Esimerkkejä:
-
hiatal hernia
-
a bezoar
-
vatsahaava, tai
-
gastriitti
Muut tutkimukset, kuten EGG tai elektrogastrografia, ovat erittäin hyödyllisiä pahoinvoinnin kaltaisten oireiden selvittämisessä, erityisesti silloin, kun pahoinvointi on pääasiallinen vaiva ja GET ja endoskopia ovat normaalit. EGG:llä, joka tehdään samalla tavalla kuin elektrokardiogrammi (EKG), etsitään vatsan epänormaaleja rytmejä.
EGG:tä ei vieläkään käytetä laajalti, mikä johtuu yleensä lääkäreiden huonosta korvauksesta. EGG:t ovat olleet kliinisessä käytössä useimmissa tertiäärisairaaloissa ja yliopistollisissa koulutussairaaloissa jo yli 20 vuoden ajan.
Manometria (tunnetaan myös nimellä motiliteettitutkimus) on keino, jolla voidaan mitata ruoansulatuskanavan sisällä tapahtuvan peristalttisen toiminnan aiheuttamaa painetta. Ohut putki johdetaan kurkusta alas. Manometria tehdään yleisesti ruokatorveen, mutta hyvin harvat keskukset tekevät tätä testiä mahalaukkuun ja ohutsuoleen. Kun tämä testi tehdään mahalaukulle, se auttaa paljastamaan mahalaukun alaosan eli antrumin pumppaustehon ja -kyvyn. Gastropareesissa antrumin pumppaustoiminta on usein heikkoa ja riittämätöntä. Myös mahalaukun tutkimusten yhteydessä pylorukselle suoritettavista manometrisistä mittauksista voi olla apua pylorospasmin osoittamisessa – tämä on toinen yleinen ongelma, jota esiintyy mahalaukun viivästyneessä tyhjenemisessä.
Barostaattitutkimukset, vaikka niitä käytetäänkin harvoin, etsivät liian herkän ylävatsan (fundus) aiheuttamia ongelmia. Monilla gastropareesia sairastavilla on aistihäiriöitä ja mahdollisia mahakouristuksia, jotka johtavat kipu- ja kylläisyyden tunteeseen syömisen jälkeen. Barostaattitutkimuksessa ohut putki, jonka kärjessä on tyhjennetty ilmapallo, viedään potilaan kanssa yhteistyössä mahalaukkuun. Ilmapallo puhalletaan hitaasti, kun potilas raportoi täyteyden ja paineen tuntemuksista. Myös tätä testiä tarjoavat vain harvat keskukset. Vesi/ravintoaineen kylläisyystesti, ei-invasiivinen menetelmä, jota on ehdotettu vaihtoehdoksi barostaatilla suoritettaville aistitutkimuksille, antaa samankaltaista tietoa mahalaukun pohjan toiminnasta ja mahalaukun tilavuudesta.
Jotkut keskukset ovat käyttäneet magneettikuvausta mahalaukun tilavuuden ja mahalaukun ylemmän alueen (mahalaukun pohjan) toiminnan arviointiin. Magneettikuvauksen lisäetuna on mahalaukun motiliteetin (supistusten) osoittaminen. Kliininen tutkimus magneettikuvauksen käytöstä hyödyllisenä suoliston motorisen toiminnan diagnostisena välineenä etenee.