Kaikki organisaatiot toimivat epävarmuuden maailmassa. Ei ole olemassa mitään erityistä lähestymistapaa, jolla epävarmuudesta päästäisiin kokonaan eroon. Tutkimusmenetelmillä voidaan kuitenkin enemmän kuin millään muulla menettelyllä vähentää epävarmuutta. Saatavilla ja opetettavissa on paljon malleja, jotka koskevat tutkimusprosessin toteuttamista. Siksi tässä tarjottu prosessi on vain yksi monista; se on kuitenkin kokeiltu ja hyväksi havaittu prosessi.
Tutkimusprosessin viisi vaihetta tai viisi askelta tutkimusmetodologiassa
Tutkimusprosessi sisältää seuraavat viisi vaihetta:
Obgelman määrittely
Tutkimusprosessin ensimmäisenä askeleena on ongelman tunnistaminen. Tutkimusongelman määrittely koostuu kolmesta elementistä: (a) tutkimuksen analyysiyksikön määrittely, (b) tutkimuksen piiriin kuuluvien erityisten yksiköiden tunnistaminen (c) näihin yksiköihin liittyvän tarvittavan tiedon tyypin määrittely. Määritellessään kysymyksiä tai ongelmia tutkijan on otettava huomioon tutkimuksen tavoite, sopiva taustatieto, mitä tietoa tarvitaan ja miten sitä tarkalleen ottaen hyödynnetään päätöksenteossa.
Tutkimuksen suunnittelu
Tutkimusprosessin seuraava vaihe on tutkimussuunnitelma – tutkimuksen sinipaino. Tässä vaiheessa luodaan suunnitelma tai kokonaisstrategia siitä, miten tunnistettu kysymys tai ongelma ratkaistaan. Tutkimussuunnittelussa huomioitavia peruskysymyksiä ovat:
- Pitäisikö tutkijan häiritä tutkimusympäristöä sisäisesti tietyllä tavalla – kokeellinen suunnittelu – vai pitäisikö ympäristöä tutkia sellaisena kuin se on olemassa ilman tällaisia häiriöitä?
- Päätös siitä, kuinka monta havaintoa kustakin tutkimusyksiköstä tehdään.
- Pitäisikö koko perusjoukosta valita vain yksi otos vai pitäisikö perusjoukon eri alaryhmistä poimia useita otoksia?
- Minkälaista otantamenetelmää tutkimuksessa olisi käytettävä?
Kuva: Tutkimusprosessin 5 vaihetta
Aineiston kerääminen
Varsinainen tutkimus alkaa aineiston keräämisellä. Aineiston kerääminen on olennainen vaihe tutkimuskysymykseen vastaamiseen tarvittavien tietojen toimittamisessa. Jokaisessa tutkimuksessa kerätään jonkinlaista tietoa – joko kirjallisuudesta tai tutkittavilta – tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Aineistonkeruuseen kuuluvat tutkittavien käsitteiden perusmääritelmät, kyselyjen erityiset sanamuodot näiden käsitteiden välittämiseksi, sen ympäristön rajaaminen, jossa tiedot kerätään, tietyt kenttäprosessit ja varsinaisten tietojen kirjaamiseen käytettävien välineiden suunnittelu.
Aineistonkeruuvaiheessa olisi tarkasteltava erilaisia tehtäviä, jotka liittyvät työntekijöiden määräämiseen ja palkkaamiseen, vastausprosentin kasvattamiseen tähtääviin menetelmiin, vaihtoehtoisissa aineistonkeruutekniikoissa esiintyviin kustannuksiin ja harhojen aiheuttajiin sekä henkilökunnan oikeanlaiseen koulutukseen. Olisi arvioitava, miten kukin näistä toimista vaikuttaa tarkkuuteen, taloudellisiin kustannuksiin ja aikarajoituksiin. Lopuksi keruuvaihetta on seurattava suunnitelmallisuuden lisäksi. Valitettavasti monet hyvin suunnitellut tutkimushankkeet ovat epäonnistuneet puutteellisen valvonnan vuoksi. Prosessit, jotka vaikuttavat hyviltä, mutta joita ei ole hoidettu asianmukaisesti, johtavat virheellisiin tuloksiin yhtä lailla kuin huonosti suunnitellut menettelyt.
Aineiston analysointi
Tutkijan on lopulta analysoitava aineisto, jotta tutkimuskysymykseen voidaan vastata. Tutkija arvioi nyt aineistoa suunnitelman perusteella. Tämän analyysin tulokset käydään sitten läpi ja niistä tehdään yhteenveto tavalla, joka liittyy suoraan tutkimuskysymyksiin. Aineiston analysoinnilla pyritään selvittämään, miten tutkimushankkeessa käsitellyt yksiköt reagoivat tutkittaviin asioihin. Tämä voi koskea yksittäisiä kysymyksiä tai kysymyssarjoja – yritetään havaita, onko olemassa mitään kaavaa. Aineiston analyysi voitaisiin luokitella ihanteellisesti seuraavasti: Yksimuuttuja-analyysi, kaksimuuttuja-analyysi ja monimuuttuja-analyysi. Univariaattianalyysi liittyy vain yhteen kiinnostavaan ominaisuuteen, bivariaattianalyysi käsittelee paria kiinnostavaa ominaisuutta ja monimuuttuja-analyysi käsittelee useampaa kuin kahta kiinnostavaa ominaisuutta.
Katso video aiheesta Tutkimusprosessin vaiheet
Tulosten tulkinta
Tulosten tulkinta ei riitä vain tulosten tulkitsemiseen, vaan suositukset tulisi myös välittää toimeenpanevalle johdolle helposti ymmärrettävällä tavalla. Teknistä jargonia on vältettävä, paitsi jos se on ehdottoman tärkeää. Tulokset on esitettävä ymmärrettävässä muodossa, jotta niitä voidaan helposti hyödyntää päätöksentekoprosessissa. Lisäksi johdolle olisi tehtävä suullinen esitys, jossa käytetään taulukoita, kuvioita ja kaavioita selkeyden ja vaikutuksen parantamiseksi. Jos tutkija ei pysty tekemään tuloksia johdon ymmärrettäväksi, tutkijalla ei ehkä ole riittävää tietoa ongelmasta, jotta suosituksen hyväksyminen olisi perusteltua.
Tässä artikkelissa on käsitelty tutkimusprosessin viittä vaihetta tai viittä vaihetta tutkimusmetodologiassa.
Tutkimus merkitsee organisoitua menettelytapaa, jossa keskitytään objektiivisuuteen ja monipuolisten tietojen keruuseen analyysia varten niin, että tutkija voi tehdä johtopäätöksiä.