(ă-bor′shŏn)
Spontaani tai indusoitu raskauden keskeytys ennen kuin sikiö saavuttaa elinkelpoisen iän. Elinkelpoisuuden oikeudellinen määritelmä (yleensä 20-24 raskausviikkoa) vaihtelee osavaltioittain. Jotkut ennenaikaiset vastasyntyneet, joiden raskausviikko on alle 24 viikkoa tai paino alle 500 g, ovat elinkelpoisia. Spontaanin raskaudenkeskeytyksen oireita ovat vatsakrampit ja emätinverenvuoto, johon joskus liittyy hyytymien tai kudospalojen kulkeutumista.
ETIOLOGIA
Yleisimpiä spontaaneihin raskaudenkeskeytyksiin johtaneita syitä ovat alkion virheellinen kehitys, joka johtuu kromosomipoikkeavuuksista, istukan poikkeavuuksista, hormonitoiminnan häiriöistä, akuuteista tartuntataudeista, vakavasta traumasta ja sokista. Muita syitä ovat kohtuun liittyvät ongelmat, immunologiset tekijät ja tiettyjen lääkkeiden käyttö.
POTILASHUOLTO
Hoidon arviointiin kuuluu elintoimintojen, nestetasapainon sekä abortin tilan ja edistymisen seuranta. Historiatietoihin on sisällyttävä raskauden kesto, Rh-status sekä aborttioireiden alkamisajankohta, tyyppi ja voimakkuus. Emätinverenvuodon luonne ja määrä merkitään muistiin, ja mahdollisesti poistunut kudos (alkio tai sikiö) säilytetään laboratoriotutkimuksia varten. Potilas arvioidaan sokin, sepsiksen ja disseminoituneen intravaskulaarisen koagulaation varalta.
Terveydenhuollon ammattihenkilö pysyy potilaan luona mahdollisimman paljon auttaakseen lievittämään ahdistusta, on tietoinen potilaan selviytymismekanismeista ja on valppaana havaitessaan reaktioita, kuten surua, vihaa, syyllisyyttä, surua, masennusta, helpotusta tai onnellisuutta.
Mikäli valinnainen raskaudenkeskeytyksen tekeminen tai raskaudenkeskeytyksen kirurginen loppuunsaattaminen osoittautuu tarpeelliseksi, toimenpiteestä ja sen odotettavissa olevista aistimuksista selvitetään, ja potilaalle annetaan yleinen leikkauksen aikainen hoito. Jos potilas on Rh-negatiivinen ja Coombsin testi negatiivinen (ei isoimmuuni) ja jos raskaus on ylittänyt 8 raskausviikkoa, Rho(D) annetaan määräysten mukaisesti 72 tunnin kuluessa abortista. Määrättyjä nesteitä, oksitosiinilääkkeitä, antibiootteja ja verensiirtoja annetaan tarpeen mukaan.
Abortin jälkeen potilasta ohjeistetaan ilmoittamaan liiallisesta verenvuodosta (yli kymmenen senttimetrin kokoiset hyytymät), kivusta, tulehduksesta tai kuumeesta ja välttämään yhdyntää, tamponin käyttöä, suihkuttelua tai minkään muun aineen asettamista emättimeen seurantatutkimukseen saakka.