Asetyylikoliini1 -neuronien ja reseptorien2 sijainti voidaan kartoittaa hermoston organisaation kannalta (kuva 7). Asetyylikoliinineuroneja on runsaasti keskushermostossa, johon kuuluvat aivot ja selkäydin. Perifeeriseen hermostoon kuuluvat neuronit, jotka yhdistävät aivot ja selkäytimen lihaksiin, elimiin ja ihoon aisti- ja liiketiedon lähettämiseksi. Perifeerinen hermosto jaetaan 1) somaattis-motoriseen järjestelmään, jossa luurankolihakset saavat tietoa selkäytimestä liikehermojen välityksellä aiheuttaakseen liikettä (enimmäkseen tahdonalaista), ja 2) autonomiseen hermostoon, jossa sileät lihakset ja muut elimet saavat tietoa aivoista ja selkäytimestä kontrolloidakseen elintoimintoja (enimmäkseen tahattomasti). Lopuksi autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen hermostoon3 (PSNS), joka on aktiivinen koko ajan, ja sympaattiseen hermostoon4 (SNS), joka on aktiivinen erityisesti stressin, pelon ja hätätilanteiden aikana. Asetyylikoliinineuroneita on kaikissa ääreishermoston osissa. Somaattisessa hermostossa5 liikehermot vapauttavat asetyylikoliinia luustolihakseen. Autonomisessa hermostossa on kahdenlaisia hermosoluja, jotka vaikuttavat PSNS:ään ja SNS:ään. Ensimmäinen hermosolutyyppi lähtee selkäytimestä matkalla hermosoluryhmään, jota kutsutaan ganglioksi6. Ganglioissa asetyylikoliinineuronit vapauttavat asetyylikoliinia toisen tyyppiseen neuroniin. Tämä toisen tyyppinen neuroni matkustaa lopulliseen määränpäähänsä (esim. elimiin, rauhasiin, sileään lihakseen), ja se joko vapauttaa asetyylikoliinia PSNS:ssä tai se vapauttaa toista välittäjäainetta, noradrenaliinia7 SNS:ssä. Nämä 2 hermostoa toimivat yleensä vastakkain. Esimerkiksi keuhkoissa PSNS aiheuttaa keuhkoputkien supistumista ja SNS keuhkoputkien laajentumista; PSNS stimuloi syljeneritystä ja SNS estää syljeneritystä. Jokaisessa paikassa, jossa asetyylikoliinia vapautuu, on vastaavassa kohteessa asetyylikoliinireseptoreita (kuva 7).
Määritelmät:
1 hermopäätteiden vesikkeleihin varastoitunut välittäjäaine; sitä esiintyy keskushermoston, somaattisen hermoston, parasympaattisen hermoston ja sympaattisen hermoston neuroneissa.
2 proteiini, johon hormonit, välittäjäaineet ja lääkeaineet sitoutuvat. Ne sijaitsevat yleensä solukalvoilla ja saavat aikaan toiminnon, kun ne ovat sitoutuneet.
3 osa autonomista hermostoa, joka ohjaa elinten ja kudosten jokapäiväisiä toimintoja. Se koostuu kahdesta neuronityypistä, preganglionisista ja postganglionisista hermosoluista. Molemmat tyypit vapauttavat asetyylikoliinia.
4 autonomisen hermoston osa, joka ohjaa elinten ja kudosten toimintoja erityisesti stressin, pelon ja hätätilanteiden aikana. Se koostuu kahdesta neuronityypistä, preganglionisesta ja postganglionisesta. Preganglioniset neuronit vapauttavat asetyylikoliinia ja postganglioniset neuronit vapauttavat norepinepriiniä.
5 ääreishermoston osa, joka ohjaa liikkumista. Motoriset hermot lähtevät selkäytimestä ja hermottavat luustolihaksia. Motoriikkahermot vapauttavat asetyylikoliinia saadakseen lihakset supistumaan.
6 hermosolukappaleiden kimppu, jota kutsutaan usein ”postganglioniseksi neuroniksi”. Sekä PSNS:ssä että SNS:ssä preganglioniset hermosolut vapauttavat asetyylikoliinia; postganglioniset hermosolut vapauttavat joko asetyylikoliinia (PSNS) tai noradrenaliinia (SNS).
7 katekoliamiiniperheeseen kuuluva välittäjäaine (kemiallinen sanansaattaja), joka lääkitsee kemiallista viestintää sympaattisessa hermostossa. Se vastaa fysiologisesta vasteesta stressaavaan haasteeseen (”pakene tai taistele”-vaste).
Kuviot:
Kuvio 7 Hermoston organisaatio, johon kuuluvat keskushermosto, autonominen (PSNS ja SNS) ja somaattinen osa-alue. Act, asetyylikoliini; NE, noradrenaliini; AChR, asetyylikoliinireseptori; NER, noradrenaliinireseptori.