Kuvataiteilijan näkemys 51 Pegasi b:stä kiertämässä emotähteään. Kuva Seth Shostakin/SPL:n kautta.
Lokakuun 6. päivä 1995. Tänä päivänä tähtitieteilijät Michel Mayor ja Didier Queloz ilmoittivat löytäneensä ensimmäisen planeetan, joka kiertää kaukaisen auringon kaltaista tähteä. Myöhemmin he julkaisivat löydöksensä Nature-lehdessä artikkelissa, jonka otsikkona oli yksinkertaisesti A Jupiter-Mass Companion to a Solar-type Star.
Tähti oli 51 Pegasi, joka sijaitsi noin 50 valovuoden päässä tähtikuviomme Pegasus Lentävän hevosen suunnalla. Tähtitieteilijät nimesivät uuden planeetan virallisesti 51 Pegasi b:ksi, ekstrasolaarisille planeetoille jo päätetyn nimikkeistön mukaisesti. B tarkoittaa, että tämä planeetta oli ensimmäinen löydetty emotähteään kiertävä planeetta. Jos 51 Pegasi -tähdelle joskus löydetään lisää planeettoja, ne nimetään c-, d-, e-, f-planeetoiksi ja niin edelleen. Toistaiseksi tämä planeetta on ainoa tunnettu planeetta tässä järjestelmässä.
Tähtitieteilijät kutsuvat 51 Pegasi b:tä muillakin nimillä. Bellerophoniksi sen nimesi tähtitieteilijä Geoffrey Marcy, joka auttoi vahvistamaan sen olemassaolon ja joka noudatti käytäntöä nimetä planeetat kreikkalaisten ja roomalaisten mytologisten hahmojen mukaan. Bellerophon oli kreikkalaisen mytologian hahmo, joka ratsasti siivekkäällä hevosella Pegasuksella. Myöhemmin Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto nimesi tämän planeetan NameExoWorlds-kilpailussaan Dimidiumiksi – latinaksi puoliksi, mikä viittaa sen massaan, joka on vähintään puolet Jupiterin massasta.
Jää nähtäväksi, hyväksyvätkö tähtitieteilijät IAU:n nimiehdotuksen vai onko 51 Pegasi b:llä, kuten niin monilla tähtitieteen kohteilla, jatkossakin useita nimiä.
51 Pegasi b oli ensimmäinen, mutta nyt tunnemme tuhansia eksoplaneettoja. Vuoteen 2019 mennessä tähtitieteilijät ovat löytäneet yli 4000 eksoplaneettaa.
Mutta 51 Pegasi b tulee aina olemaan ensimmäinen tunnettu, joka kiertää aurinkomme kaltaista tähteä.
Mitä tiedämme nykyään 51 Pegasi b:stä, tästä maailmasta, jonka paikka tähtitieteen historiassa on niin varma? Sen massa on noin puolet Jupiterin massasta, ja sen halkaisijan uskotaan olevan suurempi kuin Jupiterin (aurinkokuntamme suurimman planeetan), vaikka sen massa on pienempi. 51 Pegasi b kiertää hyvin lähellä emotähteään ja tarvitsee vain neljä päivää kiertääkseen tähtensä, kun taas Maamme kiertää Aurinkoa 365 päivää ja Jupiter 12 vuotta. Toisin sanoen 51 Pegasi b kiertää hyvin lähellä tähteään.
Tiedetään myös, että tämä planeetta on vuorovesilukittunut tähteensä, aivan kuten kuumme on vuorovesilukittunut Maahan ja näyttää sille aina samat kasvot. Sitä kutsutaan nykyään kuumaksi Jupiteriksi.
Exoplaneetoista näkemäsi yksityiskohtaiset kuvat, kuten tämän postauksen yläosassa oleva kuva, ovat aina taiteilijoiden konsepteja. Edes suurimmat maalliset teleskoopit eivät pysty näkemään kaukaisia aurinkoja kiertäviä planeettoja läheskään näin yksityiskohtaisesti. Parhaimmillaan ne näyttävät maallisten teleskooppien läpi pisteiltä. Silti eksoplaneettojen – esimerkiksi niiden ilmakehän ja mahdollisen elämän – analysointi on NASA:n ja monien tähtitieteilijöiden ensisijainen tavoite tulevina vuosina.
Asettele, että ennen 51 Pegasi b:tä eksoplaneettojen – oman aurinkokuntamme ulkopuolisten maailmojen – etsiminen oli äärimmäisen vaikeaa. Kun tähtitieteilijät alkoivat tosissaan etsiä niitä, he etsivät vuosikymmeniä ennen kuin löysivät yhtään. Läheskään kaikissa tapauksissa eksoplaneetat eivät näy emotähtiensä valossa, ja tähtitieteilijöiden oli kehitettävä nokkelia tekniikoita niiden löytämiseksi. Kuten monet muutkin aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat, 51 Pegasi b löydettiin radiaalinopeusmenetelmällä. Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja siitä, miten tähtitieteilijät löytävät eksoplaneettoja.
Kuukalenterit ovat täällä! Hanki vuoden 2020 kuukalenterit jo tänään. Niistä saa loistavia lahjoja. Menevät nopeasti!
Katsele suurempana. | Ensimmäisen auringon kaltaisen tähden ympärillä olevan eksoplaneetan – 51 Pegasi b – merkittävä löytö sai tähtitieteilijät kyseenalaistamaan sen, mitä he tiesivät maailmankaikkeudestamme. Se käynnisti uusien maailmojen etsinnät. Infografiikka NASA/JPL-Caltechin kautta.
Alarivi: Lokakuun 6. päivänä 1995 tähtitieteilijät Michel Mayor ja Didier Queloz ilmoittivat löytäneensä ensimmäisen planeetan, joka kiertää kaukaisen auringon kaltaista tähteä. Tämä planeetta on nimetty 51 Pegasi b:ksi.
Deborah Byrd loi EarthSky-radiosarjan vuonna 1991 ja perusti EarthSky.org-sivuston vuonna 1994. Nykyään hän toimii tämän verkkosivuston päätoimittajana. Hän on saanut lukuisia palkintoja yleisradio- ja tiedeyhteisöiltä, muun muassa asteroidi 3505 Byrd on nimetty hänen kunniakseen. Byrd on toiminut tiedeviestijänä ja kouluttajana vuodesta 1976, ja hän uskoo, että tiede on maailman hyvää edistävä voima ja 21. vuosisadan elintärkeä työkalu. ”EarthSkyn toimittajana toimiminen on kuin isännöisi suuria maailmanlaajuisia juhlia siisteille luonnonystäville”, hän sanoo.