Tiglath-pileser III (hallitsi 745-727 eaa.), Assyrian kuningas, oli kyvykäs soturi ja hallintomies, joka loi perustan myöhäis-Assyrian valtakunnalle.
Tiglath-pileser eli assyrialaisittain Tukulti-apal-Eshara oli lähes varmasti adoptoitu nimi, joka valittiin jonkun aikaisemman soturikuninkaan kunniaksi. Hän nousi valtaistuimelle palatsivallankumouksen seurauksena, jossa Ashurnirari V murhattiin. Assyria oli menettänyt itäisiä ja pohjoisia alueitaan pitkäaikaiselle viholliselleen Urartulle, Vanin kuningaskunnalle, ja sen seurauksena se oli menettänyt pääsyn Anatolian kaivoksiin. Assyria tarvitsi kyvykkään johtajan, joka voisi palauttaa 9. vuosisadan suurten kuninkaiden saavuttaman arvovallan ja taloudellisen edun. Tiglath-Pileser oli tällainen johtaja.
Kuninkaan ensimmäinen tehtävä oli palauttaa järjestys Babyloniassa, jossa oli vallinnut anarkia lähes 50 vuoden ajan. Sitten vuonna 742 eaa. hän marssi länteen Urartun organisoimaa Syyrian ja Kaakkois-Anatolian aramealaisten kuningaskuntien liittoumaa vastaan. Sitä seuranneessa taistelussa hän ajoi Urartun kuninkaan Sarduriksen pakoon. Vuonna 738 Tiglath-Pileser oli jälleen lännessä; useita aramealaisia kaupunkeja kukistettiin, ja Israel, Tyyro ja Byblos kuuluivat niihin valtakuntiin, jotka maksoivat veroa.
Vuonna 734 Juudan kuningas Ahas vetosi Assyrian apuun vihollisiaan Damaskosta ja Israelia vastaan. Samaria avasi porttinsa, mutta Damaskoksen vähentäminen kesti 2 vuotta. Urartun kukistaminen oli seuraava tavoite; kuningas Sarduriksen kimppuun hyökättiin hänen läntisten alueidensa kautta, ja sitten Assyrian armeija iski hänen valtakuntansa sydämeen. Vaikka Vanin linnoitus osoittautui linnoittamattomaksi, Urartun valta lännessä murtui lopullisesti.
Sillä välin Babylonin Assyrian-myönteinen kuningas oli kuollut, ja etelästä kotoisin oleva kaldealainen Ukin-zer oli vallannut valtaistuimen. Tiglath-Pileser ajoi kaldealaiset pois Babylonista, vangitsi Ukin-zerin ja kukisti kapinan suurella ankaruudella. Vuonna 729 hänet itse kruunattiin kuninkaaksi Babyloniassa. Hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin.
Tiglath-Pileser III oli erinomainen hallintomies. Hän organisoi maakuntajärjestelmän taitavasti uudelleen ja hillitsi paikallisten virkamiesten valtaa. Hän luultavasti loi tie- ja postiasemien verkoston, joka yhdisti maakunnan pääkaupunkiin Kalaan. Vähän ennen kuolemaansa hän määritteli valtakuntansa kolmeen ulottuvuuteen: ”Minä hallitsin maita ja käytin kuninkuutta Bit Yakinin suolaisista vesistä itäiseen Bikni-vuoreen, taivaan horisontista sen zeniittiin.”
Lisälukemista
Tiglath-Pileseriä koskevista selostuksista ks. Sidney Smithin luku teoksessa The Cambridge Ancient History, vol. 3 (1927), ja H. W. F. Saggsin teos The Greatness That Was Babylon (1962). R. D. Barnett ja M. Falkner ovat julkaisseet R. D. Barnettin ja M. Falknerin julkaisussa The Sculptures of Tiglath Pileser III from the Central and South-west Palaces at Nimrud (The Sculptures of Tiglath Pileser III from the Central and South-west Palaces at Nimrud) (1962) Tiglath Pileser III:n Calahin palatsista peräisin olevat reliefit, jotka ovat nykyään British Museumissa. Tärkeimmät kirjalliset lähteet on koonnut Daniel David Luckenbill käännöksenä teoksen Ancient Records of Assyria and Babylonia niteeseen 1 (2 vols., 1926-1927). □