16-vuotias Connor sai järkyttävän diagnoosin, kun hänen keuhkonsa romahti: Se, mitä hän luuli urheiluun liittyväksi turvotukseksi reidessä, oli itse asiassa pahanlaatuinen luukasvain. Hän kävi läpi solunsalpaajahoidon ja sen jälkeen leikkauksen, jossa osa hänen reisiluustaan ja polvinivelestään korvattiin metalliproteesilla. Heti leikkauksesta toipumisen jälkeen hän aloitti fysioterapian. ”Hän raataa itsensä hengiltä”, sanoo hänen isänsä Matt, ja hänen kuntoutusmatkansa on kirurgin mukaan ”mahtava.”
Connor on erinomainen lukio-urheilija, sekä jalkapallojoukkueensa pelinrakentaja että – mikä on hänen todellinen intohimonsa – baseball-joukkueensa syöttäjä. Lämmitellessään jalkapallopeliä varten hänen keuhkonsa romahti yhtäkkiä, ja hän haukkoi henkeä. Paikallisessa sairaalassa Connor mainitsi kipua ja turvotusta oikeassa reidessään, josta hän ei ollut aiemmin kertonut vanhemmilleen tai valmentajilleen. ”Hän ei ollut valittanut jalasta lainkaan”, Matt kertoo. ”Hän oli pelannut edellisellä viikolla jalkapallo-ottelussa ja lämmitteli toista peliä varten.”
Lääkärit asettivat rintakehään putken ja ottivat röntgenkuvan jalasta, jossa paljastui suuri kasvain. Connor kuljetettiin välittömästi Philadelphian lastensairaalaan (Children’s Hospital of Philadelphia, CHOP).
Kaksi ykkössijalle sijoittunutta ohjelmaa tekevät yhteistyötä hoitosuunnitelman laatimiseksi
CHOP:ssa päivystysosaston lääkäri odotti perhettä, ja Connor otettiin sisään. Hänet ottivat vastaan lääketieteen tohtori Rochelle Bagatell, kiinteisiin kasvaimiin erikoistunut lasten onkologi, ja lääketieteen tohtori Alexandre Arkader, ortopedian osaston ja onkologian osaston hoitava kirurgi, joka on erikoistunut luu- ja pehmytkudoskasvainten hoitoon. CHOP:n ortopedian ja onkologian ohjelmat ovat molemmat U.S. News & World Report -lehden mukaan sijalla 1 maan lasten erikoisohjelmissa, ja niillä on poikkeuksellista kokemusta yhteistyöstä Connorin kaltaisissa tapauksissa.
Luukasvaimet voivat näyttää yksinkertaiselta turvotukselta, joka johtuu lihaksen mustelmasta. ”Kasvaimet alkavat luusta, mutta kasvavat nopeasti luun ympärillä ja muodostavat pehmytkudosmassan, joten useimmat potilaat kuvaavat sitä turvotukseksi”, Arkader sanoo. ”Mutta itse asiassa kasvain kasvattaa raajan ympärysmittaa.”
Bagatell ja Arkader epäilivät heti osteosarkoomaa, harvinaista ja aggressiivista luusyövän muotoa. CHOP:n toimenpideradiologian tiimin suorittama minimaalisesti invasiivinen biopsia vahvisti diagnoosin nopeasti. Romahtaneen keuhkon vuoksi ja myös sen tarkistamiseksi, oliko syöpä levinnyt muualle kehoon, Connorille otettiin rintakehän kuvantaminen, joka valitettavasti osoitti, että syöpä oli levinnyt hänen keuhkoihinsa. PET-kuvaus osoitti, ettei syöpä ollut levinnyt mihinkään muualle.
Connorille aloitettiin 10 viikkoa kestävä solunsalpaajahoito, jota Bagatell kutsuu ”hyvin myrkylliseksi ja vaikeaksi hoitomuodoksi”, mutta hän selviytyi siitä Mattin mukaan hämmästyttävän hyvin: ”Päivän tai kaksi hän tunsi olonsa surkeaksi, mutta sitten hän toipui taas.”
Seuraavaksi Connorille tehtiin raajojen pelastava leikkaus. Arkader poisti häneltä kasvaimen ja noin 40 prosenttia Connorin reisiluusta ja rekonstruoi luun ja polvinivelen metalliproteesin avulla.
Mattin on vaikea selittää, miltä tuntui nähdä, kun hänen poikansa diagnosoitiin ja hoidettiin syöpään: ”Et tiedä, miten vastata tai reagoida”. Hän kuitenkin ihailee sitä, miten hänen poikansa selviytyi koettelemuksesta: ”Hän osoitti niin paljon kestävyyttä ja sitkeyttä.”
Connorin optimismi tulevaisuuttaan kohtaan sai merkittävän sysäyksen, kun hänen lukion jalkapallovalmentajansa järjesti puhelinsoiton Connorin ja Casey O’Brienin välille. Casey O’Brien on Minnesotan yliopiston harjoittelija, jolla diagnosoitiin vasempaan reisiluun osteosarkooma 13-vuotiaana ja joka leikattiin samalla leikkauksella kuin Connor.
”Erittäin merkittävä” toipuminen solunsalpaajahoidon ja leikkauksen jälkeen
Pian leikkauksesta toipumisen jälkeen Connor aloitti loput solunsalpaajahoidostaan ja aloitti samanaikaisesti fysioterapian. ”Hän oli niin sitoutunut kuntoutukseensa”, Bagatell sanoo.
Arkader ylistää vuolaasti: ”Näyttävintä on hänen toipumisensa – yksi huomattavimmista, mitä olen koskaan nähnyt nopeuden, päättäväisyyden ja omistautumisen suhteen.”
Perheellä on samanlaisia ylistyssanoja, kun puhutaan Connorin saamasta hoidosta: ”CHOP-kokemuksemme on ollut ilmiömäinen”, Matt sanoo.”
Connoria seurataan edelleen syöpään viittaavien merkkien varalta, ja muutama kuukausi jalkaleikkauksen jälkeen tehdyssä tähystyksessä havaittiin kaksi syöpäkasvaimen aiheuttamaa keuhkokyhmyä, jotka piti poistaa kirurgisesti. Mutta yhdeksän kuukautta raajan pelastamisen jälkeen hän osallistuu kontaktittomiin jalkapalloharjoituksiin ja käy lenkillä. Keuhkoleikkaus on toistaiseksi rajoittanut hänen heittokykyään, mutta hän on päättänyt pelata baseballia yliopistossa. ”Hän ei ole horjunut kertaakaan”, Matt sanoo.