Tausta: Kirurgisten dreenien käyttöä on pidetty pakollisena haimaleikkauksen jälkeen. Ennaltaehkäisevän vatsaontelon tyhjennyksen rooli postoperatiivisten komplikaatioiden vähentämisessä haimaleikkauksen jälkeen on kiistanalainen.Tavoitteet: Tavoitteet: Arvioida rutiininomaisen vatsan tyhjennyksen hyötyjä ja haittoja haimaleikkauksen jälkeen, vertailla erityyppisten kirurgisten tyhjennysten vaikutuksia ja arvioida tyhjennyksen optimaalinen poistoajankohta: Tutkimusmenetelmät: Tämän katsauksen viimeistä versiota varten tehtiin hakuja CENTRAL-tietokannasta (2016, Issue 8) sekä MEDLINE-, Embase-, Science Citation Index Expanded- ja Chinese Biomedical Literature Database -tietokannoista (CBM) 28. elokuuta 2016 asti). Tätä päivitettyä katsausta varten teimme haun CENTRAL-, MEDLINE-, Embase-, Science Citation Index Expanded- ja CBM-tietokannoista vuodesta 2016 alkaen 15. marraskuuta 2017 asti.Valintakriteerit: Otimme mukaan kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin vatsan tyhjennystä ja tyhjennyksen puuttumista haimaleikkauksessa olevilla henkilöillä. Mukaan otettiin myös satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin erityyppisiä dreenejä ja erilaisia dreenin poistoaikatauluja haimaleikkauksen läpikäyneillä henkilöillä.Tietojen keruu ja analysointi: Tunnistimme kuusi tutkimusta (1384 osallistujaa). Kaksi katsauksen laatijaa tunnisti itsenäisesti tutkimukset sisällytettäviksi, keräsi tiedot ja arvioi puolueellisuusriskin. Teimme meta-analyysit Review Manager 5 -ohjelmalla. Laskimme riskisuhteen (RR) kaksijakoisille lopputuloksille ja keskiarvoeron (MD) jatkuville lopputuloksille 95 prosentin luottamusväleineen (CI). Käytimme kaikissa analyyseissä satunnaisvaikutusten mallia: Mukana oli neljä tutkimusta, joissa oli 1110 osallistujaa, jotka satunnaistettiin haimaleikkauksen jälkeen salaojitusryhmään (N = 560) ja salaojittamattomaan ryhmään (N = 550). Ryhmien välillä ei ollut juurikaan tai lainkaan eroa kuolleisuudessa 30 päivän kuluttua (1,5 %, kun käytettiin salaojia, ja 2,3 %, kun ei käytetty salaojia; RR 0,78, 95 % CI 0,31-1,99; neljä tutkimusta, 1055 osallistujaa; kohtalaisen laadukas näyttö). Dreenien käyttö todennäköisesti vähensi hieman kuolleisuutta 90 päivän kohdalla (0,8 % verrattuna 4,2 %:iin; RR 0,23, 95 % CI 0,06-0,90; kaksi tutkimusta, 478 osallistujaa; kohtalaisen laadukas näyttö). Emme olleet varmoja siitä, vähensikö dreenin käyttö vatsansisäistä infektiota (7,9 % verrattuna 8,2 %:iin; RR 0,97, 95 % CI 0,52-1,80; neljä tutkimusta, 1055 osallistujaa; erittäin heikkolaatuinen näyttö) tai ylimääräisiä radiologisia toimenpiteitä leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden vuoksi (10,9 % verrattuna 12,1 %:iin; RR 0,87, 95 % CI 0,79-2,23; kolme tutkimusta, 660 osallistujaa; erittäin heikkolaatuinen näyttö). Tyhjennyksen käyttö voi johtaa samankaltaiseen haavainfektioiden määrään (9,8 % verrattuna 9,9 %:iin; RR 0,98 , 95 % CI 0,68-1,41; neljä tutkimusta, 1055 osallistujaa; heikkolaatuinen näyttö) ja ylimääräisiin avoimiin toimenpiteisiin postoperatiivisten komplikaatioiden vuoksi (9,4 % verrattuna 7,1 %:iin; RR 1,33, 95 % CI 0,79-2,23; neljä tutkimusta, 1055 osallistujaa; heikkolaatuinen näyttö) verrattuna siihen, että tyhjennystä ei olisi käytetty. Sairastuvuudessa (61,7 % vs. 59,7 %; RR 1,03, 95 % CI 0,94-1,13; neljä tutkimusta, 1055 osallistujaa; kohtalaisen laadukas näyttö) tai sairaalassaoloaikojen pituudessa (MD -0,66 päivää, 95 % CI -1,60-0,29; kolme tutkimusta, 711 osallistujaa; kohtalaisen laadukas näyttö) ryhmien välillä ei ollut juurikaan eroa. Tyhjennysryhmässä oli yksi tyhjennykseen liittyvä komplikaatio (0,2 %). Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin haimakohtaisella elämänlaatukyselylomakkeella (FACT-PA; asteikko 0-144; korkeammat arvot merkitsevät parempaa elämänlaatua). Dreenin käyttö saattaa johtaa samankaltaisiin elämänlaatupisteisiin, jotka mitattiin 30 päivää haimaleikkauksen jälkeen, verrattuna siihen, ettei dreeniä käytetty (105 pistettä vs. 104 pistettä; yksi tutkimus, 399 osallistujaa; heikkolaatuinen näyttö). Sairaalakustannuksia ja kipua ei raportoitu yhdessäkään tutkimuksessa.TyhjennystyyppiOsallistuimme yhteen tutkimukseen, johon osallistui 160 henkilöä, jotka satunnaistettiin aktiivisen tyhjennyksen ryhmään (N = 82) ja passiivisen tyhjennyksen ryhmään (N = 78) haimaleikkauksen jälkeen. Aktiivinen salaojitus voi johtaa samanlaiseen kuolleisuuteen 30 päivän kuluttua (1,2 % aktiivisella salaojituksella vs. 0 % passiivisella salaojituksella; heikkolaatuinen näyttö) ja sairastuvuuteen (22,0 % vs. 32,1 %; RR 0,68, 95 %:n CI 0,41-1,15; heikkolaatuinen näyttö) verrattuna passiiviseen salaojitukseen. Emme olleet varmoja siitä, vähensikö aktiivinen salaojitus vatsaontelon sisäistä infektiota (0 % verrattuna 2,6 %:iin; erittäin heikkolaatuinen näyttö), haavainfektiota (6,1 % verrattuna 9,0 %:iin; RR 0,68, 95 %:n CI 0,23-2,05; erittäin heikkolaatuinen näyttö) tai postoperatiivisten komplikaatioiden vuoksi tarvittavien ylimääräisten avotoimenpiteiden lukumäärää (1,2 % verrattuna 7,7 %:iin; RR 0,16, 95 %:n CI 0,02-1,29; erittäin heikkolaatuinen näyttö). Aktiivinen salaojitus saattaa hieman lyhentää sairaalassaoloaikaa (MD -1,90 päivää, 95 % CI -3,67 – -0,13; yksi tutkimus; heikkolaatuinen näyttö; 14,1 %:n vähennys ”keskimääräiseen” sairaalassaoloaikaan). Tutkimuksessa ei raportoitu muita radiologisia toimenpiteitä, kipua ja elämänlaatua.Varhainen vs. myöhäinen salaojituksen poistoTutkimukseen otettiin mukaan yksi tutkimus, jossa oli mukana 114 osallistujaa, joilla oli matala postoperatiivisen haimafistelin riski ja jotka satunnaistettiin varhaisen salaojituksen poistoryhmään (N = 57) ja myöhäisen salaojituksen poistoryhmään (N = 57) haimaleikkauksen jälkeen. Kummassakaan ryhmässä ei ollut kuolleisuutta. Emme olleet varmoja siitä, vähensikö varhainen dreenin poisto leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden aiheuttamia ylimääräisiä avoimia toimenpiteitä (0 % verrattuna 1,8 %:iin; RR 0,33, 95 % CI 0,01-8,01; yksi tutkimus; erittäin heikkolaatuinen näyttö). Tutkimuksessa ei raportoitu vatsaontelon sisäistä infektiota, haavainfektiota, ylimääräisiä radiologisia toimenpiteitä, kipua ja elämänlaatua.Kirjoittajien johtopäätökset: Oli epäselvää, oliko rutiininomaisella vatsaontelon tyhjennyksellä vaikutusta kuolleisuuden vähenemiseen 30 päivän kohdalla tai postoperatiivisten komplikaatioiden vähenemiseen haimaleikkauksen jälkeen. Kohtalaisen laadukas näyttö viittaa siihen, että rutiininomainen vatsan tyhjennys todennäköisesti vähensi hieman kuolleisuutta 90 päivän kohdalla. Heikkolaatuinen näyttö viittaa siihen, että aktiivisen dreenin käyttö verrattuna passiiviseen dreeniin saattaa hieman lyhentää sairaalassaoloaikaa haimaleikkauksen jälkeen, ja varhainen poisto saattaa olla parempi kuin myöhäinen poisto henkilöillä, joilla on pieni riski saada postoperatiivinen haimafisteli.