Tässä tutkimuksessa muodostettiin uusia polttoaineseoksia lisäämällä 3-10 tilavuusprosenttia asetonia tavalliseen bensiiniin. Kirjoittajan parhaan tiedon mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun asetoniseosten vaikutusta on tutkittu bensiinikäyttöisessä moottorissa. Sekoitettujen polttoaineiden energiatehokkuutta ja epäpuhtauspäästöjä testattiin käyttämällä yksisylinteristä ja nelitahtista SI-moottoria (kipinäsytytys). Kokeelliset tulokset osoittivat, että AC3-polttoaineseos (3 tilavuusprosenttia asetonia + 97 tilavuusprosenttia bensiiniä) on puhtaaseen bensiiniin verrattuna edullisempi pakokaasujen lämpötilan, sylinterin sisäisen paineen, jarrutehon, vääntömomentin ja tilavuushyötysuhteen osalta noin 0,8 %, 2,3 %, 1,3 %, 0,45 % ja 0,9 %. Kun asetonipitoisuus kasvaa seoksissa, moottorin suorituskyky paranee, ja paras suorituskyky saavutettiin tässä tutkimuksessa AC10-polttoaineseoksella. Erityisesti pakokaasujen lämpötila, sylinterin sisäinen paine, jarruteho, vääntömomentti ja volumetrinen hyötysuhde kasvoivat noin 5 %, 10,5 %, 5,2 %, 2,1 % ja 3,2 % puhtaaseen bensiiniin verrattuna. Lisäksi asetonin käyttö bensiinin kanssa vähentää pakokaasupäästöjä keskimäärin noin 43 prosenttia hiilimonoksidin, 32 prosenttia hiilidioksidin ja 33 prosenttia palamattomien hiilivetyjen osalta. Moottorin suorituskyvyn ja epäpuhtauspäästöjen paraneminen johtuu asetonin suuremmasta happipitoisuudesta, lievästä laihdutusvaikutuksesta, vähäisemmästä kolhiintumisalttiudesta ja suuresta liekkinopeudesta verrattuna puhtaaseen bensiiniin. Lopuksi tässä työssä ehdotetaan asetonin palamismekanismia bensiinikäyttöisissä moottoreissa; tässä työssä korostetaan asetonin palamisen kahta pääpolkureittiä; lisäksi tunnustetaan CO:n, CO2:n ja UHC:n (palamattomien hiilivetyjen) muodostumis- ja hapettumismekanismit. Tällaista asetonin mekanismia käytetään asetonin palamisen ymmärtämiseksi paremmin kipinäsytytysmoottoreissa.