Absoluuttinen basofiililuku (soluja/L) voidaan määrittää laskemalla manuaalisesti perifeerisen veren preparaatit tai käyttämällä solujen laskentakammioita sekä automaattisilla hematologisilla analysaattoreilla ja fluoresenssivirtaussytometrialla. Perifeerisen veren preparaattien manuaalista basofiilien laskentaa pidetään nykyisin vertailumenetelmänä, vaikka tämän menetelmän rajoitukset (jakauma-, havaitsija- ja tilastovirheet) tunnustetaan laajalti. Automaattisten hematologisten analysaattoreiden etuna on suurempi laskettujen solujen määrä ja suuri läpimeno, mutta niiden analyyttinen suorituskyky basofiilien laskennassa on epäjohdonmukainen. Verenkierrossa olevien basofiilien virtaussytometrinen laskenta monoklonaalisten vasta-aineiden avulla on kehitteillä uutena vertailumenetelmänä perifeerisen veren absoluuttisen basofiilimäärän määrittämiseksi. Basofiilien laskennalle fluoresenssivirtaussytometriaa käyttäen on ominaista suuri tarkkuus ja tilastollinen paremmuus. Uusia innovatiivisia tekniikoita absoluuttiseen solulaskentaan ovat ImageStream-tekniikka ja veren laskenta sirulla, mutta niiden analyyttistä suorituskykyä absoluuttisen basofiililaskennan osalta ei ole vielä vahvistettu. Tässä kuvataan erilaisia tekniikoita absoluuttiseen basofiilien laskentaan perifeerisessä veressä, mukaan lukien manuaaliset basofiilien laskennat preparaateista ja hemosytometreistä sekä virtaussytometriset menetelmät, joissa käytetään kaksoisplatformia, helmi-pohjaisia ja volumetrisiä menetelmiä.