Exploring the Biology of Relationships
Cuddles, kisses, and caring conversations. Nämä ovat läheisten ihmissuhteidemme keskeisiä ainesosia. Tutkijat ovat havainneet, että yhteyksillämme toisiin ihmisiin voi olla voimakkaita vaikutuksia terveyteemme. Olipa kyse sitten romanttisista kumppaneista, perheestä, ystävistä, naapureista tai muista, sosiaaliset yhteydet voivat vaikuttaa biologiaamme ja hyvinvointiimme.
Laaja-alaiset tutkimukset viittaavat siihen, että vahvat sosiaaliset siteet ovat yhteydessä pidempään elämään. Sitä vastoin yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat yhteydessä huonompaan terveyteen, masennukseen ja lisääntyneeseen riskiin kuolla ennenaikaisesti.
Tutkimuksissa on havaittu, että erilaiset sosiaaliset suhteet voivat auttaa vähentämään stressiä ja sydämeen liittyviä riskejä. Tällaiset yhteydet saattavat parantaa kykyäsi torjua pöpöjä tai antaa sinulle myönteisemmän elämänkatsomuksen. Fyysinen kontakti – kädestä pitämisestä seksiin – voi laukaista hormonien vapautumisen Aineet, joita tuotetaan yhdessä kehon osassa ja jotka viestittävät toiselle kehon osalle reagoida tietyllä tavalla. ja aivokemikaaleja, jotka saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi ja joilla on myös muita biologisia hyötyjä.
Avioliitto on yksi tutkituimmista sosiaalisista siteistä. ”Monille ihmisille avioliitto on tärkein ihmissuhde. Ja on hyvin vahvaa näyttöä siitä, että avioliitto on yleisesti ottaen hyväksi terveydelle”, sanoo tohtori Janice Kiecolt-Glaser, terveyden ja ihmissuhteiden asiantuntija Ohion valtionyliopistossa. ”Mutta jos parisuhde ei suju hyvin, sillä voi olla merkittäviä terveyteen liittyviä seurauksia.”
Hääparit elävät yleensä pidempään ja heillä on parempi sydänterveys kuin naimattomilla pareilla. Tutkimuksissa on havaittu, että kun toinen puoliso parantaa terveyskäyttäytymistään – esimerkiksi harrastamalla liikuntaa, juomalla tai tupakoimalla vähemmän tai ottamalla influenssarokotuksen – myös toinen puoliso todennäköisesti tekee niin.
Kun avioliitot ovat täynnä ristiriitoja, tällaiset terveyshyödyt saattavat kuitenkin kutistua. NIH:n rahoittamissa tutkimuksissa Kiecolt-Glaser kollegoineen havaitsi, että se, miten pariskunnat käyttäytyvät konfliktin aikana, voi vaikuttaa haavojen paranemiseen ja veren stressihormonitasoihin. Yli 40 aviopuolisoa käsittäneessä tutkimuksessa tutkijat mittasivat kehon kemian muutoksia 24 tunnin aikana sekä ennen että jälkeen puolisoiden keskustellessa konfliktista. Ongelmallisia aiheita olivat muun muassa raha, appivanhemmat ja viestintä.
”Huomasimme, että keskustelun laadulla oli todella merkitystä”, Kiecolt-Glaser sanoo. Pariskunnilla, jotka olivat vihamielisempiä toisiaan kohtaan, ilmeni paljon suurempia negatiivisia muutoksia, kuten suuria piikkejä stressihormoneissa ja tulehdukseen liittyvissä molekyyleissä. ”Hyvin toimivissa avioliitoissa pariskunnat saattavat myöntää olevansa eri mieltä tai löytää tilanteesta huumoria, mutta he eivät ole sarkastisia tai pyörittele silmiään, kun toinen puhuu”, Kiecolt-Glaser sanoo. Aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa rakkulahaavat paranivat huomattavasti hitaammin pareilla, jotka olivat ilkeämpiä toisilleen kuin niillä, jotka olivat ystävällisempiä ja lempeämpiä vaikeiden keskustelujen aikana.
Pareilla, joilla on vihamielisten avioliittojen ja masennuksen ”kaksoiskierre”, voi olla myös riski paino-ongelmiin. Syötyään runsasrasvaisen aterian ja keskusteltuaan vaikeasta aiheesta näillä ongelmallisilla pareilla oli taipumus polttaa vähemmän kaloreita kuin vähemmän vihamielisillä pareilla. ”Näiden pariskuntien aineenvaihdunta oli hitaampaa tavalla, joka voi selittää painonnousun ajan myötä”, Kiecolt-Glaser sanoo. Verrattuna ystävällisempiin pariskuntiin, ahdistuneilla puolisoilla oli merkkejä suuremmasta rasvan varastoitumisesta ja muista sydänsairauksien riskeistä.
Avioliiton laatu – olipa se sitten kannustavaa tai vihamielistä – voi olla erityisen tärkeää iäkkäiden pariskuntien terveydelle. Tohtori Hui Liu Michiganin valtionyliopistosta tutki tietoja yli 2 200 iäkkään, 57-85-vuotiaan ihmisen terveydestä ja seksuaalisuudesta. Hän havaitsi, että hyvä avioliiton laatu on yhteydessä pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kun taas huono avioliiton laatu lisää riskiä erityisesti naisilla. ”Avioliiton laadun ja sydänterveyden välinen yhteys muuttuu yhä vahvemmaksi vanhemmalla iällä”, Liu sanoo.
Liu ja kollegat tutkivat myös myöhäisvaiheen seksuaalisuuden ja terveyden välisiä yhteyksiä, mukaan lukien sitä, onko seksi hyvin iäkkäiden keskuudessa hyödyllistä vai riskialtista sydänterveyden kannalta. ”Jotkut ihmiset olettavat, että seksi ei ole tärkeää vanhemmissa ikäluokissa, joten nämä ikäluokat jätetään usein huomiotta seksiin liittyvissä tutkimuksissa”, Liu sanoo. ”Mutta tutkimuksemme viittaavat siihen, että monille iäkkäille ihmisille seksin laatu ja seksielämä ovat tärkeitä yleisen elämänlaadun kannalta.”
Yksessä tuoreessa analyysissä Liu ja työtoverit havaitsivat, että iäkkäillä naisilla, jotka ilmoittivat, että heillä oli tyydyttävä seksielämä, oli pienempi riski sairastua korkeaan verenpaineeseen viisi vuotta myöhemmin. Tutkijat havaitsivat kuitenkin myös, että joillakin iäkkäillä miehillä, 57-85-vuotiailla, oli 5 vuoden kuluttua kohonnut riski sairastua tiettyihin sydänongelmiin, jos he ilmoittivat harrastavansa usein (vähintään kerran viikossa) tai erittäin nautinnollista seksiä. Syyt näihin lisääntyneisiin riskeihin eivät ole selvillä, ja niitä tutkitaan edelleen. Asiantuntijat suosittelevat, että iäkkäät miehet ja naiset keskustelevat lääkärinsä kanssa seksiin liittyvistä huolenaiheista tai mahdollisista terveysriskeistä. Lisätietoa seksuaalisuudesta myöhemmällä iällä osoitteessa www.nia.nih.gov/health/publication/sexuality-later-life.
Muutkin ihmissuhdetyypit ovat tärkeitä. Näitä voivat olla ystävät, perhe, naapurit, työtoverit, kerhot ja uskonnolliset ryhmät. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset, joilla on laajemmat ja monipuolisemmat sosiaaliset siteet, elävät yleensä pidempään. Heillä on myös yleensä parempi fyysinen ja psyykkinen terveys kuin ihmisillä, joilla on vähemmän tällaisia suhteita. Sosiaalinen tuki voi olla erityisen suojaavaa vaikeina aikoina.
Tohtori Sheldon Cohen, psykologi Carnegie Mellon Universityssä Pittsburghissa, on tutkinut ihmissuhteiden ja terveyden välisiä yhteyksiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Eräässä tutkimuksessa hänen ryhmänsä altisti yli 200 tervettä vapaaehtoista flunssavirukselle ja tarkkaili heitä viikon ajan kontrolloidussa ympäristössä. ”Havaitsimme, että mitä monipuolisemmat sosiaaliset verkostot ihmisillä oli – mitä enemmän erilaisia yhteyksiä heillä oli – sitä epätodennäköisemmin he sairastuivat flunssaan virukselle altistumisen jälkeen”, Cohen sanoo. Hän ja hänen ryhmänsä ovat sittemmin löytäneet todisteita siitä, että ihmisillä, joilla on enemmän erilaisia yhteyksiä, on myös taipumus parempaan terveyskäyttäytymiseen (kuten tupakoimattomuuteen tai juomattomuuteen) ja myönteisempiin tunteisiin.
Tutkijat ovat myös tutkineet, voisiko pelkkä uskomus siitä, että ihmisellä on vahvaa sosiaalista tukea, suojata stressin haitoilta. ”Pitkäaikaiset konfliktit muiden kanssa ovat voimakas stressitekijä, joka voi vaikuttaa terveyteen. Mutta olemme havainneet, että sen vaikutuksia puskuroi koettu sosiaalinen tuki”, Cohen sanoo. ”Ihmiset, joilla on paljon konflikteja ja vähän sosiaalista tukea, sairastuvat paljon todennäköisemmin, kun he altistuvat virukselle. Mutta ne, joilla on paljon konflikteja ja paljon sosiaalista tukea, näyttävät olevan suojassa.” Lisäksi halailu näytti suojaavan stressiltä. Ihmiset, jotka ilmoittivat halanneensa useammin, sairastuivat harvemmin virusaltistuksen jälkeen.
Sosiaalisilla siteillä voi olla vaihtelevia vaikutuksia terveyteemme. Kaiken kaikkiaan tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että vuorovaikutuksesta toisten kanssa saatavat hyödyt voivat olla riskejä suuremmat. ”On yleisesti ottaen terveellistä, että ihmiset yrittävät kuulua erilaisiin ryhmiin, tehdä vapaaehtoistyötä eri tavoin ja olla mukana kirkossa tai naapurustossaan”, Cohen sanoo. ”Osallistumisella muiden ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa voi selvästi olla hyvin voimakas, hyvin myönteinen vaikutus terveyteen.”