Surviving Three Under Four: Tips for Getting Out and About Without Losing Your Mind

Kolme alle nelivuotiasta lasta on useimmiten rasittavaa. Se, että joutuu poistumaan oman kodin ”turvallisuudesta” (ihan yksin) useamman lapsen kanssa, on jotain aivan muuta. Se saa aikuisenkin naisen kyyristelemään pelosta. Olen täysin rehellinen teille; se vaatii melkoista suunnittelua etukäteen. Kun sinulla on näin monta lasta – jotka eivät suoraan sanottuna osaa tehdä juuri mitään itse – kotoa poistuminen hetken mielijohteesta ei vain onnistu. Mutta se, ettei koskaan poistu kotoa, on tylsää. Ja hyvä tapa eristää itsensä ulkomaailmasta. Sinun on päästävä ulos, varsinkin jos sinulla on kouluikäisiä lapsia, jotka ovat aloittamassa pientä sosiaalista elämää.

Olen täällä kertomassa, että se VOI olla mahdollista. Sinun on vain hallittava odotuksiasi sekä kalenteriasi. Tunne rajoituksesi ja suunnittele sen mukaan. Tässä muutama vinkki siihen, miten pääset ulos kotoa useamman lapsen kanssa ja säilytät samalla terveen järjen rippeet.

Pukeudu!

Tämä saattaa kuulostaa vastenmieliseltä tai jopa itsekeskeiseltä, mutta aloita omasta ulkonäöstäsi. Sinun ei tarvitse näyttää koko ajan täydelliseltä, mutta sinun pitäisi yrittää pukeutua (useimmiten).

Vähintäänkin harjata hiuksesi ja hampaasi ja ehkä jopa vaihtaa syljen tahrimainen pyjama pois ennen kimppakyytijonoon menoa. Kunnon suihku voi tehdä ihmeitä mielelle ja likaiselle äititukalle. Monet äidit sanovat, että kun he ottavat aikaa (tai heillä on aikaa) laittaa itsensä kuntoon, he tuntevat olonsa paremmaksi itsestään ja päivästä. (Lue lisää 10 itsestä huolehtimisen välttämättömyydestä äideille TÄSTÄ)

Yritän pukea itseni kuntoon silloin, kun pystyn – lähinnä siksi, että se auttaa minua tuntemaan itseni vähemmän laiskottelijaksi ja enemmän oikeaksi, aikuiseksi aikuiseksi. Olen huomannut, että päiväni sujuvat paljon paremmin, kun otan vähän aikaa itselleni. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että yritän herätä noin kaksi tuntia ennen tyttöjäni. Äiti tarvitsee hieman aikaa itselleni ja satunnaisen suihkun ilman pikkuihmisiä päällä.

Pitäkää vaippalaukku pakattuna ja valmiina.

Hyvä vaippalaukku on kullanarvoinen. Siinä tulisi aina olla runsaasti vaippoja, pyyhkeitä ja välipaloja. Olen huomannut, että on hyödyllistä täyttää vaippakassi joka ilta uudelleen valmistautuakseni siihen, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Aamulla odottaminen ei aina oikein onnistu. Silloin on aina se aamu, jolloin kaikki menee pieleen – aamupalalla kaatuu valtavia määriä nestettä, vaatteista ja kengistä riidellään, koulumatkalla ollaan yli 40 minuuttia jumissa liikenteessä. Voit nimetä mitä tahansa, ja se tapahtuu.

Pakkaan myös reput ja lounaat illalla ja asetan kaikkien vaatteet ja asusteet seuraavaa päivää varten (myös omani). Tiedän, että tämä saattaa kuulostaa hieman äärimmäiseltä, mutta sinun PITÄÄ olla järjestäytynyt. Kun saa asiat tehtyä etukäteen, on aamut paljon helpompia. Muuten et selviä hengissä. Kirjaimellisesti elämä ajaa yli.

Investoi laadukkaaseen lastenistuimeen.

Tuo lastenistuin on noin kuukauden jälkeen aivan liian painava raahattavaksi, eikä rattaiden käyttö ole aina kätevää. Tosielämän esimerkki tässä: Joudun saattamaan isommat tyttöni esikouluun ja äitienpäivänä ulos ilmoittautumaan – kiinnitän vauvan itselleni ja pidän kahta vanhempaa kädestä. Valittavana on monia söpöjä vaihtoehtoja. Varmista vain, että valitset jotain sellaista, jota voit helposti liikutella (sisään ja ulos) itse! Jotkut noista vauvakääreistä voivat olla hieman hankalia, jos et ole supertietoinen siitä, miten ne toimivat.”

Kaksoistakaa rattaat.

Kaksoistakaa rattaat on välttämättömyys useamman lapsen kanssa. Jos löydät sellaisen, jossa on potkulaite (kolmatta lasta varten), se on vielä parempi. Meillä on myös yksittäiset rattaat niitä harvoja tilanteita varten, kun uskaltaudumme rohkeasti ulos perheenä – mieheni työntää kaksoiskärryjä (hän on huomattavasti vahvempi kuin minä), ja minä seuraan yksittäisellä rattaalla.

Pakkaa aina ylimääräistä mukaan.

Säilytä autossa varavaippoja, pyyhkeitä ja vaipanvaihtolautanen. Ylimääräinen vaihtovaate on aina hyödyllistä pitää käsillä.

Pitäkää käsillä maitoa, äidinmaidonkorviketta ja välipaloja.

Koska toinen vauvoistani on vielä niin nuori (vasta kahden kuukauden ikäinen), pidän aina huolen siitä, että minulla on imetyssuojus sekä lounaslaukku (pakastettava), jossa on pullo tai kaksi pulloa pumpattua äidinmaitoa, kun lähdemme matkaan. Vaikka tietäisin, että olen juuri syöttänyt vauvan ja olen poissa vain 30 minuuttia (tai vähemmän). Pakkaan aina muutaman ylimääräisen välipalan isommille lapsille siltä varalta, että meillä on välipalakriisi, kun olemme liikkeellä. Suunnittele aina odottamatonta varten!

Viihde on avainasemassa.

Kirjoja, tabletteja ja muuta viihdettä on aina käsillä, kun olet julkisilla paikoilla. Kun lapsia on useita, asiat voivat mennä nopeasti pieleen.

Pitäkää avaimet aina mukana.

Jos et halua ottaa sitä riskiä, että joudut parkkipaikalle loukkuun riehakkaiden, kuljeskelevien lastesi kanssa, kun kalastelet koko vaippalaukkusi läpi etsien niitä. Tykkään löytää omani ja kantaa ne avaimet osoitettuna – turvallisuussyistä – ennen kuin edes suuntaamme kohti parkkipaikkaa.

Lisää 30 minuuttia aikatauluusi. Aina!

Laskekaa, kuinka kauan teiltä menee aikaa lastata kaikki lapsesi ja heidän tarvittavat tarvikkeensa autoon (ja autosta ulos) – lisätkää sitten vähintään 30 minuuttia siihen, miltä tämä aikataulu näyttää. Mikään ei ole haastavampaa kuin päästä ulos ovesta, kun olet jo myöhässä.

Huolehdi SINUSTA.

Haluatko 15 minuutin mielenterveystauon, kun pääset kotiin? Älä pelkää ottaa sitä. Varmista, että kaikki pienet lapset ovat turvassa (kiinnitettyinä keinuun tai pomppulautaan, pinnasängyssä tai leikkikehässä), ja piiloudu huoneeseesi (hetkeksi), kunnes tunnet olosi vähemmän stressaantuneeksi. En koskaan halua purkaa turhautumistani lapsiin. Yleensä turhautumiseni pyörii kyvyttömyydessäni hallita kaikkia ja kaikkea ympärilläni, eikä se todellakaan ole heidän vikansa. Tällaisina hetkinä minun on otettava rauhoituspilleri ja muistettava, että he ovat vain lapsia. He oppivat. Joskus erityisen stressaavan aamun tai retken jälkeen palkitsen itseni hienolla kupillisella kahvia. (Useimmiten keitän kahvini vain kotona, joten tämä on aina herkkua.)

Ja kun on pakko, älkää pelätkö JÄÄNTÄÄN KOTIIN. Varsinkin silloin, kun sitä todella, todella tarvitsee. Asiat voivat odottaa, mutta mielenrauhasi ei. Kaikella elämässä on aikansa. Myönnän, että pienelle perheelleni tämä on hektinen kausi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi muuttua erakoiksi. Meidän on vain pakattava mukaan ylimääräinen annos kärsivällisyyttä, ennen kuin lähdemme tien päälle.