Mikä on struuma?
Struuma on suurentunut kilpirauhanen. Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee normaalisti kaulan etuosan alaosassa ja tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka ovat välttämättömiä hyvän terveyden ja energian kannalta. Kun kilpirauhanen on suurentunut, se voi tuottaa liikaa (yliaktiivinen), liian vähän (aliaktiivinen) tai juuri riittävästi kilpirauhashormonia. Useat tekijät voivat johtaa kilpirauhasen laajentumiseen. Yleisin syy struuman syntyyn Yhdysvaltojen ulkopuolella on jodin puute ruokavaliossa. Jodi on elintarvikkeissa (jodioidussa suolassa ja merenelävissä) oleva aine, jota kilpirauhanen käyttää kilpirauhashormonien valmistukseen. Jodin puute ei kuitenkaan ole yleistä Yhdysvalloissa, koska jodia lisätään suolaan ja moniin elintarvikkeisiin.
Mitä kilpirauhashormonit tekevät?
Kilpirauhashormonit kulkeutuvat kilpirauhasesta veren kautta kaikkiin kehon osiin. Ne ohjaavat sitä, miten kehosi käyttää ruokaa energiaksi, ja auttavat kaikkia elimiäsi toimimaan hyvin. Kilpirauhashormonit vaikuttavat aineenvaihduntanopeuteesi eli siihen, kuinka nopeasti tai hitaasti aivosi, sydämesi, lihaksesi, maksasi ja muut kehosi osat toimivat.
Jos aineenvaihduntasi on liian nopea tai hidas, voit huonosti. Jos sinulla ei esimerkiksi ole tarpeeksi kilpirauhashormonia ja aineenvaihduntasi hidastuu, saatat tuntea olosi väsyneeksi ja kylmäksi. Et ehkä polta kaloreita yhtä nopeasti ja voit lihoa. Päinvastoin, jos sinulla on liikaa kilpirauhashormonia, se voi kiihdyttää elimistön aineenvaihduntaa aiheuttaen painonpudotusta yrittämättä, saada sinut tuntemaan olosi väsyneeksi, kiihtyneeksi tai sinulla voi olla nopea sydämen syke ja/tai tiheä suolen toiminta.
Mitkä ovat struuman oireet?
Voi olla, että sinulla on struuma, mutta sinulla ei ole lainkaan oireita, muuta kuin turvotusta kaulan alaosassa. Turvotuksesta johtuen joillakin ihmisillä voi myös olla:
- Kireyttä kurkussa
- Yskää
- Kurkkumaisuutta
- Nielemisvaikeuksia
- Hengitysvaikeuksia
Jos struuma tekee kilpirauhasestasi ali- tai yliaktiivisen, sinulla voi olla myös monenlaisia oireita väsymyksestä ja painonnoususta tahattomaan laihtumiseen, ärtyneisyyteen ja unihäiriöihin.
Mikä aiheuttaa struuman?
Yhdysvalloissa suurentuneen kilpirauhasen (struuma) yleisimmät syyt ovat:
- Hashimoton tauti (johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan)
- Gravesin tauti (johtaa kilpirauhasen yliaktiivisuuteen)
- Kyhmyjä (kyhmyt) kilpirauhasen toisella tai molemmilla puolilla, erityisesti iäkkäillä aikuisilla
Harvinaisempia syitä ovat esimerkiksi raskauden aikana tuotettu hormoni, joka lisää kilpirauhashormonituotantoa, kilpirauhasen tulehdus tai kilpirauhassyöpä. Struuma voi esiintyä myös vastasyntyneellä, jos hänen kilpirauhasensa ei toimi kunnolla ennen syntymää.
Mitkä tekijät lisäävät struuman riskiä?
Riskitekijöitä ovat mm:
- Naisena oleminen (naisilla neljä kertaa useammin kuin miehillä)
- Yli 40-vuotiaana oleminen
- Raskaana oleminen tai vaihdevuodet
- Suvussa esiintyvä autoimmuunisairaus tai struuma
- Olet altistunut säteilylle lapsena tai olet saanut sädehoitoa kaulaan tai rintakehään
- Olet syönyt jodipitoisessa ruokavaliossa
- Jotkut lääkkeet lisäävät myös struuman riskiä.
Miten struuma diagnosoidaan?
Kuka tahansa voi saada struuman milloin tahansa elämänsä aikana. Struuma todetaan usein lääkärintarkastuksen yhteydessä, kun lääkäri tuntee turvotusta kaulassasi. Lääkäri voi käyttää myös muita testejä löytääkseen struuman syyn ja nähdäkseen, kuinka hankala se on, esim:
- Hormonikokeet, jotka osoittavat, onko kilpirauhasesi aliaktiivinen (liian vähän hormoneja) vai yliaktiivinen (liikaa hormoneja)
- Vasta-ainetutkimukset Hashimoton taudin ja Gravesin taudin varalta (tilat, joissa joissa immuunijärjestelmäsi hyökkää kilpirauhasen kimppuun)
- Ultraäänitutkimus, jolla nähdään kilpirauhasesi koko ja se, onko siinä kyhmyjä
- Kilpirauhasen tähystys, jossa käytetään radioaktiivista ainetta kilpirauhasesta otettavan kuvan ottamiseksi, erityisesti jos kilpirauhasesi on yliaktiivinen (ei turvallista, jos olet raskaana tai imetät)
- Muut kaulan tähystykset (CT tai MRI) henkitorven tarkistamiseksi
- biopsia (ultraäänen ja neulan avulla otetaan näyte kilpirauhasestasi testausta varten)
Jos huomaat kaulassasi kyhmyjä tai turvotusta, varaa aika hormonilääkärin vastaanotolle arvioidaksesi kilpirauhasesi.
Millainen on struuman hoito?
Hoito riippuu struuman syystä, koosta ja oireistasi. Hoidon tavoitteena on normalisoida kilpirauhashormonien taso veressä (jos se on epänormaali), pienentää kilpirauhasen kokoa, lievittää paineoireita tai vähentää kilpirauhassyövän riskiä. Jos struuma on pieni ja kilpirauhasesi tuottaa normaaleja määriä kilpirauhashormonia, lääkäri saattaa tarkkailla struumaa ajan mittaan sen sijaan, että aloittaisi hoidon heti.
Mahdollisia hoitoja ovat:
- Lääkkeet, jotka normalisoivat kilpirauhashormonipitoisuutta veressä, jos tuotat liikaa (kilpirauhasen vajaatoiminta) tai liian vähän (kilpirauhasen yliaktiivisuus)
- Radioaktiivinen jodi kilpirauhasen yliaktiivisuuden hoitoon. Jos olet raskaana, suunnittelet raskautta lähitulevaisuudessa tai imetät, tämä hoito ei sovi sinulle.
- Leikkaushoitoa käytetään harvoin. Koko kilpirauhasen tai sen osan poistamista saatetaan kuitenkin suositella, jos kyseessä on suuri struuma, hengitys- tai nielemisvaikeuksia aiheuttava struuma, kilpirauhasen yliaktiivisuus, kyhmyt tai kilpirauhassyöpä.
Kysymyksiä, joita voit kysyä lääkäriltäsi
- Mikä aiheuttaa struumani?
- Mitkä ovat hoitovaihtoehtoni?
- Mitkä ovat kunkin hoitovaihtoehdon riskit ja hyödyt?
- Kauanko tarvitsen hoitoa?
Mitä hoitoa tarvitaan?