Varikset ovat hämmästyttävän älykkäitä olentoja. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisen tarkkanäköinen varislaji, Uuden-Kaledonian varis, saattaa olla jopa ekaluokkalaista älykkäämpi – ainakin mitä tulee päättelykykyyn. Scientific Reports -lehdessä julkaistun uuden raportin mukaan olemme kuitenkin vasta alkaneet päästä käsiksi älykkäiden lintujen todelliseen potentiaaliin.
Kuten Victoria Gill raportoi BBC News -lehdessä, Oxfordin yliopiston ja saksalaisen Max Planckin ornitologian instituutin tutkijat ovat nauhoittaneet videomateriaalia, jossa Uuden-Kaledonian varikset kokoavat yhdistettyjä työkaluja, mikä on aiemmin onnistunut vain kahdelta muulta lajilta: ihmisiltä ja simpansseilta.
Testatakseen lintujen työkalujen tekotaitoja tutkijat suunnittelivat ”palapelilaatikon”, jossa ruoka oli juuri ja juuri ulottumattomissa. Aluksi, kirjoittaa Brooks Hays UPI:ssä, tutkimukseen osallistuneille kahdeksalle varikselle annettiin pitkät kepit, joilla ne pystyivät tavoittamaan ja työntämään herkun laatikon kyljessä olevasta aukosta.
Kaikki osoittautuivat taitaviksi tehtävässä, joten ryhmä siirtyi vaikeampaan skenaarioon, jossa pitkät kepit korvattiin lyhyillä sylinterinmuotoisilla keppeillä, joista yksikään ei ollut tarpeeksi pitkä nappaamaan herkkua yksinään. Financial Timesin Clive Cookson huomauttaa lisäksi, että kepit, joista osa oli onttoja ja osa kiinteitä, olivat läpimitaltaan hieman erilaisia, minkä ansiosta varikset pystyivät liittämään ne yhteen.
Hämmästyttävää kyllä, neljä kahdeksasta linnusta löysi ratkaisun avaimen arvoituksen ratkaisemiseen vain viidessä minuutissa. Yhdistämällä kaksi lyhyempää tikkua varikset pystyivät tavoittamaan ruoan ja työntämään sen ulos laatikon toisessa päässä olevasta aukosta. Mango-niminen varis itse asiassa loi työkaluja, joissa oli kolme tai neljä osaa, ja tarjosi tutkimuksen mukaan ”ensimmäiset todisteet yhdistetyistä työkalujen rakentamisesta, joissa on enemmän kuin kaksi elementtiä, muilla kuin ihmiseläimillä.”
Alex Kacelnik, käyttäytymisekologi Oxfordissa ja yksi tutkimuksen johtavista tutkijoista, kertoo BBC Newsin Gillille, että havainnot kumoavat ajatuksen, jonka mukaan eläimet ”kokeilevat kaikkea sattumanvaraisesti ja parantavat itseään vahvistuksen avulla”. Sen sijaan hän väittää, että varikset, jotka eivät saaneet minkäänlaista näyttöä tai apua koko kokeen ajan, pystyivät ennustamaan sellaisen työkalun ominaisuuksia, jota ei vielä ollut olemassa.
”Ne pystyvät siis ennustamaan, mitä jokin, jota ei vielä ole olemassa, tekisi, jos ne tekisivät sen”, Kacelnik selittää. ”Sitten ne voivat tehdä sen ja käyttää sitä.”
Science Alertin Michelle Starrin mukaan kolme neljästä onnistuneesta variksesta – Tumulte, Tabou ja Jungle – onnistuivat toistamaan ovelan yhdistelmätyökalun tekemisen kolmessa seuraavassa kokeessa. Mango, uuskaledonialainen varis, joka rakensi kolmi- ja neliosaisia työkaluja, osoitti tiettävästi ”vaihtelevaa motivaatiota” ja kieltäytyi osallistumasta kahteen jatkokokeeseen, mutta onnistui myöhemmissä testeissä.
Tutkijat kirjoittavat, että Mangon toiminta näyttää edustavan pikemminkin harkittua työkalunvalmistusprosessia kuin sattumanvaraista löytöä.
Monimutkaisten työkalujen rakentaminen vaatii ”näppäryyttä ja sinnikkyyttä”, ryhmä selittää ja mainitsee Mangon sinnikkyyden – Starrin mukaan linnun työkalut hajosivat useita kertoja, mutta se konfiguroi ne aina uudelleen, kunnes ne toimivat – todisteena varisten monimutkaisista kognitiivisista kyvyistä.
Toistaiseksi on vielä epäselvää, miten eläimet ratkaisevat ongelmia näin taitavasti ja nopeasti.
”On mahdollista, että ne käyttävät jonkinlaista virtuaalista simulaatiota ongelmasta, ikään kuin niiden aivoissa pelattaisiin erilaisia mahdollisia toimintoja, kunnes ne keksivät käyttökelpoisen ratkaisun, ja sitten ne toteuttavat sen”, Kacelnik sanoo lausunnossaan. ”Samankaltaisia prosesseja mallinnetaan tekoälyissä ja toteutetaan fyysisissä roboteissa, jotta eläimiä voitaisiin ymmärtää paremmin ja löytää keinoja rakentaa koneita, jotka kykenevät itsenäisesti löytämään luovia ratkaisuja uusiin ongelmiin.”