tarkoituksenmukaisesti koko päivän ajan strategioita, joilla tuet pienten lasten sosiaalis-emotionaalista kehitystä. Kehityksen virstanpylväiden ymmärtäminen on tärkeä osa pienten lasten kanssa työskentelyä. Kun opit ja ymmärrät, miten esikouluikäiset lapset kehittävät sosiaalis-emotionaalisia taitoja ja osaamista, voit edistää heidän sosiaalis-emotionaalista oppimistaan ja määrittää, millaiset kokemukset ovat arvokkaimpia. Löydät lisäresursseja lasten sosiaalis-emotionaalisen kompetenssin edistämiseen Sovellukset-osiosta. Ota huomioon seuraavat seikat päivittäisessä vuorovaikutuksessasi esikoululaisten kanssa:
- Vastaudu lasten vuorovaikutuspyrkimyksiin ja rakenna lasten puheiden pohjalta.
- Käyttäydy toistuvasti kehitykselle sopivassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa päivittäisissä kokemuksissasi ja rutiineissasi.
- Seuraa lasten johtolankoja, vihjeitä ja mieltymyksiä.
- Lisää tunnesanoja lasten kanssa käytäviin keskusteluihin.
- Laita saataville kirjoja, joissa käsitellään tunteita ja sosiaalista vuorovaikutusta.
- Kysy lapsilta mielekkäitä kysymyksiä heidän tekemisistään, mielenkiinnon kohteistaan, tapahtumista ja tunteistaan.
- Kannusta lapsia käyttämään sanojaan ja puhumaan ikätovereidensa kanssa ristiriitatilanteissa. Käytä kehitykseen sopivaa kieltä ja tarjoa lapsille keskustelumalleja ja vihjeitä, joita he voivat seurata, jos he tarvitsevat apua ongelman ratkaisemisessa.
- Varmista, että olet herkkä lasten ainutlaatuisille tarpeille, kokemuksille ja taustoille.
- Ota yhteyttä lasten perheisiin ja reagoi heidän tarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä.