- Vuoden 2016 vaisun kehityksen jälkeen talouden toimeliaisuuden ennustetaan vilkastuvan vuosina 2017 ja 2018 erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja kehittyvissä talouksissa. Mahdollisten tulosten hajonta ennusteiden ympärillä on kuitenkin suuri, kun otetaan huomioon epävarmuus, joka liittyy Yhdysvaltain tulevan hallinnon poliittiseen linjaan ja sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Ennusteen perustana olevien oletusten pitäisi täsmentyä huhtikuun 2017 World Economic Outlookiin mennessä, kun Yhdysvaltain politiikasta ja sen vaikutuksista maailmantalouteen saadaan lisää selvyyttä.
- Näistä varoituksista huolimatta kokonaiskasvuarviot ja -ennusteet vuosille 2016-18 pysyvät ennallaan verrattuna lokakuun 2016 World Economic Outlookiin. Kehittyneiden talouksien näkymät ovat parantuneet vuosiksi 2017-18, mikä heijastaa jonkin verran vahvempaa toimeliaisuutta vuoden 2016 jälkipuoliskolla sekä Yhdysvaltojen ennakoitua finanssipoliittista elvytystä. Kasvunäkymät ovat hieman heikentyneet kehittyvissä markkina- ja kehitysmaissa, joissa rahoitusolot ovat yleisesti ottaen kiristyneet. Lähitulevaisuuden kasvunäkymiä tarkistettiin Kiinan osalta ylöspäin odotettavissa olevien poliittisten elvytystoimien vuoksi, mutta niitä tarkistettiin alaspäin useiden muiden suurten talouksien – erityisesti Intian, Brasilian ja Meksikon – osalta.
- Tämä ennuste perustuu olettamukseen, jonka mukaan politiikkayhdistelmä muuttuu Yhdysvaltojen uuden hallinnon aikana ja sen maailmanlaajuiset heijastusvaikutukset. Henkilöstö ennustaa nyt jonkin verran finanssipoliittisia elvytystoimia lähitulevaisuudessa ja rahapolitiikan vähemmän asteittaista normalisointia. Tämä ennuste on sopusoinnussa Yhdysvaltojen jyrkkenevän tuottokäyrän, osakkeiden hintojen nousun ja Yhdysvaltojen dollarin huomattavan vahvistumisen kanssa marraskuun 8. päivän vaalien jälkeen. Tähän WEO-ennusteeseen sisältyy myös öljyn hinnan vahvistuminen sen jälkeen, kun OPEC:n jäsenet ja useat muut merkittävät tuottajat ovat sopineet tarjonnan rajoittamisesta.
- Vaikka riskitasapainon katsotaan olevan laskusuuntainen, lähiajan kasvuun liittyy myös nousuriskejä. Erityisesti maailmanlaajuinen toimeliaisuus voi kiihtyä voimakkaammin, jos poliittiset elvytystoimet osoittautuvat suuremmiksi kuin Yhdysvalloissa tai Kiinassa tällä hetkellä ennustetaan. Merkittäviä negatiivisia suhdanneriskejä ovat muun muassa mahdollinen siirtyminen sisäänpäin suuntautuviin poliittisiin ohjelmiin ja protektionismiin, odotettua jyrkempi kiristyminen maailmanlaajuisissa rahoitusoloissa, mikä voisi vaikuttaa taseiden heikkouteen osissa euroaluetta ja joissakin kehittyvissä markkinatalouksissa, geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja vakavampi hidastuminen Kiinassa.
Kehitys vuoden 2016 jälkipuoliskolla
Globaalin tuotannon kasvun arvioidaan olevan noin 3 prosenttia (vuositasolla) vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä – suurin piirtein ennallaan vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tämän vakaan keskimääräisen kasvuvauhdin taakse kätkeytyy kuitenkin erilainen kehitys eri maaryhmissä. Kehittyneissä talouksissa kasvu on piristynyt odotettua voimakkaammin, mikä johtuu lähinnä varastojen aiheuttaman kasvun hidastumisesta ja teollisuustuotannon jonkinasteisesta elpymisestä. Sitä vastoin joissakin kehittyvissä talouksissa on tapahtunut odottamaton hidastuminen, joka johtuu lähinnä omintakeisista tekijöistä. Ennakoivat indikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat pysyneet vahvoina neljännellä neljänneksellä useimmilla alueilla.
Kehittyneistä talouksista Yhdysvalloissa aktiviteetti elpyi voimakkaasti vuoden 2016 heikon alkupuoliskon jälkeen, ja talous on lähestymässä täystyöllisyyttä. Tuotanto on edelleen alle potentiaalin useissa muissa kehittyneissä talouksissa, erityisesti euroalueella. Kolmannen neljänneksen alustavat kasvuluvut olivat jonkin verran ennakoitua vahvempia joissakin talouksissa, kuten Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa kotimainen kysyntä kesti odotettua paremmin Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa. Historialliset kasvutarkistukset osoittavat, että Japanin kasvuvauhti vuonna 2016 ja sitä edeltävinä vuosina oli aiemmin arvioitua vahvempi.
Kuva kehittyvistä markkina- ja kehitysmaista (EMDE-maat) on edelleen paljon monimuotoisempi. Kiinan kasvuvauhti oli hieman odotettua vahvempi, mitä tukivat jatkuvat poliittiset elvytystoimet. Toiminta oli kuitenkin odotettua heikompaa joissakin tällä hetkellä taantumassa olevissa Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Argentiinassa ja Brasiliassa, sekä Turkissa, jossa matkailutulot supistuivat jyrkästi. Venäjän aktiviteetti oli hieman odotettua parempi, mikä johtui osittain öljyn hinnan noususta.
Hyödykkeiden hinnat ja inflaatio. Öljyn hinnat ovat nousseet viime viikkoina, mikä johtuu suurimpien tuottajien sopimuksesta vähentää tarjontaa. Kiinan voimakkaiden infrastruktuuri- ja kiinteistöinvestointien sekä Yhdysvaltojen finanssipolitiikan keventämisodotusten myötä myös perusmetallien hinnat ovat vahvistuneet. Kuluttajahintainflaatio on elpynyt kehittyneissä talouksissa viime kuukausina hyödykkeiden hintojen pohjalukeman noustua, mutta pohjainflaatio on pysynyt suurin piirtein ennallaan ja yleensä inflaatiotavoitteiden alapuolella. Inflaatio kiihtyi Kiinassa, kun kapasiteetin leikkaukset ja raaka-aineiden hintojen nousu ovat nostaneet tuottajahintainflaation positiiviseksi yli neljä vuotta jatkuneen deflaation jälkeen. Muissa EED-maissa inflaatiokehitys on ollut epäyhtenäistä, mikä on heijastanut erilaisia valuuttakurssimuutoksia ja omaleimaisia tekijöitä.
Rahoitusmarkkinoiden kehitys. Pitkät nimellis- ja reaalikorot ovat nousseet huomattavasti elokuusta (lokakuun 2016 WEO:n viitejakso) lähtien, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa marraskuun vaalien jälkeen. Tammikuun 3. päivästä alkaen Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainojen nimellistuotot ovat nousseet elokuun jälkeen lähes prosenttiyksikön ja Yhdysvaltain vaalien jälkeen 60 peruspistettä. Nämä muutokset ovat johtuneet pääasiassa odotetusta muutoksesta Yhdysvaltojen politiikkayhdistelmässä. Erityisesti Yhdysvaltojen finanssipolitiikan ennustetaan muuttuvan ekspansiivisemmaksi, kun tuleva kysyntä vahvistuu ja inflaatiopaineet lisääntyvät ja Yhdysvaltojen rahapolitiikan normalisointi ei ole yhtä asteittaista. Euroalueen pitkien korkojen nousu elokuusta lähtien oli maltillisempaa – noin 35 peruspistettä Saksassa mutta 70 peruspistettä Italiassa, mikä heijastaa poliittisen ja pankkialan epävarmuuden lisääntymistä. Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti lyhyitä korkoja joulukuussa, mutta useimmissa muissa kehittyneissä talouksissa rahapolitiikan viritys on pysynyt pitkälti ennallaan. Kehittyvissä markkinatalouksissa rahoitusolot olivat heterogeeniset mutta yleisesti ottaen kiristyneet, ja paikallisen valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen pitkät korot nousivat erityisesti kehittyvissä talouksissa Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Elokuun jälkeen tehdyt ohjauskorkomuutokset heijastivat myös tätä heterogeenisuutta – koronnostot Meksikossa ja Turkissa ja koronlaskut Brasiliassa, Intiassa ja Venäjällä – samoin kuin muutokset EMBI-indeksin (Emerging Market Bond Index) korkoeroissa.
Vaihtokurssit ja pääomavirrat. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut reaalisesti yli 6 prosenttia elokuusta lähtien. Myös kehittyneiden hyödykeviejien valuutat ovat vahvistuneet, mikä heijastaa hyödykkeiden hintojen vahvistumista, kun taas euro ja erityisesti Japanin jeni ovat heikentyneet. Useat kehittyvien markkinoiden valuutat – erityisesti Turkin liira ja Meksikon peso – heikkenivät huomattavasti viime kuukausina, kun taas useiden hyödykeviejien – erityisesti Venäjän – valuutat vahvistuivat. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että Yhdysvaltain vaalien jälkeen kehittyviltä markkinoilta on tapahtunut jyrkkiä sijoitussalkkuvirtojen ulosvirtauksia ulkomailta muutaman kuukauden kestäneen vankan sisäänvirtauksen jälkeen.
Ennuste
Vuoden 2016 globaaliksi kasvuksi arvioidaan nyt 3,1 prosenttia, mikä vastaa lokakuun 2016 ennustetta. Sekä kehittyneiden talouksien että EMDE-maiden taloudellisen toimeliaisuuden ennustetaan kiihtyvän vuosina 2017-18. Maailmantalouden kasvun ennustetaan olevan 3,4 prosenttia ja 3,6 prosenttia, mikä on jälleen sama kuin lokakuun ennusteissa.
Edistyneiden talouksien kasvun ennustetaan nyt olevan 1,9 prosenttia vuonna 2017 ja 2,0 prosenttia vuonna 2018, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin lokakuun ennusteessa. Kuten todettiin, tämä ennuste on erityisen epävarma, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen poliittisen linjan mahdolliset muutokset tulevan hallinnon aikana. Yhdysvaltoja koskeva ennuste on se, jonka todennäköisyys on suurin useiden mahdollisten skenaarioiden joukossa. Siinä oletetaan finanssipoliittisia elvytystoimia, joiden ansiosta kasvu nousee 2,3 prosenttiin vuonna 2017 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2018, mikä merkitsee bruttokansantuotteen kumulatiivista kasvua ½ prosenttiyksikköä verrattuna lokakuun ennusteeseen. Vuoden 2017 kasvuennusteita on tarkistettu ylöspäin myös Saksan, Japanin, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta lähinnä vuoden 2016 loppupuolen odotettua vahvemman kehityksen vuoksi. Nämä ylöspäin tehdyt tarkistukset enemmän kuin kompensoivat Italian ja Korean näkymien alaspäin tehdyt tarkistukset.
Päällimmäisenä tekijänä globaalien näkymien vahvistumisen taustalla vuosina 2017-18 on kuitenkin EMDE-maiden kasvun ennustettu piristyminen. Kuten lokakuun WEO:ssa käsiteltiin, tämä ennuste heijastaa suurelta osin olosuhteiden asteittaista normalisoitumista useissa suurissa talouksissa, jotka tällä hetkellä kärsivät makrotaloudellisista paineista. EMDE-maiden kasvun arvioidaan tällä hetkellä olevan 4,1 prosenttia vuonna 2016, ja sen ennustetaan olevan 4,5 prosenttia vuonna 2017, mikä on noin 0,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin lokakuun ennuste. Vuonna 2018 kasvun ennustetaan kiihtyvän edelleen 4,8 prosenttiin.
- Kiinan vuoden 2017 kasvuennustetta tarkistettiin ylöspäin (6,5 prosenttiin, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä lokakuun ennustetta korkeampi) odotusten perusteella, että talouspolitiikan tuki jatkuu. Jatkuva tukeutuminen poliittisiin elvytystoimiin, luotonannon nopea laajentuminen ja hidas edistyminen yritysten velkaantumisen käsittelyssä, erityisesti valtionyhtiöiden budjettirajoitusten koventamisessa, lisää kuitenkin jyrkemmän hidastumisen tai häiritsevän sopeutumisen riskiä. Näitä riskejä voivat pahentaa pääoman ulosvirtauspaineet erityisesti epävakaammassa ulkoisessa toimintaympäristössä.
- Nigerian ennusteita tarkistettiin myös ylöspäin, mikä heijastaa lähinnä turvallisuuden parantumisesta johtuvaa öljyntuotannon kasvua.
Kasvuennusteita vuodelle 2017 tarkistettiin sen sijaan alaspäin useilla muilla alueilla:
- Intiassa kuluvan (2016-17) ja seuraavan finanssipoliittisen vuoden kasvuennusteita leikattiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja seuraavalle finanssipoliittiselle vuodelle 0,4 prosenttiyksiköllä ensisijaisesti tilapäisen negatiivisen kulutusshokin vuoksi, jonka aiheutti äskettäiseen setelien poisvetoon ja valuutanvaihtoa koskeneeseen aloitteeseen liittyvä käteisrahan niukkuus ja käyttämättömien maksujen maksamisen häiriöt.
- Muualla kehittyvissä talouksissa Aasiassa kasvua tarkistettiin alaspäin myös Indonesiassa ennakoitua heikompien yksityisten investointien vuoksi ja Thaimaassa kulutuksen ja matkailun hidastumisen vuoksi.
- Latinalaisessa Amerikassa kasvun aleneminen heijastaa suurelta osin Argentiinan ja Brasilian lyhyen aikavälin elpymisodotusten vaimeampia odotuksia Argentiinassa ja Brasiliassa sen jälkeen, kun vuoden 2016 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kasvu jäi odotettua heikommaksi, rahoitusolot kiristyivät ja vastatuulet kasvoivat Yhdysvalloissa.liittyvää epävarmuutta Meksikossa sekä Venezuelan tilanteen heikkenemisen jatkumista.
- Lähi-idässä Saudi-Arabian kasvun odotetaan jäävän aiempia ennusteita heikommaksi vuonna 2017, kun öljyntuotantoa leikataan OPECin äskettäisen sopimuksen mukaisesti, kun taas sisällissotatoimet vaativat edelleen raskaita veroja useissa muissa maissa.
Riskit
Maailman kasvunäkymiin kohdistuvat riskit ovat kaksijakoiset, mutta niiden arvioidaan painottuvan alaspäin erityisesti keskipitkällä aikavälillä:
- Viimeaikainen poliittinen kehitys tuo esiin haurastuvan yksimielisyyden rajat ylittävän taloudellisen yhdentymisen eduista. Maailmanlaajuisen epätasapainon mahdollinen kasvu yhdistettynä jyrkkiin valuuttakurssimuutoksiin, jos ne tapahtuvat vastauksena merkittäviin poliittisiin muutoksiin, voisi entisestään voimistaa protektionistisia paineita. Maailmanlaajuisen kaupan ja muuttoliikkeen lisääntyvät rajoitukset vahingoittaisivat tuottavuutta ja tuloja ja heikentäisivät välittömästi markkinasentimenttiä.
- Niissä kehittyneissä talouksissa, joissa taseet ovat edelleen heikentyneet, yksityisen kysynnän pitkäaikainen supistuminen ja riittämätön edistyminen uudistuksissa (pankkien taseiden korjaaminen mukaan luettuna) saattaisi johtaa kasvun ja inflaation pysyvään hidastumiseen, millä olisi kielteisiä vaikutuksia velkaantumisdynamiikkaan.
- Edellisessä jaksossa mainittujen riskien lisäksi eräissä muissa suurissa kehittyvissä talouksissa on edelleen perustavanlaatuisia haavoittuvuuksia. Yritysten suuri velkaantuneisuus, heikkenevä kannattavuus, pankkien heikot taseet ja ohuet poliittiset puskurit merkitsevät sitä, että nämä taloudet ovat edelleen alttiita kiristyville maailmanlaajuisille rahoitusolosuhteille, pääomavirtojen kääntymiselle ja jyrkkien arvonalennusten taseeseen kohdistuville vaikutuksille. Monissa alhaisen tulotason talouksissa alhaiset raaka-aineiden hinnat ja ekspansiivinen politiikka ovat heikentäneet finanssipoliittisia puskureita ja johtaneet joissakin tapauksissa epävarmaan taloudelliseen tilanteeseen, mikä on lisännyt niiden haavoittuvuutta uusille ulkoisille häiriöille.
- Geopoliittiset riskit ja monet muut ei-taloudelliset tekijät painavat edelleen näkymiä eri alueilla – sisällissodat ja sisäiset konfliktit osissa Lähi-itää ja Afrikkaa, pakolaisten ja siirtolaisten traaginen ahdinko naapurimaissa ja Euroopassa, terrori-iskut eri puolilla maailmaa, itäisen ja eteläisen Afrikan kuivuuden pitkittyvät vaikutukset sekä Zika-viruksen leviäminen. Jos nämä tekijät voimistuvat, ne syventävät vaikeuksia suoraan asianomaisissa maissa. Lisääntyvät geopoliittiset jännitteet ja terrorismi voisivat myös heikentää merkittävästi maailmanmarkkinoiden tunnelmia ja talousluottamusta.
- Hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että Yhdysvaltojen ja/tai Kiinan poliittisista elvytystoimista saatava tuki talouden toimeliaisuudelle voi osoittautua suuremmaksi kuin mitä nykyisissä ennusteissa on otettu huomioon, mikä johtaisi myös voimakkaampaan toimeliaisuuden vilkastumiseen niiden kauppakumppaneissa, elleivät protektionistiset kauppapoliittiset linjat lievennä myönteisiä heijastusvaikutuksia. Nousuriskeihin kuuluu myös investointien lisääntyminen, jos luottamus globaalin kysynnän elpymiseen vahvistuu, kuten eräät rahoitusmarkkinaindikaattorit näyttävät viittaavan.
Politiikat
Maailmantalouden perusennuste viittaa siihen, että talouskasvu kiihtyy ennustejakson loppupuolella tämän vuoden vaimeasta kasvuvauhdista, kun rahoitusmarkkinoiden tunnelmat ovat myönteiset erityisesti kehittyneissä talouksissa. Pettymysten mahdollisuus on kuitenkin suuri, mitä korostavat viime vuosina toistuneet kasvumerkinnät. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon suhdannetilanteiden ja poliittisen liikkumavaran erilaisuuden, painopisteet vaihtelevat yksittäisissä talouksissa:
- Niissä kehittyneissä talouksissa, joissa tuotantokuilut ovat edelleen negatiivisia ja palkkapaineet vaimeat, pysyvän matalan inflaation (tai joissakin tapauksissa deflaation) riski on edelleen olemassa. Rahapolitiikan on siksi pysyttävä sopeuttavana ja turvauduttava tarvittaessa epätavanomaisiin strategioihin. Pelkästään sopeuttava rahapolitiikka ei kuitenkaan pysty nostamaan kysyntää riittävästi, ja finanssipoliittinen tuki, joka on kalibroitu käytettävissä olevan liikkumavaran mukaan ja suunnattu haavoittuvassa asemassa olevia suojeleviin ja keskipitkän aikavälin kasvunäkymiä parantaviin politiikkoihin, on siksi edelleen olennaisen tärkeää vauhdin luomiseksi. Tapauksissa, joissa julkisen talouden sopeuttamista ei voida lykätä, sen vauhti ja koostumus olisi kalibroitava siten, että tuotannon hidastuminen on mahdollisimman vähäistä.
- Niissä kehittyneissä talouksissa, joissa ei ole huomattavan negatiivisia tuotantokuiluja, finanssipoliittinen tuki olisi kohdennettava turvaverkkojen lujittamiseen (joissakin tapauksissa myös pakolaisten kotouttamisen tukemiseen) ja pidemmän aikavälin potentiaalisen tuotannon kasvattamiseen laadukkailla infrastruktuuri-investoinneilla ja tarjontaystävällisellä ja oikeudenmukaisella verouudistuksella. Tällaisissa tapauksissa vakaiden inflaatio-odotusten pitäisi mahdollistaa rahapolitiikan asteittainen normalisointi.
- Laaja-alaisemmin, sopeuttavaan makrotalouspolitiikkaan on liitettävä ja sitä on tuettava rakenteellisilla uudistuksilla, joilla voidaan torjua potentiaalisen kasvun hiipumista – muun muassa pyrkimyksillä lisätä työvoimaosuutta, rohkaista investointeja ammattitaitoon, parantaa yhteensovittamisprosessia työmarkkinoilla, vapauttaa pääsyä suljetuille ammattialoille, lisätä dynaamisuutta ja innovointia hyödyke- ja palvelumarkkinoilla ja edistää yritysten investointeja muun muassa tutkimus- ja kehitystoimintaan.
- Tulevan talouden markkina-alueilla ja kehittyvillä kansantalouksilla on vastassaan jyrkkiä eroja suhdannetilanteen ja rakenteellisten haasteiden suhteen. Yleisesti ottaen rahoitusmarkkinoiden häiriönsietokyvyn parantamisella voidaan vähentää haavoittuvuutta maailmanlaajuisten rahoitusolojen kiristymiselle, jyrkille valuuttakurssimuutoksille ja pääomavirtojen kääntymisen riskille. Talouksien, joilla on suuri ja kasvava muu kuin rahoitusvelka, suojaamattomia ulkomaisia velkoja tai suuri riippuvuus lyhytaikaisesta lainanotosta pidempiaikaisten investointien rahoittamiseksi, on otettava käyttöön vahvempia riskinhallintakäytäntöjä ja rajoitettava taseiden epäsuhtaa.
- Matalan tulotason maissa, joiden finanssipoliittiset puskurit ovat pienentyneet viime vuosina, on ensisijaisesti palautettava nämä puskurit ja samalla jatkettava tehokkaita menoja kriittisiin pääomatarpeisiin ja sosiaalimenoihin, vahvistettava velanhoitoa, parannettava kotimaisten tulojen mobilisointia ja pantava täytäntöön rakenteellisia uudistuksia – myös koulutuksen alalla – jotka tasoittavat tietä talouden monipuolistamiselle ja tuottavuuden lisäämiselle.
- Hyödykkeiden hintojen laskusta eniten kärsineille maille markkinoiden viimeaikainen vahvistuminen tuo jonkin verran helpotusta, mutta makrotaloudellisen vakauden palauttamiseen tähtäävä sopeutuminen on kiireellistä. Tämä edellyttää valuuttakurssin sopeutumisen sallimista maissa, jotka eivät ole riippuvaisia valuuttakurssisidonnaisuudesta, rahapolitiikan kiristämistä tarvittaessa inflaation kiihtymisen hillitsemiseksi ja sen varmistamista, että tarvittava julkisen talouden vakauttaminen on mahdollisimman kasvuystävällistä. Jälkimmäinen on erityisen tärkeää niissä maissa, joissa valuuttakurssi on sidottu, koska valuuttakurssi ei voi toimia sokkien vaimentajana. Pitkällä aikavälillä maiden, jotka ovat erittäin riippuvaisia yhdestä tai muutamasta hyödyketuotteesta, olisi pyrittävä monipuolistamaan vientipohjaansa.
- Koska kasvu on heikkoa ja poliittinen liikkumavara monissa maissa rajallista, tarvitaan jatkuvia monenvälisiä ponnisteluja useilla aloilla, jotta voidaan minimoida rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ja ylläpitää elintason maailmanlaajuista paranemista. Näiden ponnistelujen on tapahduttava samanaikaisesti useilla rintamilla. Jotta taloudellisen yhdentymisen pitkän aikavälin hyödyt voitaisiin jakaa laajemmin, poliittisten päättäjien on varmistettava, että on olemassa hyvin kohdennettuja aloitteita, joilla autetaan niitä, joihin kaupan avautuminen vaikuttaa kielteisesti, ja helpotetaan heidän mahdollisuuksiaan löytää työpaikkoja laajenevilta talouden aloilta. Taloudellinen oikeudenmukaisuus edellyttää myös monenvälisiä ja kansallisia toimia veronkierron kitkemiseksi ja veronkiertokäytäntöjen estämiseksi. Ponnisteluja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi on jatkettava muun muassa pääomittamalla laitoksia ja siivoamalla tarvittaessa taseita, varmistamalla tehokkaat kansalliset ja kansainväliset pankkialan kriisinratkaisukehykset ja puuttumalla pankkien ulkopuolisista välittäjistä aiheutuviin uusiin riskeihin. Vahvempi maailmanlaajuinen turvaverkko voi suojella talouksia, joiden perustekijät ovat vakaat, mutta jotka voivat kuitenkin olla alttiita rajatylittävälle leviämiselle ja heijastusvaikutuksille. Viimeisenä muttei vähäisimpänä monenkeskinen yhteistyö on myös välttämätöntä, jotta voidaan vastata tärkeisiin pidemmän aikavälin globaaleihin haasteisiin, kuten vuoden 2015 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siitä selviytymiseen sekä maailmanlaajuisten epidemioiden leviämisen ehkäisemiseen.
Koska IMF:n asiantuntijoiden arvio potentiaalisesta kasvusta nousi samansuuntaisesti, tarkistus ei oleellisesti muuttanut Japanin tuotantokuilun arviota.
Taulukko 1. Japanin tuotantokuilun arvio. Yleiskatsaus maailmantalouden ennusteisiin |
|||||||||||||
| (Prosenttimuutos, ellei toisin mainita) | |||||||||||||
| VUODEN VÄLINEN | |||||||||||||
| Ero lokakuuhun 2016 | Q4 OVER Q4 2/ | ||||||||||||
| Arviot | Ennusteet | WEO-ennusteet 1/ | Arviot | Ennusteet | |||||||||
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2016 | 2017 | 2018 | |||||
| Maailmantuotanto | 3.2 | 3.1 | 3.4 | 3.6 | 0 | 0 | 3.1 | 3.6 | 3.6 | ||||
| Kehittyneiden talouksien kehitysasteet | 2.1 | 1.6 | 1.9 | 2 | 0.1 | 0.2 | 1.8 | 1.9 | 2 | ||||
| Yhdysvallat | 2.6 | 1.6 | 2.3 | 2.5 | 0.1 | 0.4 | 1.9 | 2.3 | 2.5 | ||||
| Euroalue | 2 | 1.7 | 1.6 | 1.6 | 0.1 | 0 | 1.6 | 1.6 | 1.5 | ||||
| Saksa | 1.5 | 1.7 | 1.5 | 1.5 | 0.1 | 0.1 | 1.7 | 1.6 | 1.5 | ||||
| Ranska | 1.3 | 1.3 | 1.3 | 1.6 | 0 | 0 | 1.1 | 1.7 | 1.5 | ||||
| Italia | 0.7 | 0.9 | 0.7 | 0.8 | -0.2 | -0.3 | 1 | 0.7 | 0.8 | ||||
| Espanja | 3.2 | 3.2 | 2.3 | 2.1 | 0.1 | 0.2 | 2.9 | 2.2 | 2 | 2 | |||
| Japani 3/ | 1.2 | 0.9 | 0.8 | 0.5 | 0.2 | 0 | 1.5 | 0.8 | 0.5 | ||||
| Yhdistynyt kuningaskunta | 2.2 | 2 | 1.5 | 1.4 | 0.4 | -0.3 | 2.1 | 1 | 1.8 | ||||
| Kanada | 0.9 | 1.3 | 1.9 | 2 | 0 | 0.1 | 1.6 | 2 | 2 | ||||
| Muut kehittyneet taloudet 4/ | 2 | 1.9 | 2.2 | 2.4 | -0.1 | 0 | 1.7 | 2.5 | 2.6 | ||||
| Kehittyvät markkina- ja kehitysmaat | 4.1 | 4.1 | 4.5 | 4.8 | -0.1 | 0 | 4.2 | 5.1 | 5.1 | ||||
| Itsenäisten valtioiden yhteisö | -2.8 | -0.1 | 1.5 | 1.8 | 0.1 | 0.1 | 0.3 | 1.3 | 1.5 | ||||
| Venäjä | -3.7 | -0.6 | 1.1 | 1.2 | 0 | 0 | 0.3 | 1.1 | 1.3 | ||||
| Ilman Venäjää | -0.5 | 1.1 | 2.5 | 3.3 | 0.2 | 0.4 | . . . | . . . | . . . | ||||
| Kehittyvä Aasia | 6.7 | 6.3 | 6.4 | 6.3 | 0.1 | 0 | 6.1 | 6.6 | 6.3 | ||||
| Kiina | 6.9 | 6.7 | 6.5 | 6 | 0.3 | 0 | 6.6 | 6.5 | 6 | ||||
| Intia 5/ | 7.6 | 6.6 | 7.2 | 7.7 | -0.4 | 0 | 6.2 | 7.9 | 7.6 | ||||
| ASEAN-5 6/ | 4.8 | 4.8 | 4.9 | 5.2 | -0.2 | 0 | 4.3 | 5.3 | 5.3 | ||||
| Kehittyvä ja kehittyvä Eurooppa | 3.7 | 2.9 | 3.1 | 3.2 | 0 | 0 | 2.8 | 2.6 | 3.3 | ||||
| Latinalainen Amerikka ja Karibia | 0.1 | -0.7 | 1.2 | 2.1 | -0.4 | -0.1 | -0.7 | 1.7 | 2 | ||||
| Brasilia | -3.8 | -3.5 | 0.2 | 1.5 | -0.3 | 0 | -1.9 | 1.4 | 1.7 | ||||
| Meksiko | 2.6 | 2.2 | 1.7 | 2 | -0.6 | -0.6 | 1.9 | 1.4 | 2.4 | ||||
| Lähi-itä, Pohjois-Afrikka, Afganistan ja Pakistan | 2.5 | 3.8 | 3.1 | 3.5 | -0.3 | -0.1 | . . . | . . . | . . . | ||||
| Saudi-Arabia 7/ | 4.1 | 1.4 | 0.4 | 2.3 | -1.6 | -0.3 | . . . . | . . . | . . . | ||||
| Saharan eteläpuolinen Afrikka | 3,4 | 1,6 | 2,8 | 3,7 | -0,1 | 0,1 | . . . . | . . . | . . . | ||||
| Nigeria | 2.7 | -1.5 | 0.8 | 2.3 | 0.2 | 0.7 | . . . . | . . . | . . . | ||||
| Etelä-Afrikka | 1.3 | 0.3 | 0.8 | 1.6 | 0 | 0 | 0 | 0.6 | 1 | 1.9 | |||
| Muistio | |||||||||||||
| Alhais…Vähätuloiset kehitysmaat | 4.6 | 3.7 | 4.7 | 5.4 | -0.2 | 0.2 | . . . | . . . | . . . | ||||
| Maailman kasvu markkinakurssien perusteella | 2,6 | 2,4 | 2,8 | 3 | 0 | 0,1 | 2,5 | 2 .9 | 2.9 | ||||
| Maailmankaupan volyymi (tavarat ja palvelut)8/ | 2.7 | 1.9 | 3.8 | 4.1 | 0 | -0.1 | … . | . . . | . . . | ||||
| Kehittyneet taloudet | 4 | 2 | 3.6 | 3.8 | -0.1 | -0.3 | … . | . . . | . . . | ||||
| Kehittyvät markkina- ja kehitysmaat | 0,3 | 1,9 | 4 | 4,7 | 0,1 | 0,4 | … . | . . . | . . . | ||||
| Hyödykkeiden hinnat (U.S. dollaria) | |||||||||||||
| Öljyn hinta- ja hintataso (USD) 9/ , | -47 , | -15.9 | 19.9 | 3.6 | 2 | -1.2 | 15 | 7.6 | 2.5 | ||||
| Muut kuin polttoaineet (keskiarvo perustuu maailman hyödykkeiden vientipainoihin) | -17 | -2.7 | 2.1 | -0.9 | 1.2 | -0.2 | 6.6 | 0.2 | -1.4 | ||||
| Kuluttajahinnat | |||||||||||||
| Kuluttajahinnat | |||||||||||||
| Kuluttajahinnat | |||||||||||||
| Kehittyneet taloudet | 0.3 | 0.7 | 1.7 | 1.9 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1.8 | 2 | |||
| Kehittyvät markkina- ja kehitysmaat 10/ | 4.7 | 4.5 | 4.5 | 4.4 | 0.1 | 0.2 | 3.9 | 4 | 3.9 | ||||
| London Interbank Offered Rate (prosenttia) | |||||||||||||
| On U.Yhdysvaltain dollarin talletukset (kuusi kuukautta) | 0,5 | 1 | 1,7 | 2,8 | 0,4 | 0,7 | . . . . | . . . | . . . | ||||
| Euromääräisillä talletuksilla (3 kk) | 0 | -0.3 | -0.3 | -0.2 | 0.1 | 0.2 | … . | . . . | . . . | ||||
| Japanin jenitalletuksissa (6 kk) | 0,1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0,1 | 0,1 | … . | . . . | . . . | |||
| Huomautus: Reaalisten efektiivisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän vakiona 4.11.-2.12.2016 vallinneella tasolla. Taloudet on lueteltu taloudellisen koon perusteella. Neljännesvuosittaiset aggregoidut tiedot ovat kausitasoitettuja. 1/ Ero perustuu pyöristettyihin lukuihin sekä nykyisen että lokakuun 2016 World Economic Outlook -ennusteen osalta. 2/ Maailman tuotannon osalta neljännesvuosittaiset arviot ja ennusteet vastaavat noin 90 prosenttia maailman vuotuisesta tuotannosta ostovoimapariteettipainotettuna. Kehittyvien markkinoiden ja kehittyvien talouksien osalta neljännesvuosittaiset arviot ja ennusteet vastaavat noin 80 prosenttia kehittyvien markkinoiden ja kehittyvien talouksien vuotuisesta tuotannosta ostovoimapariteettipainotettuna. 3/ Japanin kansantalouden tilinpidon historialliset luvut heijastavat kansallisten viranomaisten tekemää kattavaa tarkistusta, joka julkaistiin joulukuussa 2016. Tärkeimmät tarkistukset ovat siirtyminen vuoden 1993 kansantalouden tilinpitojärjestelmästä vuoden 2008 kansantalouden tilinpitojärjestelmään ja vertailuvuoden päivittäminen vuodesta 2005 vuoteen 2011. 4/ Ei sisällä G7-maita (Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat) ja euroalueen maita. |
|||||||||||||
| 5/ Intian osalta tiedot ja ennusteet esitetään varainhoitovuosittain, ja BKT vuodesta 2011 alkaen perustuu markkinahintaiseen BKT:hen, jonka perusvuosi on FY2011/12. | |||||||||||||
| 6/ Indonesia, Malesia, Filippiinit, Thaimaa, Vietnam. | |||||||||||||
| 7/ Saudi-Arabiaa koskevia ennusteita viimeisteltäessä ei ollut julkaistu tarkistettua neljännesvuosittaista BKT-sarjaa, joka olisi yhdenmukainen uusien vuotuisten BKT-tietojen kanssa. Näin ollen | |||||||||||||
| Neljännen neljänneksen ja neljännen neljänneksen välisiä tietoja ei ole esitetty. | |||||||||||||
| 8/ Vienti- ja tuontimäärien (tavarat ja palvelut) kasvuvauhdin yksinkertainen keskiarvo. | |||||||||||||
| 9/ Britannian Brent-, Dubain Fateh- ja West Texas Intermediate-raakaöljyn hintojen yksinkertainen keskiarvo. Öljyn keskimääräinen tynnyrihinta Yhdysvaltain dollareina oli 42,7 dollaria vuonna 2016; futuurimarkkinoihin perustuva oletettu hinta (6.12.2016) on 51,2 dollaria vuonna 2017 ja 53,1 dollaria vuonna 2018. | |||||||||||||
| 10/ Lukuun ottamatta Argentiinaa ja Venezuelaa. | |||||||||||||