Aika, joka tarvitaan erosta toipumiseen, on ollut klassinen keskustelunaihe. Jos kuulut ”Sex and the City” -leiriin, seuraat, että siihen kuluu noin puolet suhteeseen nähden.
Toiset taas vakuuttavat, että särkyneen sydämen parantumiselle ei voi asettaa aikarajaa (myös loistava tekosyy syödä naamasi irti ja itkeä KFC-ämpäriin reilusti yli vuoden).
Ja jos olet Taylor Swift, olet aika lailla kusessa.
Jos ystäväsi vaivaa sinua vielä puoli vuotta myöhemmin eron yksityiskohdilla käyttäen mitä tahansa edellä mainituista perusteluina surkeudelleen, voit nyt hiljentää hänet tällä havainnolla: Journal of Positive Psychology -julkaisussa tutkijat havaitsivat, että 11 viikkoa eron kokemisen jälkeen 71 prosenttia osallistujista pystyi näkemään suhteensa positiivisessa valossa.
He olivat samaa mieltä positiivisten väittämien kanssa, kuten ”Olen oppinut paljon itsestäni”, ”Olen kasvanut ihmisenä” ja ”Olen tavoitteellisempi”. Vähän niin kuin se Britney Spearsin kappale ”Stronger”.”
Totta kai saatat edelleen haluta pilata ex-kumppanisi elämän (rauhoitu, Taylor), mutta ainakin ymmärrät, että omasi ei ole vielä kokonaan ohi.
Noin kolmen kuukauden kuluttua suhtaudut kokemukseen positiivisemmin kuin silloin, kun erosit ensimmäisen kerran ja ajattelit tuhlanneesi elämäsi parhaat vuodet (ei, se tapahtui oikeastaan jo peruskoulussa – päiväuniaika, ilmaiset välipalat, värikynistä stressaaminen — mies, meillä oli hyvä!).”
Mielenkiintoista on, että nämä tulokset pitivät paikkansa riippumatta siitä, oliko kyseessä dumppaaja vai dumppaaja. Jos olet yksi niistä ihmisistä, jotka tuntevat huonoa omaatuntoa suhteen lopettamisesta, älä huoli, exäsi vihaa sinua silti, te molemmat pääsette siitä yli.
Mutta tiede ei lopu tähän (paitsi jos olemme Bushin hallinnon alaisuudessa). Stony Brookin yliopiston tutkijoiden mukaan existä on niin vaikea päästää irti siksi, että he ovat oikeasti säröjä. Kyllä, aivosi ovat riippuvaisia rakkaudesta. Tällä kertaa se on vähän niin kuin Robert Palmerin laulussa.
Kun huomaat kirjoittavasi ällöttäviä sähköposteja, jättäväsi humalassa epätoivoisia ääniviestejä ja kyttääväsi hänen sisäänkirjautumispisteitään Foursquaren kautta, syytä siitä nucleus accumbensia, palkitsemiseen liittyvää aivojen aluetta, jonka tutkijat uskovat kätkevän sisäänsä tuota addiktiota.
Kuinka silloin, kun kynäilit todellisen oodin entisen poikaystäväsi penikselle? Joo, se johtui täysin huumeiden puheista.
Ja koska eroamiset ovat todella syvältä, on vielä enemmän todisteita siitä, ettemme ole varustautuneet käsittelemään niitä hyvin. Psychological Science Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että sykkeemme itse asiassa hidastuu, kun meidät yllättäen hylätään.
Se heikko tunne, jonka tunnet, kun tyttöystäväsi sanoo: ”Meidän on puhuttava”, on hyvin todellinen, ja se voisi selittää, miksi eron jälkeen tunnemme olomme niin hidastuneeksi ja uupuneeksi.
Kaikki ne kerrat, kun exäsi yrittää ryömiä takaisin luoksesi ja sanoo: ”Tämä ero sattuu minuun sisimmässäni”, ja ajattelet, että hän vain dramatisoi asiaa hieman? No, en halua ottaa kantaa, mutta eron aiheuttama kipu on todellakin todellista kipua.
Neurokuvantamistutkimuksissa on havaittu, että hylkääminen, jopa tuntemattoman ihmisen taholta, aktivoi aivoissa samanlaisia alueita, kun koemme fyysistä kipua.
Meidän olisi ehkä pitänyt uskoa häntä, kun hän sanoi: ”Tuntuu kuin sydämeni olisi revitty rinnastani ja murskattu metallilusikalla.”
Muistakaa kuitenkin Kelly Clarksonin hirvittävällä lauluäänellä: ”Mikä ei tapa sinua, tekee sinusta vahvemman.” Ja kaikkeen muuhun on olemassa suklaakakkua ja perunalastuja.
Surua ja epätoivoa on valitettavasti myös osa eroprosessia. Vaikka emme luultavasti tarvitsekaan tiedettä kertomaan meille tätä, eräässä toisessa aivoskannaustutkimuksessa erostaan syvästi järkyttyneillä henkilöillä havaittiin aivojen aktiivisuusmalleja, jotka sopivat krooniseen masennukseen ja surullisuuteen.
Joka vaikuttaa melko ilmeiseltä, kun otetaan huomioon, että useimmat meistä haluavat piiloutua makuuhuoneeseensa, kuunnella surullisia lauluja ja teeskennellä, ettemme hyppää kovan eron jälkeen.
Seuraavasti ne, jotka olivat yhä kiinni exässä yli kuusi kuukautta sen jälkeen, kun he olivat katkaisseet suhteet, löysivät lisäksi ”aivokuvioita, jotka ovat johdonmukaisia masennuksen kanssa, kuten vähentynyttä aktiivisuutta insulassa ja anteriorisessa ja posteriorisessa cingulaarisessa aivokuoressa”.”
Tämä on akateemista puhetta sille, että kun olet todella, todella surullinen, myös neurologinen tilasi on heikentynyt.”
Kuka yhtäkkiä himoitsee Zoloftia?!
Kiitos, tiede, siitä, että teet järkeä jostain sellaisesta, joka sillä hetkellä, kun meistä tuntuu siltä, että siinä ei ole mitään järkeä.