Vanhempien ja heidän lastensa välillä on normaalia ajoittaista ristiriitaa, kun teini-ikäiset/nuoret aikuiset yrittävät irrottautua vanhemmistaan ja itsenäistyä. Tänä aikana he saattavat vastustaa auktoriteettia ja muuttua uhmakkaiksi.
Vanhempien kaltoinkohtelu ei ole riitaa tai erimielisyyttä, eikä se ole vihanhallintaongelma. Kyse on hallinnasta ja vallasta, jota teini-ikäinen/nuori aikuinen haluaa saada vanhempaansa nähden. He kontrolloivat, manipuloivat ja yrittävät pelotella. Tämä kaltoinkohtelu on jatkuvaa eikä satunnaista tai kertaluonteista.
Kaltoinkohdelluille vanhemmille on yhteistä yksi asia – epätoivo. Hyväksikäytetyt vanhemmat ovat vanhempia, jotka ovat menettäneet kykynsä kasvattaa teini-ikäistä/nuorta aikuista ja jotka tarvitsevat tukea saadakseen takaisin johtavan roolin perheessään.
Vanhempien hyväksikäyttö on mitä tahansa teini-ikäisen/nuoren aikuisen tekoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa fyysistä, emotionaalista tai taloudellista vahinkoa saadakseen valtaa ja määräysvaltaa vanhempaan nähden ja/tai mitä tahansa käyttäytymistä, joka on tarkoituksellisesti vahingollista vanhemmalle. Kaltoinkohtelu alkaa yleensä sanallisesti ja emotionaalisesti ja voi sitten muuttua fyysiseksi. Tuoreen kanadalaisen väestönlaskennan mukaan 42,3 prosenttia 20-29-vuotiaista lapsista asuu vanhempiensa kanssa. Vanhempiensa kanssa asuva aikuinen lapsi voi aiheuttaa paljon stressiä perhesuhteille ja joissain tapauksissa olla osallisena vanhemman kaltoinkohtelussa, erityisesti silloin, kun kyse on huume- ja/tai alkoholiriippuvuudesta ja taloudellisista ongelmista.
Vanhempien kaltoinkohtelu ylittää kaikki sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset rajat – köyhät ja rikkaat, koulutetut ja kouluttamattomat. Yksinhuoltajina olevat naiset ovat usein kaltoinkohtelun kohteena, ja äitejä kaltoinkohdellaan useammin ja vakavammin kuin yksinhuoltajaisiä. Tämä saattaa johtua siitä, että naiset ovat edelleen useimmissa perheissä ensisijaisia huoltajia, ja heillä on usein läheisempi emotionaalinen ja fyysinen yhteys lapsiinsa.
Vanhempien kaltoinkohtelu voi koskettaa yhtä lailla yksinhuoltaja- ja kahden vanhemman perheitä. Siitä kärsii yleensä eniten äiti (tai pääasiallinen hoitaja), mutta myös muut perheenjäsenet kärsivät.
Vanhempiensa kaltoinkohtelua esiintyy jo kahdeksan- tai yhdeksänvuotiailla lapsilla, mutta se näyttää olevan yleisempää nuoruusiässä ja nuorilla aikuisilla (alle 26-vuotiailla). Vanhempia vanhempia kaltoinkohtelevat usein heidän aikuiset lapsensa. Tätä pidetään ikääntyneiden kaltoinkohteluna (Older Person Abuse, OPA) tai vanhusten kaltoinkohteluna. Lisätietoa OPA:sta löytyy täältä.
Sekä miehet että naiset kaltoinkohtelevat vanhempiaan, vaikka useimmat tutkimukset osoittavat, että miehet ovat fyysisesti väkivaltaisempia kuin naiset. Ei ole olemassa tiettyä sukupuolta tai ”tyyppiä” lasta, joka pahoinpitelee vanhempiaan. Jotkut kaltoinkohtelevat teini-ikäiset/nuoret aikuiset saattavat osallistua sosiaalisesti uhmakkaaseen käyttäytymiseen ja toimintaan, kuten päihteiden käyttöön ja varkauksiin. Toiset taas saattavat olla suoranaisia kiitettäviä oppilaita, jotka kunnostautuvat koulussa ja koulun ulkopuolisissa aktiviteeteissa.
Kaltoinkohtelun tyypit
Kaltoinkohtelevilla lapsilla on yksi yhteinen piirre – kun he raivostuvat yrittäessään hallita vanhempiaan, he sanovat ja tekevät samanlaisia asioita, kuten ovien paiskomista, esineiden heittelyä, huutamista, lyömistä, uhkailua ja nimittelyä.
- Sanalliseen kaltoinkohteluun kuuluu huutaminen, riitely, haastaminen, sarkastisuus tai kriittisyys, vähättely, vanhemman nauraminen päin naamaa, nimittely ja vanhemman kiroilu.
- Emotionaaliseen kaltoinkohteluun kuuluu ajatusleikkien pelaaminen, pyrkimys saada vanhempi luulemaan, että hän on tulossa hulluksi, uhkailu vahingoittaa vanhempaa, jotakuta toista, hänen lemmikkejään tai itseään, jatkuva karkuun juokseminen kotoa, manipulatiiviset uhkailut, kuten itsemurhalla uhkaileminen (ilman aikomusta yrittää sitä), kotitalouden pyörittämisen kontrollointi, odotukset, joiden mukaan vanhempi luopuu kaikesta tyydyttääkseen tarpeensa.
- Fyysiseen kaltoinkohteluun kuuluu esineiden heittely, esineiden rikkominen, reikien lyöminen seiniin ja henkilökohtaiset fyysiset hyökkäykset, kuten lyöminen, lyöminen, läpsiminen, sylkeminen, töniminen ja työntäminen. Tämä on näkyvin kaltoinkohtelun muoto.
- Taloudelliseen kaltoinkohteluun kuuluu vanhemman tavaroiden varastaminen tai ”lainaaminen” ilman lupaa, kodin tai omaisuuden vahingoittaminen, sellaisten asioiden vaatiminen, joihin vanhemmilla ei ole varaa, ja velkojen hankkiminen, jotka vanhemman on maksettava.
Vaikutukset vanhempiin
Teini-ikäisen/nuoren aikuisen kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet vanhemmat voivat kokea fyysisiä vammoja, jotka johtavat sairaanhoitoon, omaisuuden vahingoittumiseen, varkauksiin ja kiusaamiseen lapsensa taholta, ja traagisesti jopa kuolemaan.
Kokemus siitä, että teini-ikäinen/nuori aikuinen käyttäytyy aggressiivisesti, pahoinpitelevästi ja itsetuhoisesti sen sijaan, että hän olisi se terve lapsi, jonka vanhemmat haluaisivat hänen olevan, jättää monet vanhemmat epätoivon valtaan. Näin on erityisesti siksi, että he tuntevat, etteivät he voi kontrolloida teini-ikäistä/nuorta aikuista ja että he ovat avuttomia pysäyttämään lapsensa loukkaavia tekoja.
Vanhempien on vaikea myöntää, että he ovat teini-ikäisen/nuoren aikuisensa kaltoinkohtelun uhreja. Ehkä suurimmat esteet vanhempien kaltoinkohtelun voittamiselle ovat häpeä ja syyllistäminen. Jos teini-ikäinen/nuori aikuinen käyttäytyy huonosti, on vaikea edes ajatella avun hakemista, koska ongelman tunnustaminen tai nimeäminen on tuskallista.
Pahentaa asiaa se, että kun kaltoinkohtelusta kärsivät vanhemmat löytävät rohkeutta ottaa yhteyttä, he eivät useinkaan löydä tarvitsemaansa apua. Ei ole ihme, että vanhempien kaltoinkohtelusta – joka on yhä yleisempi ongelma – ei useinkaan puhuta tai siihen ei puututa riittävästi.
Sinun ei tarvitse kärsiä hiljaisuudessa. On olemassa tukea, jonka avulla voit ottaa hallinnan takaisin. Sinun ei tarvitse antaa valtaasi pois, ja voit lopettaa tämän hyväksikäytön. Kuten missä tahansa kaltoinkohtelun muodossa, sinun on tunnustettava, että et ole syyllinen etkä ansaitse tätä.
Miksi he kaltoinkohtelevat?
Eivät kaikki teini-ikäiset/nuoret aikuiset kaltoinkohdella vanhempiaan, mutta yhä useammat tekevät niin. Monet teinit/nuoret aikuiset tuntevat itsensä haavoittuviksi ja eristetyiksi, ja heidän vihansa kohdistuu usein vanhempiinsa. Kaltoinkohtelevalla teinillä/nuorella aikuisella on usein huonot kommunikointitaidot, hän haluaa kontrolloida, hän syyttää aina muita, hänellä on vain vähän kontrollia impulssejaan ja hän kärsii heikosta itsetunnosta. Melko usein teini-ikäinen/nuori aikuinen, joka pahoinpitelee vanhempaansa, tekee sen tahallaan ja huvikseen.
Yhteiskunnalla on monin tavoin osansa pahoinpitelykäyttäytymisen synnyttämisessä, hyväksymisessä ja ylläpitämisessä. Vaikka vanhemmilla on merkittävä rooli lapsensa kehityksessä, muut ihmiset, kuten perheenjäsenet, ystävät, ikätoverit, opettajat, poliisi ja kirkon johtajat, vaikuttavat lapsiimme. Myös tiedotusvälineet ja mainonta vaikuttavat voimakkaasti, ja lapset altistuvat väkivallalle joka käänteessä. Jopa maailman johtajat ja Disney-elokuvat sanktioivat ”hyvien poikien” harjoittamaa väkivaltaa.
Miten ystävät ja sukulaiset voivat tukea vanhempia
- Kuuntele
- Ole ennakkoluuloton
- Kunnioita luottamuksellisuutta
- Katso vahvuuksia
- Älä neuvo neuvoja
- Tarjoa avuliaita viestejä, ”Sinä et ansaitse joutua väärinkäytetyksi.”
- Ole tietoinen yhteisön resursseista, jotka tarjoavat tukea vanhemmille.”
Hyödyllisiä ehdotuksia
Voit tehdä jotakin – luota sisäiseen voimaasi ja viisauteesi, joka ohjaa sinua kohti perheesi kannalta parhaita vastauksia. Harkitse kaikkia käytettävissä olevia resursseja. Joitakin niistä ovat: terapia tai neuvonta, arviointi ja lääkitys, tilapäinen hengähdystauko, huume- ja alkoholitestaus, sovittelu (jos teini-ikäinen/nuori aikuisesi on halukas tunnustamaan, että hän on vastuussa omasta kaltoinkohtelustaan), vihanhallinta- ja kasvatustyöpajat.
Muistuta itsellesi, että sinulla ei ehkä tunnu olevan voimia juuri nyt, kun edessäsi on ylitsepääsemättömältä tuntuva ongelma, mutta sinulla on. Voimien kerääminen auttaa sinua tekemään jotakin; se voi olla vanhempien kaltoinkohtelusta oppimista, neuvojan puoleen kääntymistä, tukiryhmän löytämistä jne. Jonkin asian tekeminen voi auttaa sinua pääsemään eroon voimattomuuden tunteesta, joka usein liittyy vanhemman kaltoinkohteluun.
Monet vanhemman kaltoinkohtelua kokevat vanhemmat ajattelevat, että he ovat tehneet jotain väärin kasvattaessaan lapsiaan. Kun alat moittia itseäsi siitä, miten teini-ikäinen/nuori aikuinen kohtelee sinua, muistuta itseäsi seuraavista asioista: Sinulla ei ehkä ole osuutta sen aiheuttamiseen, mitä nyt tapahtuu, mutta sinulla on jonkin verran valtaa ohjata sitä, miten suhteenne kehittyy tulevaisuudessa. Ensimmäinen askel kaltoinkohtelun lopettamiseksi on tunnistaa se ja nimetä se.
- Hae apua ammattilaiselta, joka tukee sinua saamaan johtavan roolin perheessäsi.
- Kouluttaudu. Asian työstäminen passiivisuuden ja avuttomuuden tunteen sijaan antaa vanhemmille usein voimaa.
- Jokaisella on oikeus fyysiseen ja emotionaaliseen turvallisuuteen. Laadi turvallisuussuunnitelma, johon kuuluu sukulaisen, ystävän tai poliisin kutsuminen. Se, että soitat tarvittaessa poliisille, ei tarkoita, ettet rakastaisi lastasi. Me kaikki haluamme suojella lapsiamme, mutta tätä suojelua ei voi vaihtaa oman ja perheesi henkilökohtaista turvallisuutta vastaan.
- Esittele yhtenäinen rintama perheen ja ystävien kanssa, jotta voimme yhdessä etsiä ratkaisuja vanhempien kaltoinkohteluongelman hallitsemiseksi.
- Jos teini-ikäinen/nuori aikuisesi on avoin sille, tarjoa apuasi, jotta hän löytää jonkun, jolle hän voi puhua.
- Hanki tukea. Pyydä ystäviltäsi ja sukulaisiltasi apua. Kaikki tarvitsevat tukea.
- Ei taistele, kun lapsesi provosoi. Jos reagoit emotionaalisesti tai fyysisesti, niin myös lapsesi reagoi.
- Mieti ennen kuin toimit, älä vain reagoi. Jos tarkoitat ei, sano ei. Älä anna periksi, saat lopulta vallan takaisin.
- Älä koskaan uhkaile tai huuda.
- Harkitse assertiivisuuskoulutuksen käymistä.
- Kävelehdi pois, kun olet vihainen, ja kun tunnet olosi vähemmän kiihtyneeksi, keskustele asioista rauhallisesti ja päättäväisesti.
- Mallia hyvästä väkivallattomasta käyttäytymisestä.
- Ole selkeä ja johdonmukainen sääntöjen, rajojen ja seurausten suhteen.
- Kuittaa kunnioittava, väkivallaton käyttäytyminen.