Kerrattaessa Kiinassa vuonna 1920 tapahtuneita suuria tapahtumia moni luultavasti ajattelee ensimmäisenä maan meneillään olevaa sotapäällikkökautta ja taistelua ulkomaisia valtoja vastaan. Yksi merkittävä tapahtuma saattaa kuitenkin jäädä mainitsematta: massiivinen maanjäristys, joka iski Gansuun 16. joulukuuta.
Katastrofi, joka tunnetaan vuoden 1920 Haiyuanin maanjäristyksenä, tapahtui kello 19.06 paikallista aikaa, ja sen epikeskus sijaitsi Haiyuanissa, joka oli tuolloin Gansun piirikunta, mutta nykyään osa Ningxia Huin autonomista aluetta.
Katastrofin mittakaavasta on eriäviä kertomuksia, joidenkin lähteiden mukaan kyseessä oli 8,5 magnitudin järistys Richterin asteikolla, joka mittaa maanjäristyksen seismisiä aaltoja, kun taas toisten mukaan järistyksen magnitudi oli 7,8. Lähteet ovat kuitenkin yksimielisiä järistyksen seismisestä voimakkuudesta, joka saavutti korkeimman tason Mercallin voimakkuusasteikolla, joka mittaa maanjäristyksen havaittuja vaikutuksia.
Sohu.comin mukaan katastrofin vapauttama voima vastasi kahden miljardin metrisen tonnin TNT:tä, ja 96 maanjäristyksiä valvovaa elintä ympäri maailmaa on rekisteröinyt järistyksen aiheuttamia järistyksiä. Lisäksi kerrotaan, että jälkijäristykset jatkuivat alueella vielä kolme vuotta tapahtuman jälkeen.
Kuva Sohu.comin kautta
Viimeisimmät, vuonna 2010 julkaistut tilastot osoittavat, että maanjäristyksessä kuoli ainakin 273 400 ihmistä eri puolilla provinssia, ja Haiyuanin maakunnassa kuoli 73 604 ihmistä, lähes puolet maakunnan koko väestöstä.
Katastrofi vaikutti 20 000 neliökilometrin laajuisella alueella, ja ainakin neljä piirikuntaa ja kymmeniä kyliä 200 kilometrin säteellä epikenteristä tuhoutui täysin.
Pohjan halkeamia, suuria maanvyöryjä, patoutuneita järviä sekä muutoksia jokien uomissa seurasi myös monilla alueilla ympäri maakuntaa katastrofin jälkeen.
Kuva Sohu.comin kautta
Kiinan luoteisosassa sijaitsevan Gansun väestö on levittäytynyt laajalle alueelle. Näin ollen voi helposti ihmetellä, miksi kuolonuhrien määrä ylittää vuoden 1923 Suuren Kanton maanjäristyksen (lähes 150 000) ja vuoden 1976 Tangshanin maanjäristyksen (242 769) luvut, jotka molemmat tapahtuivat väkirikkaammilla alueilla.
Näennäisten syiden, kuten järistyksen voimakkuuden, lisäksi on tosiaan muitakin syitä, jotka johtivat tällaiseen tuhoon.
Ensiksikin Gansu sijaitsee Loess-tasangolla, jossa maaperä on kuivaa ja löysää. Tämä tekee maakunnasta erittäin alttiin maanjäristyksille. Lisäksi monet ihmiset asuivat katastrofin tapahtuessa luolamaisissa taloissa, joista monet romahtivat helposti iskun aikana.
Toiseksi asianmukaisten kuljetus- ja viestintäyhteyksien puute vaikeutti tiedon ja tavaroiden sujuvan kulun varmistamista. Guo Zengjian, yksi kuudesta tutkijasta, jotka lähetettiin suorittamaan maanjäristyksen tutkimuksia, muisteli, että ”Pekingin sanomalehdissä ei pystytty edes määrittelemään maanjäristyksen tarkkaa sijaintia… ja kesti päiviä saada selville, mitä oli tapahtumassa.”
Kolmanneksi, Beiyangin hallituksesta, joka tuolloin johti maata, tuli korruption pesäke, ja se pussitti suuria osia avustusrahoista.
Viimeiseksi, mutta ei vähäisimpänä, maanjäristys tapahtui keskellä talvea, ja keskimääräinen korkeus merenpinnasta vaihteli 1 500 ja 3 000 metrin välillä; monet maanjäristyksestä selvinneet ihmiset päätyivät kuolemaan äärimmäiseen kylmyyteen, ja tilannetta pahensi se, että usein toistuvat jälkijäristykset saivat eloonjääneet pelkäämään minkään muun kuin tilapäisten suojien rakentamista.
Muutamia tarinoita historiasta tältä päivältä löydät klikkaamalla täältä.
Klikkaa tästä.